Pörssiuutiset

Kommentti: Talous pyörii vahvan lääkityksen varassa, kun uuden taantuman uhka painaa jo päälle

Julkaistu:

Talouskasvu heikkenee ja uuden taantuman uhka varjostaa näkymiä, vaikka edellisen kriisin ennätyselvytys jatkuu täyttä päätä. Talous oireilee kuin vahvasta lääkityksestä eroon pyrkivä toipilas, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Talousuutiset ovat kertoneet kelpo kasvusta nyt jo niin pitkän aikaa, että on helposti voinut syntyä mielikuva jotenkin poikkeuksellisen vahvasta taloudesta.

Jo toteen käynyt kasvu onkin toki totta, mutta mielikuva poikkeuksellisen vahvasta taloudesta on pohjimmiltaan mielikuvaharhaa.

Talouskasvu on maailmanlaajuisesti mutta myös meillä ollut mainittavan vahvaa vain, jos viime vuosien kasvulukuja verrataan finanssikriisin jälkeisiin pohjanoteerauksiin.

Mutta ilman tällaista valikoivaa vertailua viimeaikaiset kasvuluvut kutistuvat korkeintaan keskinkertaisiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Talouden kuntoarviota heikentää tai ainakin sen tulkintaa tiukentaa lisäksi se, että viime vuosien keskinkertainen kasvu on syntynyt edellisestä kriisistä alkaneen historiallisen mittavan talous- ja rahaelvytyksen oloissa.

Finanssikriisin kärjistymisestä tuli tämän kuun puolivälissä kuluneeksi kymmenen vuotta, mutta massiiviset kriisitoimet ovat yhä pääosin yllä.

Moni maailman suurimmista talouksista on jo hyvän aikaa sitten kasvanut kiinni kriisissä kärsimänsä takapakin, ja nyt Suomenkin talouden voi tulkita jättäneen kriisiin ”kadonneen vuosikymmenen” taakseen.

Mutta potilaan toipuminen on toistaiseksi ollut pitkälti huippuvahvan lääkityksen ansiota.

Tämä toipuminen on yhä pahanlaisesti kesken. Tästä kertoo selvää kieltään se, että teholääkitys jatkuu edelleen pääosin kriisiajan annostuksin.

Ja se, että talousnäkymät ovat heikentyneet kohti uuden taantuman uhkaa, vaikka keskuspankit ovat vasta varovaisesti alkaneet vähentää elvytystoimiensa voimaa.

Talous on kuin vahvasta lääkityksestä riippuvaiseksi tullut potilas. Kasvun heikkeneminen ja uuden taantuman uhka ovat kuin lääkeriippuvaisen potilaan vieroitusoireita.

Lääkkeitä niukalti uuteen elvytykseen

Potilas- ja lääkitysvertaukset eivät ole pelkkää taloustoimittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan ne löytyvät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n vasta julkaiseman uuden neljännesvuosikatsauksen analyyseistä.

BIS on yksi kansainvälisen talouden ja talousennusteiden auktoriteeteista, jonka ennusteet ja varsinkin riskivaroitukset ovat usein osoittautuneet suhteellisen osuviksi.

Se on yksi niistä harvoista ”virallisista” talouden ennustelaitoksista, jotka varoittivat kansainvälisen talouskriisin uhasta ennen kuin finanssikriisi oli jo totta. Samaan aikaan esimerkiksi maailman suurten keskuspankkien johtajat pääosin vähättelivät talouden riskejä.

Siksi BIS:n julkaisemat talousennusteet ja erityisesti talouden riskejä arvioivat analyysit ovat pakollista luettavaa – etenkin silloin, kun talous lähestyy jo poikkeuksellisen pitkään jatkuneen kasvukauden loppusuoraa.

BIS:n taloustutkimuksesta vastaava pääekonomisti Claudio Borio huomauttaa omassa puheenvuorossaan, että edellisen kriisin ytimessä oli liian suuri velkamäärä ja että nyt velkaa on talouden eri osissa entistäkin enemmän.

Uusien ennusteiden perusteella maailmantalouden kasvukausi lähestyy loppuaan nopeammin kuin BIS on aiemmin arvioinut. Näin käy siitä huolimatta, että korot ovat edelleen poikkeuksellisen tai jopa historiallisen matalia ja keskuspankkien taseet poikkeuksellisen rahaelvytyksen jäljiltä yhä pullollaan.

Borio viittaa juuri korkojen poikkeukselliseen mataluuteen ja keskuspankkitaseiden pulleuteen huomauttaessaan, että ”potilaan uuteen elvyttämiseen ja hoitamiseen on enää varsin niukalti lääkkeitä varastossa, jos potilaan kunto sattuisi äkisti heiketä”.

Turkki oireilee rahaelvytyksen loppua

Talousnäkymiä on jo jonkin aikaa koetellut maailman vaikutusvaltaisimman keskuspankin, Yhdysvaltain Fedin, päätös ryhtyä asteittain varovaisesti kiristämään rahapolitiikkansa viritystä. Se on nostanut korkojaan ja lakannut kasvattamasta tasettaan.

Samanlaisia aikeita on väläytellyt myös toinen maailman mahtikeskuspankki, euroalueen EKP, joka tosin pitää edelleen korkonsa nollassa prosentissa tai sitäkin matalammissa miinuslukemissa ja on vasta vähentänyt taseensa paisuttamisen voimaa.

Kokonaisuudessaan keskuspankkien rahaelvytys on edelleen historiallisen mittavaa, vaikka se onkin hieman heikentynyt.

Maailman neljän suurimman keskuspankin taseissa oli elokuun lopussa yhteensä hilkkua vaille 20 biljoonan Yhdysvaltain dollarin veroiset varat, kun vastaava luku oli kymmenen vuotta sitten liki 14 biljoonaa pienempi.

Tuon erotuksen verran neljä suurta keskuspankkia (Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP, Japanin BoJ ja Kiinan PBoC) ovat pumpanneet tuoretta tuohta liikkeelle pitääkseen talouden rattaat rullaamassa – ja potilaan hengissä.

Vasta viime kuukausina keskuspankkitaseiden kokonaiskuva on hieman muuttunut, kun suurten keskuspankkien yhteenlaskettu rahaelvytys on lakannut lisääntymästä ja taittunut jopa lievään laskuun.

Toki rahaelvytyksen tehon lasku on ollut keskuspankkitaseiden viime vuosien pullisteluun verrattuna pientä, mutta pienikin muutos entistä niukempaan rahaelvytykseen on heikentänyt talouden ja finanssimarkkinoiden tunnelmaa ja tulevaisuuden odotuksia.

Lääkeannostelun muutosten sivuvaikutuksia on viime kuukausina näkynyt esimerkiksi Turkin ja useiden muiden velkaisuuttaan heikkojen talouksien valuuttavaikeuksissa.

Riskit kasvavat ja elvytyskeinot hupenevat

Toinen vastikään talousodotuksiaan heikentänyt ainakin puolivirallinen talousennustaja on rikkaiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Sekin on juuri julkaissut ennustepäivityksen – ja varoituksen kasvua uhkaavien riskien lisääntymisestä.

OECD:n pääekonomisti Laurence Boone kiinnittää ennustetta kuvailevassa puheenvuorossaan huomiota aivan samoihin maailmantalouden ison kuvan säröihin kuin BIS:n Borio:

Liian suuresta velkamäärästä finanssikriisiin ajautunut talous on nyt verrattomasti velkaisempi kuin kymmenen vuotta sitten juuri ennen kriisin puhkeamisen. Ja jos talouden riskejä alkaa käydä toteen, on valtioilla ja keskuspankeilla tällä kertaa vain vähän käyttämättömiä elvytyskeinoja jäljellä.

Boonen varoitusta potilas-lääkitys-vertaukseen soveltaen voinee tulkita, että nyt pitäisi säästellä niukkoja lääkevarastoja ja kerätä voimia talouden seuraavan heikotuskohtausten varalle eikä tuhlata hupenevia lääkevaroja omillaankin toipuvan toipilaan vahvistamiseen.

Hänen neuvostaan erottuu kohtalaisen suora piikki Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin äkkiväärää talouspolitiikkaa vastaan.

Trump ammentaa paraikaa Yhdysvaltain elvytysvaraa – talouspoliittista lääkekaappia – tyhjiin kasvattamalla liittovaltion budjettialijäämää valtavilla elvytysmenoilla, joilla on liki täystyöllisyyden oloissa pelkästään poliittisia mutta ei juurikaan talouspoliittisia perusteita.

Boonen mukaan yksi talouden kokonaiskuvaa synkentävä iso synkkä myrskypilvi on kansainvälisten kauppasuhteiden kiristyminen valtamerien ja rajojen yli sinkoilevine tullinokituksineen. Sekin on pitkälti peräisin Trumpin presidentillisistä twiiteistä.

Vaikka BIS tai OECD ei kumpikaan pidä uutta taantumaa todennäköisimpänä kehityskulkuna, on kummankin mielestä alati kiihtyvän kasvun kausi takana. Samalla kasvaa seuraavan taantuman uhka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    3. 3

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    6. 6

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    7. 7

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    8. 8

      Prinssi Harryn sormessa nähtiin suomalainen älysormus: ”Kyllä sillä positiivinen vaikutus on myyntiimme ollut”

    9. 9

      Työministeri Lindström kritisoi jo hallitusta: ”Peiliin katsomisen paikka”

    10. 10

      Teollisuusliiton lakot laajenevat – aluksi lakkoja sahoilla ja vaneritehtailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    3. 3

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    4. 4

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    5. 5

      Kaikkonen työtaisteluista: ”Tästä kaikesta tulee aivan liian iso lasku”

    6. 6

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    7. 7

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    8. 8

      Prinssi Harryn sormessa nähtiin suomalainen älysormus: ”Kyllä sillä positiivinen vaikutus on myyntiimme ollut”

    9. 9

      Työministeri Lindström kritisoi jo hallitusta: ”Peiliin katsomisen paikka”

    10. 10

      Teollisuusliiton lakot laajenevat – aluksi lakkoja sahoilla ja vaneritehtailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    3. 3

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    4. 4

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    5. 5

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    10. 10

      Työministeri Lindström kritisoi jo hallitusta: ”Peiliin katsomisen paikka”

    11. Näytä lisää