Pörssiuutiset

Kommentti: Talous pyörii vahvan lääkityksen varassa, kun uuden taantuman uhka painaa jo päälle

Julkaistu:

Talouskasvu heikkenee ja uuden taantuman uhka varjostaa näkymiä, vaikka edellisen kriisin ennätyselvytys jatkuu täyttä päätä. Talous oireilee kuin vahvasta lääkityksestä eroon pyrkivä toipilas, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Talousuutiset ovat kertoneet kelpo kasvusta nyt jo niin pitkän aikaa, että on helposti voinut syntyä mielikuva jotenkin poikkeuksellisen vahvasta taloudesta.

Jo toteen käynyt kasvu onkin toki totta, mutta mielikuva poikkeuksellisen vahvasta taloudesta on pohjimmiltaan mielikuvaharhaa.

Talouskasvu on maailmanlaajuisesti mutta myös meillä ollut mainittavan vahvaa vain, jos viime vuosien kasvulukuja verrataan finanssikriisin jälkeisiin pohjanoteerauksiin.

Mutta ilman tällaista valikoivaa vertailua viimeaikaiset kasvuluvut kutistuvat korkeintaan keskinkertaisiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Talouden kuntoarviota heikentää tai ainakin sen tulkintaa tiukentaa lisäksi se, että viime vuosien keskinkertainen kasvu on syntynyt edellisestä kriisistä alkaneen historiallisen mittavan talous- ja rahaelvytyksen oloissa.

Finanssikriisin kärjistymisestä tuli tämän kuun puolivälissä kuluneeksi kymmenen vuotta, mutta massiiviset kriisitoimet ovat yhä pääosin yllä.

Moni maailman suurimmista talouksista on jo hyvän aikaa sitten kasvanut kiinni kriisissä kärsimänsä takapakin, ja nyt Suomenkin talouden voi tulkita jättäneen kriisiin ”kadonneen vuosikymmenen” taakseen.

Mutta potilaan toipuminen on toistaiseksi ollut pitkälti huippuvahvan lääkityksen ansiota.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä toipuminen on yhä pahanlaisesti kesken. Tästä kertoo selvää kieltään se, että teholääkitys jatkuu edelleen pääosin kriisiajan annostuksin.

Ja se, että talousnäkymät ovat heikentyneet kohti uuden taantuman uhkaa, vaikka keskuspankit ovat vasta varovaisesti alkaneet vähentää elvytystoimiensa voimaa.

Talous on kuin vahvasta lääkityksestä riippuvaiseksi tullut potilas. Kasvun heikkeneminen ja uuden taantuman uhka ovat kuin lääkeriippuvaisen potilaan vieroitusoireita.

Lääkkeitä niukalti uuteen elvytykseen

Potilas- ja lääkitysvertaukset eivät ole pelkkää taloustoimittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan ne löytyvät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n vasta julkaiseman uuden neljännesvuosikatsauksen analyyseistä.

BIS on yksi kansainvälisen talouden ja talousennusteiden auktoriteeteista, jonka ennusteet ja varsinkin riskivaroitukset ovat usein osoittautuneet suhteellisen osuviksi.

Se on yksi niistä harvoista ”virallisista” talouden ennustelaitoksista, jotka varoittivat kansainvälisen talouskriisin uhasta ennen kuin finanssikriisi oli jo totta. Samaan aikaan esimerkiksi maailman suurten keskuspankkien johtajat pääosin vähättelivät talouden riskejä.

Siksi BIS:n julkaisemat talousennusteet ja erityisesti talouden riskejä arvioivat analyysit ovat pakollista luettavaa – etenkin silloin, kun talous lähestyy jo poikkeuksellisen pitkään jatkuneen kasvukauden loppusuoraa.

BIS:n taloustutkimuksesta vastaava pääekonomisti Claudio Borio huomauttaa omassa puheenvuorossaan, että edellisen kriisin ytimessä oli liian suuri velkamäärä ja että nyt velkaa on talouden eri osissa entistäkin enemmän.

Uusien ennusteiden perusteella maailmantalouden kasvukausi lähestyy loppuaan nopeammin kuin BIS on aiemmin arvioinut. Näin käy siitä huolimatta, että korot ovat edelleen poikkeuksellisen tai jopa historiallisen matalia ja keskuspankkien taseet poikkeuksellisen rahaelvytyksen jäljiltä yhä pullollaan.

Borio viittaa juuri korkojen poikkeukselliseen mataluuteen ja keskuspankkitaseiden pulleuteen huomauttaessaan, että ”potilaan uuteen elvyttämiseen ja hoitamiseen on enää varsin niukalti lääkkeitä varastossa, jos potilaan kunto sattuisi äkisti heiketä”.

Turkki oireilee rahaelvytyksen loppua

Talousnäkymiä on jo jonkin aikaa koetellut maailman vaikutusvaltaisimman keskuspankin, Yhdysvaltain Fedin, päätös ryhtyä asteittain varovaisesti kiristämään rahapolitiikkansa viritystä. Se on nostanut korkojaan ja lakannut kasvattamasta tasettaan.

Samanlaisia aikeita on väläytellyt myös toinen maailman mahtikeskuspankki, euroalueen EKP, joka tosin pitää edelleen korkonsa nollassa prosentissa tai sitäkin matalammissa miinuslukemissa ja on vasta vähentänyt taseensa paisuttamisen voimaa.

Kokonaisuudessaan keskuspankkien rahaelvytys on edelleen historiallisen mittavaa, vaikka se onkin hieman heikentynyt.

Maailman neljän suurimman keskuspankin taseissa oli elokuun lopussa yhteensä hilkkua vaille 20 biljoonan Yhdysvaltain dollarin veroiset varat, kun vastaava luku oli kymmenen vuotta sitten liki 14 biljoonaa pienempi.

Tuon erotuksen verran neljä suurta keskuspankkia (Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP, Japanin BoJ ja Kiinan PBoC) ovat pumpanneet tuoretta tuohta liikkeelle pitääkseen talouden rattaat rullaamassa – ja potilaan hengissä.

Vasta viime kuukausina keskuspankkitaseiden kokonaiskuva on hieman muuttunut, kun suurten keskuspankkien yhteenlaskettu rahaelvytys on lakannut lisääntymästä ja taittunut jopa lievään laskuun.

Toki rahaelvytyksen tehon lasku on ollut keskuspankkitaseiden viime vuosien pullisteluun verrattuna pientä, mutta pienikin muutos entistä niukempaan rahaelvytykseen on heikentänyt talouden ja finanssimarkkinoiden tunnelmaa ja tulevaisuuden odotuksia.

Lääkeannostelun muutosten sivuvaikutuksia on viime kuukausina näkynyt esimerkiksi Turkin ja useiden muiden velkaisuuttaan heikkojen talouksien valuuttavaikeuksissa.

Riskit kasvavat ja elvytyskeinot hupenevat

Toinen vastikään talousodotuksiaan heikentänyt ainakin puolivirallinen talousennustaja on rikkaiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Sekin on juuri julkaissut ennustepäivityksen – ja varoituksen kasvua uhkaavien riskien lisääntymisestä.

OECD:n pääekonomisti Laurence Boone kiinnittää ennustetta kuvailevassa puheenvuorossaan huomiota aivan samoihin maailmantalouden ison kuvan säröihin kuin BIS:n Borio:

Liian suuresta velkamäärästä finanssikriisiin ajautunut talous on nyt verrattomasti velkaisempi kuin kymmenen vuotta sitten juuri ennen kriisin puhkeamisen. Ja jos talouden riskejä alkaa käydä toteen, on valtioilla ja keskuspankeilla tällä kertaa vain vähän käyttämättömiä elvytyskeinoja jäljellä.

Boonen varoitusta potilas-lääkitys-vertaukseen soveltaen voinee tulkita, että nyt pitäisi säästellä niukkoja lääkevarastoja ja kerätä voimia talouden seuraavan heikotuskohtausten varalle eikä tuhlata hupenevia lääkevaroja omillaankin toipuvan toipilaan vahvistamiseen.

Hänen neuvostaan erottuu kohtalaisen suora piikki Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin äkkiväärää talouspolitiikkaa vastaan.

Trump ammentaa paraikaa Yhdysvaltain elvytysvaraa – talouspoliittista lääkekaappia – tyhjiin kasvattamalla liittovaltion budjettialijäämää valtavilla elvytysmenoilla, joilla on liki täystyöllisyyden oloissa pelkästään poliittisia mutta ei juurikaan talouspoliittisia perusteita.

Boonen mukaan yksi talouden kokonaiskuvaa synkentävä iso synkkä myrskypilvi on kansainvälisten kauppasuhteiden kiristyminen valtamerien ja rajojen yli sinkoilevine tullinokituksineen. Sekin on pitkälti peräisin Trumpin presidentillisistä twiiteistä.

Vaikka BIS tai OECD ei kumpikaan pidä uutta taantumaa todennäköisimpänä kehityskulkuna, on kummankin mielestä alati kiihtyvän kasvun kausi takana. Samalla kasvaa seuraavan taantuman uhka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    3. 3

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    4. 4

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    5. 5

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    6. 6

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    7. 7

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    10. 10

      Apteekkari-lehti: Veikkauksen markkinointi ja peliautomaatit viranomaisen syyniin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    3. 3

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    4. 4

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    5. 5

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    6. 6

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    7. 7

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    8. 8

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    3. 3

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    4. 4

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    5. 5

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää