Pörssiuutiset

Kommentti: Italia ei ole ainoa riitapukari – Suomikin jyrkentää euroalueen hajaannusta

Julkaistu:

Italiaa on helppo syyttää euroriidoista, mutta se ei ole ainoa riitapukari. Suomen hansaryhmä kärjistää eripuraa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Eurokriisi vahvisti tulkintaa, jonka mukaan keskenään varsin erilaisten maiden yhteinen raha ilman yhteistä taloudenpitoa johtaa vaikeuksiin. Ensin koittivat talousvaikeudet, ja heti perään alkoivat poliittiset vaikeudet.

Euromaat ovat kriisistä lähtien eli pian kymmenen vuotta olleet keskenään yhtä mieltä oikeastaan vain siitä, että niiden keskinäinen talous- ja rahaliitto on valuvikainen ja siksi monenlaisten vahvistusten ja uudistusten tarpeessa.

Mutta siitä ei ole tähän päivään mennessä syntynyt yksimielisyyttä tai edes joten kuten toteutuskelpoista yhteisymmärrystä, miten EMU-liittoa pitäisi vahvistaa tai muuten uudistaa.

Riitaa ja eriasteisia erimielisyyksiä tuntuu kytevän ja syttyvän milloin mistäkin kysymyksestä, mutta pohjimmiltaan kaiken torailun taustalla on iso periaatteellinen kiista koko rahaliiton perusrakenteesta ja -olemuksesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kestokiistely on mahdollista kiteyttää kahteen vastakkaiseen kysymykseen:

Pitäisikö yhteisen euron sekä yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan perustaksi valaa edes jälkijättöisesti myös yhteinen taloudenpito ja sitä toteuttava yhteinen talouspolitiikka?

Vai pitäisikö päinvastoin entistä päättäväisemmin pitää kunkin euromaan julkisen talouden tulot ja menot erossa toisistaan ja pakottaa jäsenmaat vaikka väkisin noudattamaan euron edellyttämää talouskuria?

Yksi ajankohtainen ja pitkästä aikaa suurin riita on syttynyt Italian ensi vuoden budjettiaikeista.

Italian hallitus aikoo kasvattaa maansa valtiontalouden budjettialijäämää enemmän kuin kaikkien euro- ja EU-maiden taloudenpitoa ohjaavan EU-komission tai EU:n taloussääntöjen mukaan pitäisi.

Hallitus perustelee alijäämäisiä budjettiaikeitaan aikomuksellaan vahvistaa maan heiveröistä talouskasvua ja oletuksella, että talouskasvu alkaa pian vahvistaa myös valtiontaloutta ja keventää velkaisuuttakin.

Komissio ja useimpien muiden euromaiden hallitukset taas paheksuvat Italian budjettiaikeita, jotka niiden mielestä rikkovat yhteisiä taloussääntöjä, voimistavat Italian velkaantumista ja voivat vaarantaa koko euroalueen vakauden.

Tässäkään kiistassa ei tarvinne asettua kummallekaan kannalle huomatakseen, että kovin pian tuskin löytyy yksimielisyyttä sen enempää taloudenpidon yhdistämiseksi kuin talouskurin vahvistamiseksi.

Hansaryhmä kiristäisi talouskuria

Suomen hallitus on hakenut aiempaa aktiivisempaa ja kuuluvampaa roolia talous- ja rahaliiton kehityskeskusteluissa, mutta ei sovittelevalla vaan ennemmin kiistoja kärjistävällä ja vastakkainasettelua jyrkentävällä tavalla.

Suomi on ottanut osaa Hollannin ja pienehköjen pohjoisten EU-maiden muodostaman epävirallisen Uusi Hansaliitto -ryhmän toimintaan ja julkilausumiin.

Ryhmän tähän mennessä julkaisemat aloitteet ja julkilausumat ovat korostaneet talous- ja rahaliiton kehittämistä talouskuria vahvistamalla ja kansallista talousvastuuta korostamalla.

Hansaryhmän keskeinen viesti näyttää olleen, että esimerkiksi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ehdotukset rahaliiton taloudenpidon tiivistämiseksi ovat turhaa haikailua, ja että yhteisvastuun asemesta olisi vahvistettava kunkin jäsenmaan omaa vastuuta talouskurin säilymisestä.

Viimeksi viime viikolla ryhmä jatkoi talouskurialoitteitaan esittämällä euromaiden yhteisen EVM-kriisirahaston aseman vahvistamista esimerkiksi niin, että EVM saisi nykyistä verrattomasti kattavammat valtuudet valvoa euromaiden taloudenpitoa.

Aloitteen allekirjoittivat Hollannin ja Suomen hallitusten lisäksi Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan, Irlannin, Tsekin, ja Slovakian hallitukset.

Aloite ei välttämättä ollut varta vasten teroitettu piikki Italian hallituksen budjettiaikeita vastaan, mutta ajoitus tuskin oli silkkaa sattumaakaan.

Hansaryhmä haluaa säilyttää talouspolitiikan kunkin euromaan omalla vastuulla, mutta samalla se haluaa vahvistaa ulkopuolista talousvalvontaa juuri Italian kaltaisten kurittomien maiden varalle.

Kuin ryhmä pitäisi rahaliittoa taloussääntöineen teoriassa hyvänä mutta ei kuitenkaan käytännössä luotettavasti toimivana järjestelynä.

Uusien valvontavastuiden ehdottamisella EVM:lle hansaryhmä näpäyttää myös komissiota, jonka keskeisiä tehtäviä on juuri jäsenmaiden taloudenpidon ohjaaminen ja valvonta.

Kuin Italian kurittomat budjettiaikeet ja kenties eurokriisikin olisivat olleet vältettävissä, jos vain komissio olisi kunnolla valvonut ja ohjannut jäsenmaiden taloudenpitoa.

Poliittisesti mahdottomia vaatimuksia

Hansamaiden hallitusten on poliittisesti mahdotonta hyväksyä Italian tai muiden eteläisten euromaiden kaipaamaa talouspoliittisen yhteisvastuun lisäämistä.

Yhteisvastuu on pohjoisille maille poliittisesti vaikea tai mahdoton ajatus esimerkiksi siitä syystä, että se tarkoittaisi melkoisen varmasti sitoutumista ikuisiin tulonsiirtoihin pohjoisen vauraista euromaista etelän vähävaraisempiin maihin.

Italian tai muiden eteläisten euromaiden on poliittisesti yhtä vaikea hyväksyä hansaryhmän vaatimaa talouskurin vaalimista ja vahvistamista. Eikä se ole vain poliittisesti vaikeaa, vaan se voi olla myös taloudellisesti mahdotonta, sillä se tarkoittaisi alistumista alati deflatoriseen talouden perusviritykseen.

Jyrkästi ristiriitaisten pyrkimysten ja niistä kumpuavien kiistojen yksi kelju seuraus on poliittisten kantojen kärjistyminen ja euromaiden keskinäinen hajaannus.

Saksan ja hansamaiden kaltaisissa talouskurimaissa kasvava osa kansaa on tyytymätöntä ja protestoi EU:ta ja euroakin vastaan siksi, että talouskuri on jo lipsunut liiankin löysäksi ja ”meidän” rahaamme on palanut jo liikaa ”muiden” virheiden takia.

Italiassa ja muissa eteläisissä euromaissa taas kasvava osa kansaa on tyytymätöntä ja protestoi EU:ta ja euroakin vastaan siksi, että talouskuria ja -vyötä on jo kiristetty liian kauan ja liian lujaa ja että ”meidän” taloutemme on jo kärsinyt liian kovasta työttömyydestä ja muista ”muiden” aiheuttamista vitsauksista.

Riitapukareiden kannat ovat niin kaukana toisistaan, että kenenkään on vaikea edes yrittää toimia erotuomarina. Komissionkin yritykset ärsyttävät usein samalla kertaa kaikkia kiistakumppaneita siksi, että ne ovat liian lepsuja tai liian tiukkoja.

Toki komissio pitää edelleen kiinni virallisesta tulkinnasta, jonka mukaan yhteinen euro vahvistaa jäsenmaiden keskinäistä yhteishenkeä ja yhteisyyttä sekä parantaa talouden vakautta ja kasvua. Meidän kaikkien eduksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    2. 2

      Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

    3. 3

      Orpo tyrmäsi Ykkösaamussa eläkeläisten lisärahat: "Minä en sellaista lupausta voi antaa"

    4. 4

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    5. 5

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    6. 6

      Sijoittaja Merja Mähkällä on suunnitelma, miten toimia, kun pörssi alkaa rytistä – ”Voi olla, etten uskalla tehdä sitä”

    7. 7

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    8. 8

      ”Olin aluksi liian varovainen” – naissijoittajat kehottavat aloittamaan sijoittamisen pelosta huolimatta

    9. 9

      Yli 200 lounastaukoa työnantajan piikkiin – kellokortilla kikkailu tuli duunarille kalliiksi

    10. 10

      Bloomberg: Deutsche Bank, Bank of America ja JP Morgan Chase linkitetty Dansken rahaliikenteeseen Virossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Orpo tyrmäsi Ykkösaamussa eläkeläisten lisärahat: "Minä en sellaista lupausta voi antaa"

    2. 2

      Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

    3. 3

      ”Olin aluksi liian varovainen” – naissijoittajat kehottavat aloittamaan sijoittamisen pelosta huolimatta

    4. 4

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    5. 5

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    6. 6

      Yli 200 lounastaukoa työnantajan piikkiin – kellokortilla kikkailu tuli duunarille kalliiksi

    7. 7

      Poliittinen epävarmuus laskee korkoja varsinkin Saksassa

    8. 8

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    9. 9

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    10. 10

      Ilkka myi Otavalle ison potin Alma Median osakkeita – Otavasta Alman suurin omistaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    3. 3

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    4. 4

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    5. 5

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    6. 6

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    7. 7

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    8. 8

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    9. 9

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    10. 10

      Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä

    11. Näytä lisää