Pörssiuutiset

Kommentti: Turkissa on ainekset kaikkien aikojen talouskupruun

Julkaistu:

Turkin liirakriisi ei ole vain taloutta vaan myös politiikkaa. Siksi kaikkien aikojen talouskupru on Turkissa todellinen riski, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Turkin kriisi olisi kansainvälisesti varteenotettava talousriski, vaikka kyse olisi vain taloudesta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Turkin kaltaisessa liki-diktatuurissa kyse on myös tavallistakin arvaamattomammasta politiikasta.

Valuuttakriisin kärjistyminen voi helposti ahdistaa – tai paremminkin ärsyttää – Turkin itsevaltaisen ja kovaotteisen johdon äkkijyrkkiin siirtoihin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi pääomaliikkeiden rajoitukset tai niiden pysäyttäminen kokonaan.

Pelkästään talouden ongelmiin keskittyvä kysymys kuuluu, kuinka kauan ja kuinka luotettavasti Turkki kykenee maksamaan ja muutoin hoitamaan ulkomaiset velkansa.

Mutta kun talouden epävarmuus muuttuu politiikan vielä suuremmaksi epävarmuudeksi, kysymys kuuluu, kuinka kauan Turkki enää haluaa hoitaa velkojaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Juuri tuo liirakriisin poliittinen ja tavallistakin arvaamattomampi luonne kasvattaa maan ulkomaisissa veloissa muhivaa mammuttikuprun riskiä. Se voi vaikuttaa epätodennäköiseltä, mutta se on todellinen.

Turkkilaispankeilla ja -yrityksillä sekä maan julkisen talouden yksiköillä on yhteensä lähemmäs 500 miljardin Yhdysvaltain dollarin veroiset ulkomaiset valuuttavelat.

Ne ovat ulkomaisten suurpankkien ja kansainvälisten sijoittajien viikko viikolta epävarmempia saatavia. Eurooppalaisittain ja euroaluelaisittain kelju seikka on, että suurimpia Turkki-riskikeskittymiä piilee italialaisten ja espanjalaisten pankkien taseissa.

Dollarin liirakurssi noussut liki 75 prosenttia

Turkin omien talousviranomaisten mukaan valtaosa maan ulkomaisista velkavastuista on pitkäaikaisia luottoja, joiden takaisinmaksu on edessä vuoden päästä tai sitä myöhemmin.

Maksettavaa kertyy kosolti sitä aiemminkin.

Yhdysvaltalaispankki JP Morganin arvion mukaan Turkin ulkomaisia velkoja erääntyy ensi vuoden puoliväliin mennessä yhteensä lähes 180 miljardin dollarin arvosta. Tämän vuoden loppuun mennessä erääntyy hieman yli 30 miljardin dollarin veroiset valuuttavelat.

Valuuttavelkojen maksamista vaikeuttaa samaan aikaan monta muutosta, jotka ovat kaikki turkkilaisittain keljuja, ja jotka voimistavat toinen toistensa keljuja vaikutuksia.

Liira on heikentynyt vuoden alusta nyt jo hivenen yli 40 prosenttia suhteessa dollariin, mitä voi jo liioittelematta luonnehtia valuutan romahtamiseksi. Tämä on turkkilaisittain merkinnyt dollarin vielä jyrkempää kallistumista.

Valuuttaparien epäsymmetrisistä prosenttimuutoksista johtuu, että dollarin liirahinta on noussut vielä rutkasti enemmän kuin liiran dollarihinta on laskenut. Taalasta onkin liiroissa maksettava nyt liki 75 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa.

Se on automaattisesti tehnyt dollarimääräisten velkojen maksamisesta turkkilaisille velallisille samassa suhteessa entistä kalliimpaa ja nyt jo varsin tukalaa.

Valuuttavelkojen jyrkkä kallistuminen on heikentänyt velkoja maksavien turkkilaispankkien ja -yritysten kannattavuutta ja maksukykyä.

Kannattavuuden heikkeneminen ja maksukykyä koskevat epäilyt ovat heikentäneet ulkomaisten rahoittajien intoa myöntää maahan uusia valuuttaluottoja edes erääntyvien velkojen vertaa.

Näistä yhdessä on syntynyt noidankehä, jossa pääoman virta ulos maasta heikentää valuuttaa ja valuutan heikkeneminen voimistaa pääoman virtaa ulos maasta.

Kriisin ainekset vanhaa perua

Turkki näyttää jo päätyneen klassiseen valuuttavelkaisen maan kriisiin, jollaisessa se on toki itsekin ollut useita kertoja aiemmin.

Tukala tilanne on syntynyt pitkän ajan kuluessa.

Ensin kaikki näytti hyvältä, kun ripeä talouskasvu ja vielä lupaavammat kasvunäkymät houkuttelivat magneetin tavoin maahan vuosi vuodelta kasvavan määrän ulkomaista pääomaa.

Aikansa virtaa voimisti se, että suuret keskuspankit painoivat korkoja nollaan prosenttiin ja puskivat liikkeelle tuhansien miljardien dollareiden arvosta uunituoretta rahaa. Osa noista raharuiskeista kiersi eri reittejä rahoittamaan Turkinkin kasvutarinaa.

Sitten rahavirran voima alkoi hiipua pian sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed alkoi ensin vähentää rahaelvytyksensä voimaa ja heti perään ryhtyi kiristämään rahapolitiikkaansa muun muassa korkoja nostamalla.

Kun ilmaista rahaa ei ollutkaan enää rajattomasti tarjolla kaiken maailman kohteisiin, alkoivat finanssimarkkinoiden suurpankit ja -sijoittajat pitkästä aikaa kiinnittää huomiota houkuttelevien tuottonäkymien lisäksi myös riskeihin.

Turkkiin tällaiset rahavirtojen ja tunnelmien suunnan muutokset iskivät tavallista voimakkaammin osin Turkin omasta syystä.

Sille oli kertynyt epätavallisen suuri määrä valuuttavelkaa, epätavallisen suuri vaihtotaseen alijäämä ja lisäksi sen poliittiset olot olivat muuttuneet useimpia muita kehittyviäkin maita arvaamattomammiksi.

Samanlaiseen tukalaan jamaan päätynyt valuuttavelkainen maa yrittää yleensä hillitä pääomapakoa ja houkutella maahan uutta valuutta nostamalla korkoja ja panemalla toimeen talouden uutta kasvua vahvistavia korjausliikkeitä. Ne ovat esimerkkejä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vakiokeinoista valuuttakriisien ratkomisessa.

Valuuttakriisien vakiolääkkeet tuntuvat kuitenkin ensi alkuun kotimaisen talouden raipaniskuilta. Mitä suurempaa vaihtotaseen vajetta ja muunlaista valuuttamääräistä velkataakkaa kurotaan talouden pakkokeinoin umpeen sitä rujompi taantuma tai lama siitä seuraa.

Siksi voi olla turhaa luulottelua, että myös itsevaltaisen valtiojohdon Turkissa valuuttakriisin lääkereseptistä löytyisivät tavanomaiset lääkkeet.

Erdogan syyttää kriisistä rahoittajia

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on jo useilla puheenvuoroillaan tuonut julki varsin vihamielisen ja syyttävän asenteensa kansainvälisiä finanssimarkkinoita ja ”korko-lobbya” kohtaan.

Käytännössä Erdogan on kärjistänyt kriisiä lietsomalla vihaa juuri niitä rahoittajia vastaan, jotka ovat vuosien ajan rahoittaneet maan talouskasvua – ja joiden rahoituksen jatkumisesta ja uusimisesta riippuu, pysyykö talous tolpillaan vai romahtaako se.

Presidentti on puuttunut talouden kulkuun pelkkiä vihapuheita suoremminkin muun muassa estämällä maan keskuspankkia nostamasta korkoja niin kuin pääomapaon hillitseminen olisi edellyttänyt.

Turkin johdon tähänastisten toimien ja vihaisten julkilausumien perusteella vaikuttaa aiheelliselta varautua tiukan paikan tullen radikaaleihinkin kriisitoimiin.

Mitä suoraviivaisemmin Erdogan jakaa kriisin osapuolet ulkomaisiin syyllisiin ja kotimaisiin uhreihin ja mitä yksipuolisemmin hän kohdistaa kaunapuheitaan kansainvälisten finanssikeinottelijoiden koronkiskureihin sitä suurempi houkutus hänellä voi ennen pitkää olla rankaisuilta näyttäviin äkkikäänteisiin.

Yksi ulkomaisia velkojia raskaasti rankaiseva isku olisi kaikkien maasta ulos pyrkivien pääomaliikkeiden pysäyttäminen.

Jättitappioiden ja dominoilmiön riskit

Vallitsevilla velkamäärillä Turkin pääomaliikkeiden pysäyttäminen tarkoittaisi suurin piirtein 500 miljardin dollarin saatavien jämähtämistä jumiin ja mahdollisesti pilaantumista luotto- ja valuuttakurssitappioiksi.

Samalla toki sammuisi uuden rahoituksen tulo maahan, mutta sen haitat tuntuisivat hitaammin kuin pääomavirran pysäyttämisestä välittömästi koituvat huojennusvaikutukset.

Koko lähes 500 miljardin dollarin velkamäärällä Turkin kupru olisi tähän mennessä suurin yksittäisen maan velkakupru. Siitä syntyisi raskaammat tappiot kuin Kreikan vuoden 2012 ennätyssaneerauksessa tai tätä aiemmissa Argentiinan ja Venäjän suurkupruissa yhteensä.

Toki Turkin mammuttikupru on vasta riski eikä suinkaan ainoa mahdollinen kehityskulku. Mutta sen tuhovaikutukset olisivat niin mittavat, että se on edes epätodennäköisenä riskinä syytä ottaa vakavasti.

Erityisesti siksi, että Turkki ei ole suinkaan ainoa viime aikoina ahtaalle ajautunut valuuttavelkainen maa vaan ainoastaan velkaisista velkaisin. Muita likimain samaan tukalaan jamaan ajautuneita maita on eri puolilla maapalloa Argentiinasta ja Chilestä Etelä-Afrikan kautta Indonesiaan asti.

Jos pääoman pako yltyy paniikiksi, syntyy siitä helposti velkaisten maiden dominoilmiö, jossa yhden maan ”kaatuminen” tarttuu tuota pikaa muihin valuuttavelkaisiin maihin – ja heti perään niiden ulkomaisiin rahoittajiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    2. 2

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    3. 3

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    4. 4

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    5. 5

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    6. 6

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    7. 7

      Asukas piinasi naapureitaan vuosikaudet – soitti haitaria, lauloi öisin, heitti päälle biojätteitä ja kiviä...

    8. 8

      Britannian sisäpolitiikka nostaa puntakorkoja

    9. 9

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    10. 10

      Yhden ammatin näkymissä on erikoinen kuilu naapurimaakuntien välillä – ”Hakijat haluavat tehdä päivätyötä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    2. 2

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    3. 3

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    4. 4

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    5. 5

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    6. 6

      S-Pankki tuo markkinoille sijoituspalvelun – kulut lähenevät indeksirahastojen kuluja

    7. 7

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    8. 8

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    9. 9

      Britannian sisäpolitiikka nostaa puntakorkoja

    10. 10

      Restamax aloittaa yt-neuvottelut – taustalla Royal Ravintolat -kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Video: Tälläinen ryysis oli Kalasatamassa kello 9, kun iso kauppakeskus Redi avasi ovensa

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää