Pörssiuutiset

Kommentti: Velkavääristelyllä euroon – Italia teki sen jo ennen Kreikkaa

Julkaistu:

Italian valtio oli railakkaasti ylivelkainen jo ennen euroa. Italia liittyi euroon samanlaisin konstein kuin Kreikka myöhemmin, velkalukuja vääristelemällä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Italian hallituksen ja EU-komission välille puhjennut budjettikiista koskee ennen muuta valtion poikkeuksellisen raskasta velkataakkaa.

Kiista syttyi hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä, ja se kiteytyy kysymykseen, kasvattaako vai keventääkö hallituksen budjettiesitys valtion velkataakkaa.

Italian valtion valtaisa velkataakka on kuitenkin vanhaa perua eikä suinkaan viime kesänä valtaan nousseen populistihallituksen aikaansaama ongelma.

Italian valtio oli EU:n velkarajojen perusteella railakkaasti ylivelkainen jo ennen euron käyttöönottoa, mutta räikeästi rajat ylittävä velkataakka ei estänyt Italiaa pääsemästä ensimmäisten maiden joukossa mukaan euroon.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Italia läpäisi talous- ja rahaliitto Emun ja yhteisvaluutta euron muodollisesti tiukat pääsyvaatimukset osin samantapaisten sittemmin kyseenalaisiksi katsottujen konstien avulla kuin Kreikka paria vuotta myöhemmin.

Liirat vaihtuivat euroiksi osin suorasukaisen velkavääristelyn avulla.

Riman alta mutta mukaan

Liian suuri velkataakka ei yksistään estänyt Italian liittymistä euromaaksi sillä ratkaisevalla verukkeella, että Italian valtiontalous täytti budjetin tasapainolle asetetun vähimmäisvaatimuksen. Se riitti tulkintaan, jonka mukaan velkataakkakin alkaa piakkoin sulaa pois.

Sittemmin kävi ilmi, että Italian valtiontalous ei täyttänytkään EU:n vaatimia budjetin tasapainovaatimuksia. Se vain näytti täyttävän ne.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Fiskaalinen silmänkääntötemppu perustui useisiin monimutkaisiin ja ennen kaikkea laajamittaisiin johdannaisjärjestelyihin, joilla joukko kansainvälisiä investointipankkeja auttoi Italian valtion rahoitusyksikköä siivoamaan isohko osa valtion velanhoitokuluista virallisen kirjanpidon ulkopuolelle.

Johdannaisjärjestelyjen vaikutuksesta valtion budjettialijäämä näytti kevenevän juuri parahiksi rahaliiton pääsyehtojen täyttymiselle tärkeinä vuosina 1997 ja 1998. Ja mikä tärkeintä, kepulikonstit kevensivät näkyvän alijäämän sopivasti pääsyvaatimusten mukaisiin mittoihin.

Ilman johdannaisten avulla toteutettua ”näyteikkunan somistamista” Italian valtio olisi joutunut avoimesti myöntämään rikkovansa kahta keskeisen tärkeää eurovaatimusta.

Silloin olisi ollut kenenkään vaikea teeskennellä, että Italia on valmis euroon.

Siihen tuskin olisi riittänyt edes valtion rahoitusyksikön johtajan pokka. Ei, vaikka johdannaisjärjestelyjen aikaan Italian valtion rahoitusyksikköä johti todellinen pokerinaama: euroalueen keskuspankin EKP:n nykyinen pääjohtaja Mario Draghi.

Temppu ja sen tekijät

Italian valtion kyseenalaiset johdannaisjärjestelyt ja niiden vaikutukset maan eurojäsenyyden ehtojen täyttymiseen nousivat suhteellisen kovalla hälyllä julkisuuteen pian euroajan alettua.

Niistä alkoi tihkua tietoja julkisuuteen 2000-luvun alkuvuosina sen jälkeen, kun ilmeisesti Italian valtion rahoitusyksiköstä ja maan keskuspankista alkoi vuotaa julkisuuteen johdannaisjärjestelyjä valaisevia asiakirjoja.

Aihetta käsittelivät perusteellisesti italialaislehdistön lisäksi esimerkiksi talouslehti Financial Times ja laatulehti The New York Times.

Johdannaissopimusten käyttäminen valtioiden rahoitushuollon työkaluna alkoi pian herättää myös akateemisten tutkijoiden ja tilastoviranomaisten mielenkiintoa.

Sattumoisin juuri italialainen talousprofessori Gustavo Piga laati yhden 2000-luvun alun seikkaperäisimmistä selvityksistä valtioiden vilpittömistä ja vilpillisistä johdannaistoimista. Raportin julkaisi finanssimarkkinoiden kansainvälinen järjestö ICMA, jonka sivuilta raportti löytyy pdf-tiedostona edelleen.

Raportissaan Piga kuvaa yksityiskohtaisesti yhden tositapauksen, miten yksi nykyinen eurovaltio junailee johdannaisten avulla kirjanpidossa näkyvän budjettialijäämänsä tuntuvasti pienemmäksi kuin se todellisuudessa on – ja täyttää näin euron pääsyvaatimukset niukin naukin.

Professori jättää kuvaamansa tositapauksen valtion ja investointipankin nimeämättä, mutta esimerkkivaltio on sittemmin varmistunut Italiaksi. Sittemmin on eri lähteistä vahvistunut sekin, että Italian johdannaisjärjestelyjä junailivat esimerkiksi investointipankit Goldman Sachs, JP Morgan ja Morgan Stanley.

Ja se, että EKP:n nykyinen pääjohtaja Mario Draghi oli melkoisen varmasti perillä Italiaa euroon auttaneista johdannaisjärjestelyistä.

EU tiesi ja hyväksyi temput

Syntyjään itsekin italialainen Mario Draghi oli Italian valtion rahoitusyksikön johtajan virassa niihin aikoihin, kun valtio ryhtyi laajamittaisiin johdannaisjärjestelyihinsä joitakin vuosia ennen euroajan alkamista.

Seuraavaksi Draghi siirtyi Goldman Sachsin palvelukseen. Hän vastasi muun muassa erityyppisten rahoituspalveluiden tarjoamisesta eurovaltioille niihin aikoihin, kun Italian valtion johdannaissopimuksia jatkettiin ja uusittiin euroajan alkuvuosina.

Draghi on itse kiistänyt ottaneensa osaa Italian valtion johdannaisjärjestelyihin tai tienneensä niistä sen enempää valtion kuin investointipankin edustajana. Hän joutui vastaamaan aihetta koskeviin kysymyksiin EU:n parlamentin kuulemisessa, kun hän pyrki nykyiseen virkaansa EKP:n pääjohtajaksi.

Saksalaislehti Der Spiegelin referoimien asiakirjojen mukaan Italian kepulikonstit olivat kuitenkin varsin hyvin esimerkiksi Saksan valtiojohdon, kuten euroaikaa edeltäneen liittokanslerin Helmut Kohlin tiedossa.

Samoin Italian valtion ylimmässä virkakunnassa euroaikaa valmistelleet virkamiehet ovat sittemmin vahvistaneet julkisesti, että EU:n keskeiset johtajat tiesivät varsin hyvin Italian valtiontalouden todellisen tilan. Ja sen, että valtion laajamittaisille johdannaisjärjestelyille oli EU:n hiljainen hyväksyntä.

Myöhemmin Italian ja muiden eurovaltioiden johdannaisjärjestelyjen laajuus ja niiden virallisia velka- ja alijäämätilastoja vääristelevät vaikutukset ovat käyneet epäsuorasti ilmi myös siksi, että EU on juuri tällaisen vääristelyn estämiseksi kiristänyt julkisen talouden tilastointisääntöjään.

Johdannaissopimusten käyttäminen on sinänsä valtioille edelleen sallittua, mutta enää niiden avulla ei saa vääristellä velka- ja alijäämälukuja niin kuin esimerkiksi Italia ja myöhemmin myös Kreikka tekivät täyttääkseen eurovaatimukset.

Kepulikonstit kävivät kalliiksi

Italian nyt jo parinkymmenen vuoden takaisista johdannaisjärjestelyistä on viime vuosiin asti koitunut kiusallisen huomion ja kiusaantuneen selittelyn lisäksi todennäköisesti suurempia kustannuksia kuin järjestelyillä on alun perin peitelty.

Näin on käynyt siksi, että suuri määrä alun perin useiden vuosien mittaisia johdannaissopimuksia erääntyi ja/tai uusittiin eurokriisistä korkeiksi karanneiden korkojen oloissa.

Karkeasti pelkistäen järjestelyissä oli kyse silmänkääntötempuista, joissa tosiasiallinen velkarahoitus sommitelmiin sopimusteknisillä järjestelyillä näyttämään valtion tuloilta ja tosiasialliset korkomenot häivytettiin hamaan tulevaisuuteen.

Julkisuuteen esimerkiksi Financial Timesin ja italialaislehti La Repubblican välityksellä vuotaneista Italian valtion rahoitusyksikön asiakirjoista ilmeni vuonna 2012, että valtiolla oli tällaisia järjestelyjä kymmenien miljardien eurojen arvosta.

FT:n tuolloin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan valtiolla oli sopimuksissa vallitsevan korkotason perusteella jopa miljardien eurojen piilevät tappiot.

Esimerkiksi tällaisten tappioiden kattaminen taas uudella velkarahoituksella on ollut omiaan paisuttamaan valtion ennestään raskasta velkataakkaa.

Se onkin oireellista Italian valtion velkaantumiselle euroaikana, sillä velkataakka on paisunut pääosin rahoituskustannusten paisumisen ja maata sitkeästi rasittavan kasvuanemian yhteisvaikutuksesta eikä suinkaan valtion leväperäisen taloudenpidon takia.

Ylivelkaantumisen osin kyseenalainen tausta tuskin antaa Italian nykyiselle hallitukselle kestäviä perusteita paisuttaa velkataakkaa entisestään. Mutta ehkä se asettaa EU-komission terävimmän arvostelun hieman uuteen valoon.

Ehkä ei ole aivan mustavalkoisen selvää, mihin suuntaan syyttäviä sormia pitäisi heristellä ylivelkaisen Italian liittymisestä euroon.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Joulu voi iskeä pahan loven suomalaisten saldoon – huonoimmat ratkaisut saatetaan tehdä vasta pyhien jälkeen

    2. 2

      Kiina kutsui USA:n Pekingin-suurlähettilään kuultavaksi Huawein talousjohtajan pidätyksen takia

    3. 3

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    4. 4

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    5. 5

      Suomalaiset tarjoushaukat antavat ohjeet: Näin säästät joululahja­ostoksilla selvää rahaa

    6. 6

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    7. 7

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    8. 8

      Öljyntuottajamaat hieroivat sovun tuotannon leikkauksista – raakaöljyn hinta lähti nousuun

    9. 9

      Kiinalaistaustainen ryhmä lupasi Amerista 4,6 miljardia – Inderesin Kajaani: ”Hinta on hyvä”

    10. 10

      IS testasi ”villien taksien” hinnat: tällainen on hintaero lentoasemalta Helsingin keskustaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset tarjoushaukat antavat ohjeet: Näin säästät joululahja­ostoksilla selvää rahaa

    2. 2

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    3. 3

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    4. 4

      Joulu voi iskeä pahan loven suomalaisten saldoon – huonoimmat ratkaisut saatetaan tehdä vasta pyhien jälkeen

    5. 5

      Wall Street kyntää taas – Helsingin pörssi nyykähti vuoden 2017 alun tasolle

    6. 6

      Öljyntuottajamaat hieroivat sovun tuotannon leikkauksista – raakaöljyn hinta lähti nousuun

    7. 7

      IS testasi ”villien taksien” hinnat: tällainen on hintaero lentoasemalta Helsingin keskustaan

    8. 8

      Kiina kutsui USA:n Pekingin-suurlähettilään kuultavaksi Huawein talousjohtajan pidätyksen takia

    9. 9

      Sadan vuoden vuokrasopimus? Asiantuntijat varoittavat asunnonostajia: ”Tonttia täytyy jatkossa tutkia tarkasti”

    10. 10

      Yle: VR:n pilkkominen lykkääntyy yli vaalien

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alle 3 euron kulutuksesta 95 euron lasku – multialaiselta Matilta paloi käämi, kun sähkö­yhtiö muisti kirjeellä

    2. 2

      Tamperelainen Joni, 13, tuo maahan ja myy Amerikan herkkuja – ”Verottaja oli ymmärtäväinen”

    3. 3

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    4. 4

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    5. 5

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    6. 6

      Legendaarinen venekeisari myy koko elämäntyönsä – sodankäynyt isä vähätteli poikaansa: ”Pitäisi tehdä kunnon töitä”

    7. 7

      Jarin ja Arin jätti­rekka Kenworth VW900A sai kylkiinsä 10 800 valoa – yli 20 vuotta vanha ilmiö Suomeen

    8. 8

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    9. 9

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    10. 10

      Vesterbackan suunnitelma: Tallinnan tunnelijunaan 50 euron liput – liikenteen määrä alkaa jo 2024

    11. Näytä lisää