Pörssiuutiset

Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

Julkaistu:

EKP on rahoittanut hiljaista pääomapakoa, jossa ulkomaiset pankit ovat roimasti pienentäneet Italia-riskiään. Samalla Suomenkin epäsuora riski on kasvanut, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Italian hallituksen ajankohtainen budjettikiista Euroopan unionin (EU) komission kanssa on suomalaisittainkin huomionarvoinen jupakka siksi, että yhteisen euron takia Italian velat voivat muuttua Suomenkin ongelmaksi.

Italian valtiolla on vastuullaan yli 2,3 meikäläistä biljoonaa eli yli 2300 miljardia euroa erityyppisiä velkavastuita. Absoluuttisen velkamäärän perusteella se on kaikista velkaisista eurovaltioista ylivoimaisesti velkaisin. Maailmanlaajuisesti se on Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen kolmanneksi velkaisin valtio.

Kun valtioiden velkaisuutta vertaillaan suhteessa kunkin maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon, on Italia hieman yli 130 prosentin suhteellisella velkaisuudellaan Kreikan jälkeen toiseksi velkaisin eurovaltio.

Päätä huimaavat velkaluvut eivät silti tee Italiasta samanlaista huolen aihetta Suomelle tai muillekaan euromaille kuin se olisi ollut pari vuotta sitten. Eikä varsinkaan samanlaista riskiä kuin Kreikka oli eurokriisin puhjetessa vajaa kymmenen vuotta sitten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kreikan velat muuttuivat koko euroalueen ongelmiksi suurten euromaiden liikepankkien välityksellä, kun suuri määrä etenkin Ranskan ja Saksan suurten pankkien Kreikkaan myöntämiä luottoja uhkasi jäädä maksamatta ja muuttua luottotappioiksi.

Ranskan ja Saksan hallitukset onnistuivat taivuttelemaan muut euromaat Suomea myöten myöntämään Kreikalle erittäin suuria tukiluottoja, jotta tämä pystyi maksamaan ranskalais- ja saksalaispankkien luotot takaisin. Näin Ranska ja Saksa välttyivät pelastamasta kotimaisia pankkejaan.

Italia ei ole Kreikka, eikä Italian valtio ole samanlainen riski muiden euromaiden pankeille kuin Kreikka oli. Mutta silti Italiankin veloista voi koitua vaikeuksia muille euromaille, jos budjettikiista karkaa käsistä ja kriisi kärjistyy toden teolla.

Jos Italian budjettikiista kärjistyy kansainvälisten mittojen kriisiksi, on pelissä rujosti suuremmat riskit kuin Kreikan kriisissä oli. Mutta sillä erolla, että suuri osa Italia-riskeistä on jo kuin kriisiä ennakoiden siirtynyt pois ulkomaisten pankkien ja muiden ulkomaisten sijoittajien taseista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eniten Italian valtion velkavastuita on siirtynyt ulkomaisten velkojien taseista Italian oman keskuspankin taseeseen, kun tämä on osana EKP:n mittavaa velkakirjaostoja ostanut suuren määrän oman kotivaltionsa velkakirjoja.

Mutta suunnilleen noiden velkakirjaostojen tahdissa on paisunut myös Italian keskuspankin niin sanottu Target 2 -velka EKP:lle. Tämä on euroalueen keskuspankkien ylläpitämän maksujärjestelmän sisäinen kirjaus, joka on lähinnä teknisluontoinen muodollisuus – niin kauan kuin eurojärjestelmä toimii niin kuin on tarkoitus.

Mutta se on myös piilevä riski, sillä jos kriisi kärjistyy oikein pahaksi ja Italia päättääkin erota eurosta, voi Italian keskuspankin velka EKP:lle muuttua harmittomasta kirjauksesta muiden euromaiden ongelmaksi.

Eurokriisin rahailmiö herättää taas huolta

Euromaiden kansallisten keskuspankkien ja EKP:n keskinäiset Target 2 -velat ja -saatavat nousivat talousuutisten otsikoihin ja huolenkin aiheiksi eurokriisin kriittisimpinä kuukausina.

Erityisen huolestuneita puheenvuoroja nähtiin Saksassa, jonka keskuspankille Bundesbankille kertyi kriisin mittaan ylivoimaisesti suurimmat ylijäämät eli maksujärjestelmän sisäiset saatavat.

Samaan aikaan myös Suomen Pankille ja Hollannin ja Luxemburgin keskuspankeille kertyi runsaasti samanlaisia saatavia, joten näissäkin maissa heräsi kysymyksiä eurojärjestelmän sisäisiin saataviin mahdollisesti liittyvistä riskeistä.

Huolta korosti se, että Saksan, Hollannin, Luxemburgin ja Suomen saatavien kanssa samaan aikaan ja suunnilleen samaa tahtia kasvoivat euroalueen kriisimaiden vastaavat alijäämät eli velat eurojärjestelmälle. Suurimpia alijäämiä kertyi Kreikan, Irlannin, Portugalin ja kriisin laajettua erityisesti Italian ja Espanjan keskuspankeille.

Erityisesti Saksassa heräsi huoli uhkakuvasta, jossa kriisimaiden keskuspankit jättävät omat velkansa maksamatta ja Saksan oman keskuspankin saatavat muuttuvat tappioiksi.

Huoli perustui osin väärinkäsitykseen, jossa euromaiden keskuspankeilla olisi suoria velkoja ja saatavia keskenään. Näin ei ollut tuolloin eikä ole nyt, vaan kaikkien Target 2 -velkojen ja -saatavien vastapuoli on EKP.

Tämä ei tosin poista kyseisiin velkoihin mahdollisesti liittyviä riskejä, mutta vaikuttaa mahdollisten riskien jakautumiseen euromaiden kesken.

Jos Italia tai jokin muu euromaa eroaisi eurosta ja sen keskuspankki jättäisi Target 2 -velkansa maksamatta, muuttuisi tuo laiminlyöty velka EKP:n tappioksi. EKP:n tappiot ja niistä mahdollisesti koituvat pääomitustarpeet jakautuvat jäljelle jääneiden euromaiden kesken niiden omistusosuuksien suhteessa.

Eurojärjestelmän sisäiset velat ja saatavat paisuneet

Eurojärjestelmän sisäiset velat ja saatavat sekä niihin liittyvät kysymykset ovat pyrkineet pitkästä aikaa pintaan etenkin saksalaisessa keskustelussa. Ja luontevasta syystä:

Muutaman viime vuoden kuluessa Target 2 -maksujärjestelmän velat ja saatavat ovat taas paisuneet poikkeuksellisen suuriksi. Esimerkiksi Saksan keskuspankin ylijäämä eli saatava EKP:ltä on nyt rutkasti suurempi kuin se oli edes eurokriisin kiperimpinä kuukausina. (Katso grafiikka alta.)


Vuoden 2012 kesäkuukausina Bundesbankilla oli tällaisia saatavia suurimmillaan hilkkua vaille 750 miljardia euroa, mutta viime kuukausina luku on vaihdellut 900 miljardin molemmin puolin.

Suomen Pankin Target 2 -saatavat olivat kriisivuosina suurimmillaan noin 70 miljardia euroa, ja viime kuukausina ne ovat vaihdelleet 60 ja 70 miljardin euron välillä.

Samaan aikaan erityisesti Italian ja Espanjan keskuspankit ovat painuneet yhä suurempiin alijäämiin eli niille on kertynyt yhä runsaammin Target 2 -velkaa EKP:lle. Italian keskuspankin velkasaldo on jo lähes 500 miljardia euroa ja Espanjan keskuspankin piikissä on lähes 400 miljardia euroa.

Bundesbank ja Suomen Pankki ovat omissa julkaisuissaan tarjonneet samaa selitystä, miksi Target 2 -järjestelmän sisäiset velat ja saatavat ovat viime vuosina taas alkaneet voimakkaasti kasvaa, ja miksi se ei ole ongelma.

Selityksen mukaan kyse on tällä kertaa EKP:n rahapolitiikan toimien, kuten laajamittaisten velkakirjaostojen, vaikutuksista eikä yksityisen pääoman pakenemisesta niin kuin oli eurokriisin aikaan.

Selitys on vain puolittain uskottava.

EKP on rahoittanut hiljaista pääomapakoa

On totta, että kriisivuosina euroalueen keskuspankit joutuivat paikkaamaan yksityisen pääoman pakenemisesta kriisimaiden rahoitukseen repeytyneitä aukkoja pumppaamalla tilalle suuret määrät keskuspankin hätärahoitusta.

Kun kriisimaista pakeni suuri määrä yksityistä rahaa turvaan erityisesti Saksan mutta myös Hollannin, Luxemburgin ja Suomenkin pankkeihin, rahoittivat EKP ja alueen keskuspankit tämän pääomapaon pumppaamalla kriisimaiden pankkeihin yhtä suuren määrän keskuspankkirahaa tilalle.

Ja sekin on totta, että parin viime vuoden rahavirrat ovat saaneet voimaa EKP:n ja euromaiden keskuspankkien velkakirjaostoista eivätkä yksityisen pääoman paniikista.

Mutta vaikutukset ovat silti olleet samansuuntaisia: keskuspankkien mittavat velkakirjaostot ovat tarjonneet ulkomaisille pankeille ja muille yksityisille sijoittajille houkuttelevan tilaisuuden vetää pääomia pois eurovaltioiden velkakirjoista.

Keskuspankkien ostot näyttävät rahoittaneen hiljaista pääomapakoa etenkin Italiasta ja Espanjasta, joista yksityistä pääomaa näyttää siirtyneen erityisesti Saksaan. Tilalle on siirtynyt yhtä suuri määrä keskuspankkirahoitusta.

Samalla Italian keskuspankin Target 2 -velka EKP:lle ja Saksan Bundesbankin Target 2 -saatava EKP:ltä ovat kasvaneet uusiin ennätyslukuihin.

Suomen Pankin mukaan tällaisista eurojärjestelmän sisäisistä veloista ja saatavista tai niiden kovasta kasvusta ei ole syytä olla huolissaan eikä välttämättä edes kiinnostunut.

Bundesbankilla on sentään kanttia tärkeään tarkennukseen: Target 2 -velat ja -saatavat eivät ole riskejä niin kauan kuin euro pysyy koossa. Mutta jos euro hajoaa jonkin alijäämämaan eroon, muuttuvat sen velat muiden riskeiksi.

Italia onkin monin tavoin toista maata kuin Kreikka. Italian valtiolla on lähes kymmenen kertaa enemmän velkaa kuin Kreikalla oli ennen kriisiä. Mutta suurin osa Italian valtion velasta on kotimaista velkaa, sillä ulkomaiset pankit ovat jo poistuneet hyvän sään aikaan ennen kuin kriisistä on tietoakaan.

Suuri määrä Italia-riskiä on siirtynyt jo valmiiksi ulkomaisten pankkien taseista Italian oman keskuspankin taseeseen – ja keskuspankkirahoituksen epäsuoran linkin kautta Suomen ja muiden euromaiden piikkiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ostitko jonkin näistä lukuisista jouluvaloista? Sähköiskun vaara – lopeta käyttö heti ja palauta Tokmannille

    2. 2

      Kommentti: Ei se jättipalkka, vaan se iso varallisuus – joka neljännessä kodissa on varoja alle 10 700 euroa

    3. 3

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    4. 4

      Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat

    5. 5

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    6. 6

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    7. 7

      SDP:n Rinne tuloeroista: Eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi kasvamassa

    8. 8

      Suomen Pankin Rehn heikentyvästä talouskasvusta: Julkista taloutta vahvistettava nyt

    9. 9

      Ekonomisti Suomen taloustilanteesta: Yllättävintä on yksityisen kulutuksen heikkous

    10. 10

      Rikkaat rikastuivat pienituloisia vauhdikkaammin – ”Erityisesti myyntivoitot lisääntyneet”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ostitko jonkin näistä lukuisista jouluvaloista? Sähköiskun vaara – lopeta käyttö heti ja palauta Tokmannille

    2. 2

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    3. 3

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    4. 4

      Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat

    5. 5

      Kommentti: Ei se jättipalkka, vaan se iso varallisuus – joka neljännessä kodissa on varoja alle 10 700 euroa

    6. 6

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    7. 7

      Rikkaat rikastuivat pienituloisia vauhdikkaammin – ”Erityisesti myyntivoitot lisääntyneet”

    8. 8

      Kaupan alan osakkeet syöksyvät pörsseissä – verkkokauppa kertoi katastrofaalisesta joulukaupan alusta

    9. 9

      SDP:n Rinne tuloeroista: Eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi kasvamassa

    10. 10

      Suomen Pankin Rehn heikentyvästä talouskasvusta: Julkista taloutta vahvistettava nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ostitko jonkin näistä lukuisista jouluvaloista? Sähköiskun vaara – lopeta käyttö heti ja palauta Tokmannille

    2. 2

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    4. 4

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    5. 5

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    6. 6

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    7. 7

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    8. 8

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    9. 9

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    10. 10

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    11. Näytä lisää