Pörssiuutiset

Kommentti: Kaksi heikkenevää jättiä pitää maailmantaloutta veitsenterällä

Julkaistu:

Yhdysvaltain ja Kiinan talouskasvu heikkenee jo, syntyy kauppasopu tai ei. Käänne tuntuu Suomessa asti, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Maailmantalouden kahden supervallan, Yhdysvaltain ja Kiinan, keskinäinen kauppakahinointi on heikentänyt kummankin talouskasvua ja -tunnelmaa. Mutta kummankin taloudessa on paljon muitakin syitä kasvun hiipumiseen.

Yhdysvaltain nyt jo vuosikymmeniin pitkäkestoisin kasvukausi olisi melkoisen varmasti heikentynyt ilman kauppasotaakin. Samoin Kiinan kasvuihmeen heikkeneminen on pitkän aikaa ollut ennemmin väistämätöntä kuin yllättävää.

Yhdysvaltain kasvu olisi melkoisen varmasti heikentynyt esimerkiksi siksi, että maan keskuspankki Fed on jo kolmen vuoden ajan määrätietoisesti kiristänyt rahapolitiikkaansa ja näin vähentänyt kasvua ylläpitäneen rahaelvytyksen voimaa tuntuvasti.

Vanhan sanonnan mukaan on turha taistella keskuspankkia vastaan. Kun Fed aikansa kiristää rahahanoja kylliksi, uupuu vahvakin kasvukausi ennen pitkää laskusuhdanteeksi tai taantumaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Samoin liittovaltion talouspolitiikan viritys muuttuu paraikaa selvästi entistä kireämmäksi, kun parin viime vuoden poikkeuksellisen mittavat elvytysohjelmat päättyvät ja niiden ehtyvät rahavirrat lakkaavat voimistamasta kasvua.

Yhdysvaltain finanssimarkkinoilla ja niiden hermoilussa näkyy merkkejä tulevaisuuden uskon horjumisesta ja jopa uuden taantuman riskeistä. Samasta kasvukauden hiipumisesta kertovat useiden yhdysvaltalaisyritysten ilmoitukset kasvu- ja tulosnäkymien heikkenemisestä.

Yksi suuri ja mahdollisesti enteellinen tulosvaroitus kuultiin uuden vuoden aluksi, kun teknologiayritys Apple ilmoitti ensi kertaa lähes 20 vuoteen kasvuodotustensa heikkenemisestä.

Sattumoisin Apple perusteli varoitustaan älypuhelinmyynnin heikkenemisellä erityisesti Kiinan jättiläismarkkinoilla.

Kiinalaisasiakkaiden tulevaisuuden odotukset eivät ole yhtä toiveikkaita kuin viime vuosina eikä älypuhelinhankintoihin ja muuhun kulutukseen liikene rahaa samaan tapaan kuin aiemmin. Tämä iskee Applen kaltaisten yritysten tuloihin ja voittoihin, mutta samalla se kertoo Kiinan talousvaikeuksista.

Kiinan kasvun pakko hidastua

Kiinan talouskasvu on viime vuosina hidastunut ilman kauppasodan haittavaikutuksiakin. Takavuosien jopa yli kymmenen prosentin vuotuiset kasvuluvut ovat hiljaa ja hallitusti heikentyneet nyt jo kuuden prosentin tuntumaan.

Suuri osa Kiinan taloutta seuraavista mutta maan hallinnosta riippumattomista tarkkailijoista on jo pitkään epäillyt maan virallisten taloustilastojen luotettavuutta. Näiden epäilijöiden mukaan on mahdollista ja joidenkin mukaan jopa todennäköistä, että talouden kasvuvauhti on jo lähempänä kolmea prosenttia kuin virallisten tilastojen kuutta prosenttia.

Yksi näistä virallisten kasvulukujen epäilijöistä on Pekingin yliopiston talousprofessori Michael Pettis. Hän on arvioinut Kiinan kasvun hidastuneen mahdollisesti jo kolmen ja neljän prosentin välimaille ja hidastuvan siitä vielä lisää.

Kasvun hidastuminen on hänen mukaansa kuitenkin väistämätön seuraus Kiinan taloudelle välttämättömien rakennemuutosten vaikutuksista eikä kauppasodan seurausta.

Pettis on useissa talouskatsauksissaan viime vuosien mittaan kuvannut ja perustellut, miksi Kiinan talouskasvun on pakko ja syytäkin hidastua.

Viime vuosikymmenten talousihme oli hänen mukaansa väistämättä tilapäinen ilmiö, jonka ylläpitäminen ja pitkittäminen on jo paisuttanut maan talouden eri osiin historiallisen mittavan velkakuplan.

Kasvun kiihdyttäminen uudestaan edes kuuden prosentin vuosivauhtiin edellyttäisi yhä hillittömämpää velkaantumista. Kun tuotannon kasvattaminen edellyttää kahta kovempaa velkaantumisvauhtia, on odotettavissa ongelmia, ja kasvuvauhtia on pakko hidastaa joko kriisin välttämiseksi tai sen jälkeen.

Poliittisia haasteita ja mahdollisuuksia

Kun tullien korotusten ja muunlaisten kaupan rajoitteiden vaikutukset ovat viime kuukausina alkaneet tuntua, on kasvun – ja taloustunnelman – heikkeneminen ollut jyrkempää kuin kauppasovun oloissa olisi ollut.

Mutta kauppasovun syntyminen tuskin enää saisi aikaan uutta talouden kasvuihmettä Kiinassa, eikä Yhdysvaltain kasvukausikaan olisi jatkunut loputtomiin.

Talouskasvun heikkeneminen on kummankin kauppajätin poliittisille johtajille ongelma, mutta samalla myös mahdollisuus.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on parin presidenttivuotensa ajan kehunut maan talouskasvua ja osakemarkkinoiden kurssinousua omiksi ansioikseen.

Siksi kasvun hiipuminen ja osakemarkkinoiden kurssilasku ovat Trumpille kiusallisia ongelmia ja haasteita. Ja siksi hän on syyttänyt näistä ongelmista muita, kuten maan keskuspankin Fedin johtajia ja Kiinaa.

Poliittisten kasvojen ja kansansuosion säilyttäminen on Trumpin kaltaiselle poliitikolle tärkeämpää kuin tosiasiat. Siksi hänellä on kasvava paine saada aikaan Kiinan kanssa jonkinlainen kauppasovun tapainen ”hieno diili”.

Kiinan likimain kaikkivaltaisella presidentillä Xi Jinpingillä ei ole samanlaisia vaalipaineita kuin Trumpilla, mutta on talouskasvu hänellekin tärkeä keino pitää yli miljardin ihmisen kansakunta rauhallisena ja joten kuten hallinnassa.

Xin suuri haaste on, miten saada maan velkaantuminen aisoihin ilman kasvun liian rajua hidastumista ja ilman velkakuplan puhkeamista. Hänen toinen suuri haasteensa on, miten ohjata talouskasvua ja tulovirtoja vientiteollisuudelta kotitalouksille ilman maan teollisuus- ja finanssieliitin kapinointia.

Kasvun hidastuminen voi tarjota Xille mahdollisuuden edistää maan talousohjelmiin jo vuosien ajan viralliseksi tavoitteeksi kirjattuja uudistuksia, kotimaisen kysynnän vahvistamista.

Temppu on kuitenkin melkoista tasapainoilua, joka on useista yrityksistä huolimatta jäänyt toistaiseksi tekemättä.

Heijastushaitat ulottuvat Suomeenkin

Yhdysvaltain talous on maapallon ylivoimaisesti suurin, ja mikä muille maille tärkeintä, sen ulkomaankauppa muun maailman kanssa on railakkaasti alijäämäinen.

Kiinan talous on maailman toiseksi suurin, ja päinvastoin kuin Yhdysvallat, se on yksi maailman suurimmista ja ylijäämäisimmistä vientimaista.

Kaksikko on kuitenkin yhdessä ja erikseen niin suuria talouden tekijöitä, että niiden kasvun voimistuminen tai hiipuminen määrittelee pitkälti koko maailmantalouden näkymät.

Yhdysvaltain talouskasvun heikkeneminen heikentää suorassa suhteessa kaikkien niiden maiden kasvunäkymiä, joiden talousmalli nojaa vientivetoiseen kasvuun. Näitä ovat esimerkiksi Kiina, Japani ja Saksa.

Ja Suomi.

Esimerkiksi Suomen vientinäkymät heikkenevät kahta kautta. Ensin kärsii suomalaisyritysten suora vienti Yhdysvaltoihin, ja vähän myöhemmin kärsii esimerkiksi Saksan vientiteollisuudelle toimitettavien osatoimitusten epäsuora vienti.

Kiinan talouskasvun hidastuminen voi osittain helpottaakin muiden maiden vientiponnisteluja esimerkiksi juuri Yhdysvaltain markkinoilla. Mutta Kiina on myös suuri vientikohde, ja siksi senkin kasvun hidastuminen heikentää monen muun maan vientinäkymiä Suomea myöten.

Näillä näkymin ei liene suuren suuri yllätys, jos kasvu heikkenee likimain kaikkialla jo tämän vuoden kuluessa.

Näin käynee, vaikka kaksi kinastelevaa talousjättiä saisi aikaan jonkinlaisen kauppasovun. Ja näin käy sitäkin varmemmin, jos yritykset kauppasovun aikaan saamiseksi kariutuvat ja kauppasota vain jatkuu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    4. 4

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    6. 6

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    9. 9

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    10. 10

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää