Pörssiuutiset

Jan Hurrin kommentti: Talous- ja sijoitusnäkymät ovat kymmeneen vuoteen kehnoimmat

Julkaistu:

Finanssimarkkinoiden mittarit varoittavat tavallista kehnommista talousnäkymistä. Sijoittaja pitäköön varansa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Sijoituskauppiaiden ja miksei sijoittajienkin loppuvuoden perinteisiin kuuluu esittää ja kuunnella pian koittavan uuden vuoden talous- ja sijoitusnäkymiä. Se on erikoinen perinne, josta voi kuulijoille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Eikä talous- ja sijoitusennusteiden yleisin haitta ole alituinen epäluotettavuus ja toistuvat ennustevirheet.

Vielä suurempaa haittaa koituu siitä, että toistuvista suurista ennustevirheistä huolimatta sijoittajat jostakin syystä yhä kuuntelevat ennusteita ja ottavat vieläpä niihin perustuvista sijoitusvinkeistä vaarin.

Onneksi on tarjolla luotettavampiakin keinoja arvioida tulevaisuuden näkymiä kuin kysyä neuvoa sijoituskauppiailta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi keino on katsoa, mitä finanssimarkkinoiden omat ”suhdannemittarit”, kuten korko- ja osakenoteeraukset ja niiden muutokset, kertovat maailman kaikkien sijoittajien tulevaisuuden odotuksista.

Markkinamittaritkaan eivät ”näe” alati epävarmaan tulevaisuuteen, joten nekin voivat osoittautua vääriksi enteiksi. Mutta niissä on se hyvä puoli, että ne eivät ole sijoituskauppiaiden myyntipuheita vaan perustuvat oikeiden sijoittajien oikeisiin arvopaperikauppoihin.

Juuri nyt tavallisesti varsin herkät ja tarkat markkinamittarit kertovat, että talouden ja riskisijoitusten näkymät ovat epävallisen kehnot. Tarkemmin sanottuna kymmeneen vuoteen kehnoimmat.

Korkokäyrä varoittaa taantumasta

Koko maailman talousnäkymille ylivoimaisesti tärkein kysymys on, kumpaan suuntaan Yhdysvaltain talous seuraavaksi kenties kehittyy. Kiihtyykö kasvu, jatkuuko se entisellään vai hidastuuko se?

Vai uupuuko maailman suurin kansantalous vuosikymmeniin pisimmästä kasvukaudesta nollakasvuun tai seuraavaan taantumaan?

Korkomarkkinoiden vastaus on tyly. Erimittaisten viitekorkojen keskinäiset suhteet ja muutokset varoittavat, että seuraava taantuma on hyvin suurella todennäköisyydellä odotettavissa ensi tai sitä seuraavana vuonna.

Näin voi päätellä esimerkiksi siitä, että Yhdysvaltain liittovaltion pitkäaikaisten velkakirjojen korkonoteeraukset ovat painuneet hyvin lähelle lyhytaikaisten velkakirjojen noteerauksia ja osin niitä alemmas.

Tästä on kyse, kun finanssiammattilaiset puhuvat korko- tai tuottokäyrän painumisesta tasaiseksi tai jopa laskevaksi. Tämä on yleensä huono enne.

Normaalisti pitkäaikaiset korot ovat korkeampia kuin lyhytaikaiset, mutta ani harvoin korkosuhteet kääntyvät päinvastaisiksi. Esimerkiksi silloin, kun sijoittajien usko talouden tulevaisuuden näkymiin äkisti heikkenee.

Näin on Yhdysvalloissa käynyt jokaisen taantuman edellä ainakin sitten 1960-luvun. Ja näin kävi viimeksi kymmenkunta vuotta sitten vain vähän ennen kuin finanssikriisi leimahti ja talouskin suistui vuosikymmeniin laajimpaan ja syvimpään taantumaan.

Korkoliikkeet ja tuottokäyrän litistyminen on vuosikymmenten mittaan toki antanut joitakin vääriäkin hälytyksiä, joiden jälkeen talouskasvu on hidastunut tuntuvasti mutta täpärästi välttänyt varsinaisen taantuman.

Muutamasta täpärästä hudista huolimatta tuottokäyrä on ylivoimaisen tarkka suhdannemittari ekonomistiennusteisiin verrattuna.

Useiden ennusteiden keskiarvon muodostama niin sanottu konsensus-ennuste ei ole onnistunut varoittamaan yhdestäkään Yhdysvaltain taantumasta ainakaan 50 vuoteen.

Tällaiseen systemaattiseen yliennustamiseen verrattuna korkomarkkinoiden taantumavaroitukset ovat muutamasta väärästä hälytyksestä huolimatta varsin luotettavia.

Keskuspankit lopettavat kurssijuhlia

Toinen vuosikymmenten mittaan lähes yhtä luotettavaksi osoittautunut talouden ja samalla finanssimarkkinoiden painemittari on keskuspankkien ja erityisesti Yhdysvaltain Fedin rahapolitiikan suunnan muutokset.

Fedin ja muiden suurten keskuspankkien rahapolitiikan viritys ja sen muutokset vaikuttavat ratkaisevalla tavalla finanssisijoituksiin ja muihin taloustoimiin käytettävissä olevan rahoituksen tarjontaan: kuinka runsaasti, kuinka helposti ja millä hinnalla rahoitusta on tarjolla.

Kun keskuspankit keventävät rahapolitiikkansa viritystä, rahan tarjonta kasvaa ja rahoituksen hinta laskee. Yleensä tämä piristää finanssimarkkinoita ja usein reaalitaloudenkin toimeliaisuutta.

Mutta kun keskuspankit ryhtyvätkin kiristämään rahahanojaan, kääntyvät vaikutukset päinvastaisiksi: rahoitusolot kiristyvät ja ennen pitkää finanssimarkkinoiden ja reaalitaloudenkin tunnelma alkaa kiristyä.

Yhdysvaltain Fed ja Kiinan PBoC ovat kiristäneet omia rahahanojaan jo parin vuoden ajan, mutta pian samaan ryhtyvät myös euroalueen EKP ja Japanin BoJ.

Meneillään ovat taloushistorian mittavimman rahaelvytyksen loppuvaiheet ja käänne kohti yhä kiristyviä rahoitusoloja arvaamattomine seurauksineen.

Tämä rahapolitiikan vuosikausiin suurin ja monella tavoin riskipitoisin suunnan muutos on yksi todennäköinen taustasyy finanssimarkkinoiden viime kuukausien kurssilaskuille ja muille levottomuuksille.

Ainakin Yhdysvaltain taloudelle rahapolitiikan suunnan muutokset ovat olleet yhtä luotettava suhdanne-ennustaja kuin korkokäyrän muodon muutokset.

Ennen tämänkertaista kiristysjaksoa Fed on pannut toisen maailmansodan jälkeen toteen 13 erillistä rahapolitiikan kiristysten sarjaa. Jokainen niistä on päättynyt ja osaltaan johtanutkin talouden noususuhdanteen päättymiseen, kymmenen kertaa taantumaan ja pari kertaa nollakasvuun.

Edellisen kerran Fed ja iso joukko muita keskuspankkeja kiristi raharuuveja runsaat kymmenen vuotta sitten. Kunnes rahoitusolojen kiristyminen sytytti finanssikriisin.

Toki tällä kerralla voi käydä toisinkin, mutta kasvun vahvistuminen tai edes jatkuminen ennallaan olisi verrattomasti suurempi yllätys kuin parin lähivuoden mittaan koettava taantuma.

Analyysiyhtiö GnS Economics varoita asiakkaitaan uuden finanssikriisin vaarasta eikä vain kasvun tyssäämisestä. Syy on rahapolitiikan suuri suunnan muutos.

Osakekurssit laskeneet mutta yhä korkealla

Osakemarkkinoiden kurssikehitys on itsessään lahjomaton tunnelmamittari. Se ei kerro mitään tulevaisuudesta mutta sitäkin enemmän osakesijoittajien tulevaisuuden uskosta ja sen vaihtelusta – ahneuden ja pelon ailahteluista.

Viime kuukausien kurssilasku ja pitkästä aikaa levottomampi kurssivaihtelu kertovat vastaansanomattomalla tavallaan tulevaisuuden uskon ja odotusten heikkenemisestä.

Osakemarkkinoita kautta maailman seuraava indeksiyhtiö MSCI pitää tarkoin lukua eri kansallisten ja alueellisten osakemarkkinoiden kurssikehityksestä, ja nyt yli puolet yhtiön maailmanindeksiin kuuluvista osakkeista on laskenut 20 prosenttia tai enemmän.

Yhtä laajaa ja syvää tai vielä mittavampaa kurssilaskua on koettu finanssikriisin eri vaiheissa kolmesti ja sitä aiemmin viimeksi vuosituhannen vaihteen teknokuplan puhkeamisen jälkeen.

Jokainen aiempi koettelemusten kausi on aikanaan hellittänyt, mutta yhtä usein heikko markkinatunnelma on heikentynyt vielä lisääkin ennen kuin käänne parempaan on koittanut.

Yleensä osakekursseihin on hinnoiteltuna kaikki kulloinkin tiedossa ja kuviteltavissa olevat hyvät ja huonot uutiset, toiveet ja pelot, mutta ei sen enempää.

Todennäköisesti osakekursseihin on tavallisuudesta poiketen tällä haavaa hinnoiteltuna enemmän hyviä kuin huonoja uutisia. Siksi takaiskujen riski voi olla tavallista suurempi.

Tällaiseen toivorikkaaseen painotukseen viittaavat osakemarkkinoiden niin sanotun suhteellisen arvostuksen luottomittarit, kuten suhdanneoikaistu pe-luku ja Tobinin Q-kerroin.

Ensimmäinen mittaa osakekurssien pitkäaikaista suhdetta yritysten voittoihin ja toinen suhteuttaa osakekursseja yritysten arvoon. Kumpikin varoittaa ainakin yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden olevan nyt suunnilleen toiseksi tai kolmanneksi kalleimpia yli sataan vuoteen.

Toki viimeaikainen kurssilasku on tehnyt pörssiyhtiöistä ja -osakkeista entistä edullisempia. Mutta näiden mittareiden perusteella ne ovat silti historiallisen kalliita.

Näiden mittareiden perusteella osakekursseissa on edelleen hinnoiteltuna kosolti toivorikkaita tulevaisuuden odotuksia ja lujaa uskoa talouden ja voittojen alati vahvaan kasvuun.

Toiveikkuuteen voi toki olla aihettakin, mutta ainakin korkomarkkinat ja keskuspankkien toimet varoittavat vaikeuksista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    2. 2

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    5. 5

      Suomalaisen tislaamon toimitusjohtaja: ”Toivon, että britit tulevat järkiinsä”

    6. 6

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    7. 7

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    8. 8

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    9. 9

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    10. 10

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    2. 2

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Nokia aloittaa yt-neuvottelut – aikoo vähentää 350 Suomessa

    5. 5

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    6. 6

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    7. 7

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    8. 8

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    9. 9

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    10. 10

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suosittu muoti­kauppa lopettaa yllättäen, takana huippu­tulos – omistaja Pauliina lataa nyt suorat sanat bisneksestä

    2. 2

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    3. 3

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    4. 4

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    5. 5

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    6. 6

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää