Pörssiuutiset

Kommentti: Meksikon ja USA:n kauppasopu ei palauta talouden tasapainoa

Julkaistu:

Yhdysvaltain ja Meksikon kauppasopu on parempi kuin riitely, mutta se ei palauta maailmantalouden tasapainoa. Häiriöt ovat aivan muualla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Yhdysvallat ja Meksiko ovat sopineet kauppapoliittiset kiistansa ja solmineet monivuotisen kahdenkeskisen kauppasopimuksen. Sopu on pitkästä aikaa edes yksi huojentava siirto kaupparauhan suuntaan.

Lue lisää: Trump: Meksikon kanssa saavutettu todella hyvä kauppasopimus

Kansainvälinen kauppasopu on parempi kuin kauppasota, ja siksi Yhdysvaltain ja Meksikon solmima sopu on pitkästä aikaa suotuisimpia talousuutisia.

Mutta tämä kahdenvälinen kauppasopu ei palauta kansainvälisen kaupan tasapainoa. Siksi se ei myöskään riitä poistamaan kauppasodan uhkaa.

Maailmantalouden tasapainohäiriöt jatkuvat suurin piirtein ennallaan siitä yksinkertaisesta syystä, että pohjimmiltaan eripuraa aiheuttaneet häiriöt ovat peräisin aivan muualta kuin Meksikosta tai edes Yhdysvalloista tai näiden kahden maan välisistä kauppasuhteista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tasapainohäiriöiden alkulähteet ovat maailmankaupan suurimpia ylijäämiä jo vuosien ajan tehtailleissa maissa, kuten Kiinassa, Japanissa ja viime vuosina yhä selvemmin myös Saksassa.

Niiden kerryttämät kauppa- ja vaihtotaseiden ylijäämät ovat yhtä kuin Yhdysvaltain ja muiden alijäämämaiden alijäämät.

Trumpin kauppakovistelu osin ristiriitaista

Talouden suurimpia tasapainopoikkeamia puiva keskustelu ja päivittely keskittyy usein turhan yksipuolisesti alijäämiin ja erityisesti suurimpaan alijäämää, joka on Yhdysvaltain nimissä.

Turhan usein näyttää unohtuvan, että maailmankaupan kokonaisuus on kaiken aikaa tasapainossa eikä yhdelläkään maalla voi olla pientä tai suurta alijäämää ilman jonkin muun tai joidenkin muiden maiden aivan yhtä suurta ylijäämää.

Samoin maasta toiseen kulkevien vapaiden kauppavirtojen kokonaisuudessa huomio kiinnittyy omituisen usein kahdenvälisiin kauppasuhteisiin.

Tähän vipuun näyttää esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump menneen, sillä hän on kohdistanut kauppapoliittisen uhonsa suurimmat paineet Kiinaan, Saksaan mutta yhtä hyvin Meksikoon.

Trumpin kauppakovistelun kohteiksi ovat vuorollaan joutuneet yhdessä ja erikseen kaikki sellaiset maat, joille kertyy Yhdysvaltain kanssa käydystä kaupasta suurimpia ylijäämiä.

Meksikon ja Saksan asettaminen samalle tulilinjassa on kuitenkin outoa, sillä Meksikolla on itselläänkin mittava vaihtotaseen alijäämä muun maailman kanssa käymästään kaupasta. Saksa, Kiina ja Japani ovat sitä vastoin tyystin toista maata. Niille kertyy ylijäämiä koko muun maailman kanssa käymästään kaupasta eikä vain Yhdysvaltain kaupasta.

Siksi Trumpin Saksaan ja Kiinaan kohdistamassa kauppakovistelussa on omanlaisensa asiallisetkin perusteet, mutta Meksikon painostaminen vaikuttaa joko väärinkäsitykseltä tai sisäpoliittiselta punaniskapisteiden keruulta.


Kahdenväliset suhteet eivät muuta kokonaisuutta

Kanada on toistaiseksi Yhdysvaltain ja Meksikon sopiman kauppasovun ulkopuolella, joten ainakaan vielä ei voi puhua Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan uudesta tulemisesta.

Tosin Meksiko-sopu voi olla lupaava enne Yhdysvaltain halusta sopia kauppasovusta myös Kanadan kanssa. Eripura alkoi, kun Yhdysvallat irtautui Nafta-sopimuksesta pian Trumpin noustua presidentiksi.

Lue lisää: Meksikon tuleva presidentti: USA:n ja Meksikon Nafta-sopu vasta ensimmäinen askel – Kanada halutaan mukaan

Sovun palauttaminen mahdollisimman pikaisesti myös pohjoisen naapurin suuntaan olisi ainakin Yhdysvaltain etu, sillä Kanada on Meksikon tavoin ennemmin keventänyt kuin rasittanut Yhdysvaltain kauppatasetta.

Näin on siitä huolimatta, että Kanadalla niin kuin Meksikollakin on ylijäämäinen kahdenvälinen kauppasuhde Yhdysvaltain kanssa.

Keventävä vaikutus tulee mutkan kautta siitä, että Kanadalle ja Meksikolle kertyy kummallekin tahollaan runsaammin ulkomaankaupan alijäämää koko muun maailman kanssa käydystä kaupasta kuin niille syntyy ylijäämää Yhdysvaltain kanssa käydystä kahdenvälisestä kaupasta.

Koko Pohjois-Amerikka imee mammuttimarkkinoilleen suurimman osan koko muun maailman tavaraviennin ylijäämistä. Mutta kaikki tavara ei hakeudu suoraan suurimmille Yhdysvaltain markkinoille.

Kanada ja Meksiko vastaanottavat osansa muun maailman ylijäämäisistä tavaravirroista, ja näin ne tavallaan keventävät Yhdysvaltoihinkin kohdistuvaa muun maailman vientipainetta.

Jos presidentti Trump kykenisi jollain konstilla pakottamaan Yhdysvaltain kahdenväliset kauppasuhteet Meksikon ja Kanadan kanssa tasapainoon, se ei välttämättä vähentäisi muualta maailmasta Pohjois-Amerikkaan tunkevan tavaran määrää. Todennäköisemmin tavaravirrat vain ohjautuisivat entistä suoremmin Yhdysvaltain markkinoille.

Lue lisää: Myös Kanadan ja USA:n kauppaneuvottelut saattavat nytkähtää eteenpäin –  Trumpilla ja Trudeaulla ”rakentava” keskustelu

Niinpä Yhdysvaltain kauppa koko muun maailman kanssa olisi tällaisten kahdenvälisten tasapainotemppujen jäljiltä todennäköisesti aivan yhtä raskaasti alijäämäistä kuin ennenkin.

Taloushäiriköt tuottavat ja säästävät yli tarpeidensa

Tasapainohäiriöt pysyvät ja jopa pahenevat niin kauan kuin varsinaiset taloushäiriköt jatkavat entiseen tapaan. Niitä ovat Saksa, Kiina ja Japani ennemmin kuin Yhdysvallat tai varsinkaan Meksiko ja Kanada.

Saksan, Kiinan ja Japanin vuosikausien mittaan kerryttämät kauppa- ja vaihtotaseiden ylijäämät ovat näiden tietoisia talous- ja kauppapoliittisia valintoja.

Niiden vastapuolena syntyneet Yhdysvaltain ja muiden alijäämämaiden alijäämät ovat noiden Saksassa, Kiinassa ja Japanissa tehtyjen valintojen seurauksia mutta eivät alijäämämaiden omia valintoja.

Kauppavirtojen suuren tasapainohäiriön taustalla on yhtä suuri tuotannon ja kulutuksen sekä säästöjen ja velkojen epätasapaino.

Saksa, Kiina ja Japani tuottavat enemmän tavaraa kuin itse kuluttavat, ja ylimääräisen tavaran ne vievät muiden maiden ja erityisesti Yhdysvaltain markkinoille.

Viennin ylijäämistä Saksaan, Kiinaan ja Japaniin kertyy tuloja enemmän kuin näillä on omia tarpeita, ja näin syntyvät säästöjenkin ylijäämät on vietävä muiden maiden pääomamarkkinoille. Myös rahavirrat hakeutuvat eri reittejä maailman suurimmille markkinoille Yhdysvaltoihin.

Muun maailman ”ylisäästämisestä” pulppuava pääomavirta päätyy lukuisin eri tavoin ylläpitämään ja voimistamaan Yhdysvaltain velkavetoista julkista ja yksityistä kulutusta. Se taas imee maahan muun maailman tavaravirtaa.

Tämä vinksalleen jo vuosia sitten keikahtanut raha- ja tavaravirtojen kokonaiskuva ei juuri muutu suuntaan tai toiseen siitä, saapuuko muun maailman tavaravirta Yhdysvaltoihin suoraan vai Meksikon kautta.

Jos presidentti Trump haluaa tosissaan kohentaa talouden tasapainoa, on hänen jollakin konstilla ensin estettävä ylijäämämaiden ylimääräisiä säästöjä tuppautumasta Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoille.

Sen jälkeen kaupankin tasapaino kohentuisi kuin itsestään, mutta ei sitä ennen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

    2. 2

      Eläkkeelle 35-vuotiaana? Miljonääriksi sijoittamalla alle 100 €/kk? Seuraa suoraa lähetystä sijoitusmessuilta

    3. 3

      46 kuntaa nostaa ja 5 laskee kunnallisveroaan – katso kuntasi veroprosentti ensi vuonna

    4. 4

      Ekonomisti pelkää työllisyyden kasvun tyssäävän täysin: ”Helposti töihin tulevat ovat jo töissä”

    5. 5

      Ekonomisti: Tämä ilmiö selittää viidenneksen työllisyysasteen noususta

    6. 6

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    7. 7

      EK helpottaisi maahanmuuttoa monin tavoin – turvapaikan saaneille jopa 70 % palkkatukea

    8. 8

      Bitcoinin kurssi laski jo lähelle 4 000 dollarin rajaa

    9. 9

      Italian korot kävivät korkeimmillaan yli kuukauteen

    10. 10

      Helsingin Sanomat alkaa julkaista kaupunkilehtiä pääkaupunkiseudulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

    2. 2

      46 kuntaa nostaa ja 5 laskee kunnallisveroaan – katso kuntasi veroprosentti ensi vuonna

    3. 3

      Riittääkö yksin asuvan menoihin 1130 e/kk? Lukijat: ”Tekee raakaa pilkkaa säästeliäästi elävistä”

    4. 4

      Työllisyysaste jäi vielä alle hallituksen tavoitteen lokakuussa

    5. 5

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    6. 6

      Koko kerrostalo myytiin 125000 eurolla – ”Siellä saattaa olla 5–10 ostajaehdokastakin pyörimässä”

    7. 7

      Renault'n, Nissanin ja Mitsubishin Carlos Ghosn pidätettiin

    8. 8

      Bitcoinin kurssi laski jo lähelle 4 000 dollarin rajaa

    9. 9

      Asiantuntijat kertovat: Näin käy yhä vähenevien suomalaisten eläkeiälle – ”Tilanne on entistä hankalampi”

    10. 10

      HS: Ihka uuden kauppakeskus Redin asiakaskato sai yrittäjät pelkäämään konkurssia – toimitusjohtaja selittää tilannetta IS:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Ex-hoitaja pärjää eläkkeellään Portugalissa – syö ravintolassa liki päivittäin, silti rahaa jää säästöön

    3. 3

      Riittääkö yksin asuvan menoihin 1130 e/kk? Lukijat: ”Tekee raakaa pilkkaa säästeliäästi elävistä”

    4. 4

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    5. 5

      HS: Ihka uuden kauppakeskus Redin asiakaskato sai yrittäjät pelkäämään konkurssia – toimitusjohtaja selittää tilannetta IS:lle

    6. 6

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    7. 7

      Koko kerrostalo myytiin 125000 eurolla – ”Siellä saattaa olla 5–10 ostajaehdokastakin pyörimässä”

    8. 8

      Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

    9. 9

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    10. 10

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    11. Näytä lisää