Pörssiuutiset

Kommentti: Euro täyttää jo 20 vuotta – juhlia voi lykätä, kunnes rahaliitto on valmis tai purettu

Julkaistu:

Koska rahaliiton muuttaminen liittovaltion kaltaiseksi on poliittisesti liian kova pala, olisiko viisainta purkaa rahaliitto oma-aloitteisesti eikä vasta uusien onnettomuuksien jälkeen, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
On luonnollista ja hyvien tapojenkin noudattamiseksi välttämätöntä, että euroalueen talous- ja rahapoliittinen kerma kohottaa vuodenvaihteessa ainakin yhden kuohuvan maljan euron 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Me muut voimme aivan hyvin viivytellä euron juhlimista siihen asti, kunnes yhteisvaluutta ja sen perustaksi valettu euromaiden talous- ja rahaliitto Emu ovat valmiit – tai puretut ja kuopatut.

Tällä välin aihetta on korkeintaan väkinäisiin ja ehkä hieman vaivautuneisiin pikkumaljoihin vaikka siitä hyvästä, että onhan euro sentään selvinnyt ja pysynyt pystyssä edes ensimmäiset kaksi vuosikymmentä. Se oli hilkulla kaatua kymmenen viime vuoden eurokriiseihin, mutta selvisi täpärästi.

Sen lisäksi, että eurokriisin koettelemukset olivat hilkulla hajottaa euron, ne osoittivat vastaansanomattomalla tavalla, että nykymuodossaan euro ja rahaliitto eivät toimi niin kuin varteen otettavan valuutan ja vakaan valuutta-alueen tulisi toimia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kriisin kuluessa kävi selväksi, että lentokyvyttömältä linnulta nimensä lainannut Emu ei osaa lentää vieläkään, vaikka kuinka räpyttelisi siipiään.

Todennäköisesti euro ei olisi selvinnyt edes 20-vuotispäiväänsä asti, elleivät kriisiä lukuisissa paniikkikokouksissaan ratkoneet europäättäjät olisi keksineet useita häthätäisiä hätäkeinoja aiempien talous- ja rahapoliittisten sääntöjen ja sopimusten venyttämiseen, kiertämiseen ja jopa rikkomiseen.

Esimerkiksi kriisivuosien aikainen EU-komission talouskomissaari, Suomen Pankin nykyinen pääjohtaja Olli Rehn, säikäytti finanssimarkkinoita pahanpäiväisesti varoittamalla vuoden 2011 lopulla, että euron pelastamiseen oli enää kymmenen päivää aikaa.


Ehkä sivullinenkin voi sentään nostaa pienen maljan europäättäjien sinnikkyydelle, lujalle uskolle ja rohkealle kokeilun halulle. Heillä oli kriisin kiperimpinäkin hetkinä kanttia keikuttaa Emu-venettä niin kuin Rehn teki yllä viitatulla varoituksellaan.

Kriisin akuutin vaiheen hellitettyä onkin käynyt selväksi, että kriisi ei ollut europäättäjille vain ongelma vaan myön mahdollisuus.

Europäättäjät yhtä mieltä valuvioista

Eurokriisi ja sitä torjuvat kriisitoimet tarjosivat europäättäjille tilaisuuden panna vireille ja toteenkin useita sellaisia rahaliiton uudistuksia, jotka olisivat olleet poliittisesti mahdottomia ilman kriisin – ja euron hajoamisen uhan – sanelemaa painostavaa pakkoa.

Poliittinen valmius rahaliiton valuvikojen korjaamiseen on selvästi hiipunut eurokriisin akuutin vaiheen hellitettyä.

Toki europäättäjät ovat kriisin jälkeenkin väsymättä jatkaneet uudistuksista puhumista. He ovat keskustelleet, neuvotelleet ja ideoineet usein uupumukseen asti keinoja rahaliiton loppuun saattamiseksi ja viimeistelemiseksi.

Talouskasvusta – ja historiallisen runsaasta rahaelvytyksestä – koitunut hyvän olon tunne näyttää kuitenkin vieneen uudistus- ja kompromissihalut tyystin.

 

Poliittinen valmius rahaliiton valuvikojen korjaamiseen on selvästi hiipunut eurokriisin akuutin vaiheen hellitettyä.

Jako pohjoisten ja eteläisten euromaiden välillä näyttää yhtä jyrkältä kuin erimielisyys siitä, pitäisikö euromaiden keskinäistä talouden yhteisvastuuta lisätä vai vähentää – ennen kuin seuraava kriisi pakottaa päättämään asiasta.

Tähän mennessä aikaan saadut pankkiunionin ja viimeksi sovitun euroalueen minibudjetin kaltaiset uudistukset ovat aivan liian pieniä torjumaan tai ratkomaan yhtäkään eurokriisin kaltaista koettelemusta. Silti ne ovat kyllin suuria herättääkseen ankaraa eripuraa euromaiden välille.

Sinnikkäistä ja toistuvista yrityksistä huolimatta euron 20-vuotisjuhlille maljoja kohottavat europäättäjät ovatkin yhtä mieltä oikeastaan vain siitä, että nykyisellään rahaliitto on euroineen pahanlaisesti keskeneräinen projekti.

Siitäkin europäättäjät ovat jokseenkin yhtä mieltä keskenään – ja vaihteeksi eurokriitikoidenkin kanssa – että nykyisellään valuvikainen rahaliitto tuskin kestää uutta eurokriisin veroista talouskaaosta. Ei ainakaan ilman taas uusia kriisin pakottamia radikaaleja korjausvaluja.

Kriisi oli surkea sarja omia maaleja

Rahaliiton keskeinen valuvika on samalla euron keskeinen peruspiirre: euro on useiden keskenään kovin erilaisen itsenäisen valtion yhteisvaluutta eikä suinkaan yhden valtion tai liittovaltion valuutta.

Euroa paimentaa keskitetyin valtuuksin koko euroalueen yhteinen keskuspankki EKP, jonka alaisuuteen kunkin euromaan kansalliset keskuspankit kuuluvat. EKP on maailman suurista keskuspankeista ainoa valtioliiton eikä yksittäisen valtion tai liittovaltion keskuspankki.

Näistä euron peruspiirteistä seuraa suoraan kutakin euromaata koskeva erillinen ja pohjimmiltaan perin ongelmallinen valuvika: euro on kunkin 19 euromaan laillinen maksuväline mutta samalla se on kunkin valtion ja yksityisenkin talouden rahoitusvaluuttana kuin vieraan maan valuutta.


Suomessakin kansallinen keskuspankki Suomen Pankki on kuin muodon vuoksi edelleen eduskunnan pankki, mutta käytännössä se on kuin EKP:n sivukonttori, joka toimii niin kuin EKP käskee eikä niin kuin Suomen eduskunta pyytää.

Siksi euro on Suomen ja muiden euromaiden valtioille velkarahoituksen valuuttana melkein kuin mikä tahansa muu vieras valuutta. Tämä kävi katkeralla tavalla selväksi euroalueen kriisimaille, joiden valtioilta ja pankeilta uhkasi rahoitus katketa tyystin.

Ilmeisesti suurinta taloudellista ja yhteiskunnallistakin tuhoa koitui kriisin aikana siitä, että euroalueen keskeiset rakenne- ja roolikysymykset olivat epäselviä ja osin ristiriitaisia. Siksi kriisi kärjistyi pitkälti juuri rahaliiton valuvikojen takia.

Mikään markkinamahti maailmassa ei olisi saanut edes Kreikan saati sitä vahvempien eurovaltioiden rahoituskriisiä aikaa, jos EKP olisi ilmoittanut tekevänsä euron puolustamiseksi ”kaiken tarvittavan” jo vuonna 2010 eikä vasta kahta vuotta myöhemmin eurokriisin jo räjähdettyä silmille ja heikoimpien euromaiden ajauduttua euroeron partaalle.

Eikä mikään markkinamahti maailmassa olisi saanut euroketjun heikoimpia lenkkejä hyytävän lähelle katkeamispistettä, jos euroalue olisi ollut liittovaltion kaltainen yhtenäinen kokonaisuus talouspoliittisine yhteisvastuineen eikä keskenään eripuraisten maiden valtioliitto.

Liittovaltio tai purkutuomio

Euroalueen keskuspankin EKP:n roolin ja tehtävien muuttaminen tai sen puoleen rahaliiton ”viimeisteleminen” liittovaltion kaltaiseksi järjestelyksi ovat kumpikin poliittisesti aivan liian kovia paloja nieltäviksi – ainakin ilman uuden kriisin sanelemaa pakkoa.

Toki ne voivat osoittautua mahdottomiksi toteuttaa, vaikka uusi kriisi kuinka painostaisi päättäjiä.

Silloin europäättäjät voivat ajautua seuraavan poliittisesti vaikean ja kaikin puolin traumaattisen valinnan eteen:

Olisiko sittenkin viisainta myöntää eurokokeilun epäonnistuminen ja päästää euromaat toistuvien kriisien piinasta purkamalla rahaliitto oma-aloitteisesti ja edes joten kuten hallitusti eikä vasta uusien onnettomuuksien jälkeen kuilun pohjalla?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Suomalaisen tislaamon toimitusjohtaja: ”Toivon, että britit tulevat järkiinsä”

    5. 5

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    6. 6

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    7. 7

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    8. 8

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    9. 9

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    10. 10

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    2. 2

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Nokia aloittaa yt-neuvottelut – aikoo vähentää 350 Suomessa

    5. 5

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    6. 6

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    7. 7

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    8. 8

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    9. 9

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    10. 10

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suosittu muoti­kauppa lopettaa yllättäen, takana huippu­tulos – omistaja Pauliina lataa nyt suorat sanat bisneksestä

    2. 2

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    3. 3

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    4. 4

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    5. 5

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    6. 6

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää