Pörssiuutiset

Kommentti: ”Minskyn hetki” iski 10 vuotta sitten – ja nyt ainekset ovat isommat kuin koskaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Lehmanin kaatuminen oli finanssikriisin sytyke mutta ei syy. Kriisin syy oli talouden eri osiin kasautunut liian suuri velkamäärä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Taloussanomien juttusarja kertoo syksyllä 2008 kärjistyneestä finanssikriisistä ja sen vaikutuksista. Tämä on sarjan toinen osa.

Sarjan ensimmäinen osa: Finanssikriisi oireili vuoden päivät ennen kuin leimahti

Ensi kuussa tulee täyteen ensimmäinen vuosikymmen finanssikriisin leimahtamisesta. Kriisin keskeinen syy on kuitenkin ikivanha. Se on nyt voimakkaampi kuin ennen kriisiä.

Kriisi leimahti ilmiliekkeihin vuoden 2008 syyskuun puolivälissä, kun investointipankki Lehman Brothersin kaatui maksukyvyttömyyteen. Siitä tuli siihenastisen taloushistorian suurin konkurssi.

Lehman oli finanssimarkkinoilla jo alkaneen ketjureaktion suuri ja näyttävä uhri. Tuosta kuprusta ja samaan aikaan Yhdysvalloissa sattuneista muista suurista onnettomuuksista repesi finanssimarkkinoiden tuomiopäivän paniikki.

Mutta nuo kymmenen vuoden takaiset dramaattiset tapahtumat saati yksittäiset yritykset tai varsinkaan yksittäiset henkilöt eivät olleet finanssikriisin varsinaisia syitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ne olivat sytykkeitä.

Ruutitynnyri ja varsinainen syy kriisin taustalla oli talouden eri osiin vuosien ja vuosikymmenten mittaan kertynyt liian suuri määrä erilaista velkaa. Kriisissä paljastui, että kun velkaa on liikaa, sitä jää maksamatta.

Pohjimmiltaan kyse oli perinteisestä velkakriisistä, jossa vastaavien kriisien vuosisataisia perinteitä rikkoivat vain ennen kokematon mittakaava ja epätavallinen laajuus.

Vaakalaudalla oli suurempi määrä velkaa kuin yhdessäkään aiemmassa velkakriisissä on milloinkaan ollut. Lisäksi tämä kriisi uhkasi käytännössä koko maailman rahoitusjärjestelmää.

Liika velka muuttui tappioiksi

Maailman valtioilla, rahoituslaitoksilla, liikeyrityksillä ja kotitalouksilla oli kymmenen vuotta sitten yhteensä noin 140 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin veroiset velat.

Maailman velkamäärä vastasi noin kahden ja puolen vuoden kokonaistuotannon arvoa, joten maailman velkaisuuden suhdeluku oli noin 250 prosenttia.

Kriisi paljasti, että uskottua ja toivottua suurempi osa tuosta velkamäärästä oli enemmän kuin velallisilla oli varaa tai halua maksaa. Se oli liikaa, ja siksi nopeasti kasvava osa veloista alkoi muuttua ensin maksurästeiksi ja vähän myöhemmin luottotappioiksi.

 

Pohjimmiltaan kyse oli perinteisestä velkakriisistä, jossa vastaavien kriisien vuosisataisia perinteitä rikkoivat vain ennen kokematon mittakaava ja epätavallinen laajuus.

Kriisiä paisutti ja sen vaikutuksia voimisti se, että suuri osa kehnosta velasta oli käytetty kalliiden asuntojen ja kalliiden arvopapereiden ostamiseen osin keinottelutarkoituksissa.

Keinotteluvelat ja niiden korot oli tarkoitus maksaa ostettujen asuntojen ja arvopapereiden myyntivoitoilla. Sillä välin ostetut asunnot ja arvopaperit olivat velkojen vakuutena.

Kun asuntojen ja arvopapereiden pitkään jatkunut ja loputtomaksi uskottu kurssinousu loppui, alkoi keinotteluvelkojen hoitamiseen ilmaantua ongelmia.

Siitä alkoi ketjureaktio, jossa osa velallisista joutui pakkomyynteihin kyetäkseen maksamaan velkansa ennen kuin vakuuksien arvo kutistuu velkoja pienemmäksi.

Pakkomyynnit jyrkensivät hintojen laskua ja ajoivat yhä uusia velallisia samanlaisiin pakkomyynteihin.

Fisher ja Minsky olivat oikeassa

Kriisissä toistui taloustieteilijä Irving Fisherin jo 1930-luvulla velkadeflaatioksi kuvaama ketjureaktio. Samalla kriisi oli kuin karu todiste toisen taloustieteilijän Hyman Minskyn 1960- ja 1970-luvuilla kehittämän epävakausteorian puolesta.

Minsky oivalsi, että kapitalistisen finanssitalouden monien etujen vastapaino on tällaisen talousmallin luontainen epävakaus.

Hän kuvasi jo pari vuosikymmentä ennen finanssikriisiä, miten talouden vakaat kasvukaudet rohkaisevat yhä suurempaan velkaantumiseen ja miten velkaantuminen ensin vauhdittaa kasvua, mutta sisältää samalla seuraavan kriisin siemenet.

Näin talouden vakauden jaksoista syntyvät seuraavan epävakauden ainekset.

Juuri niin finanssikriisissä näyttää käyneen, ja siksi kymmenen vuotta sitten talouskatsauksiin ilmestyi käsite "Minskyn hetki". Se viittasi talouden yllättävään takaiskuun, joka sysää alulle omaisuus- ja vakuusarvojen laajaa laskua ja sytyttää velkakriisin.

Velkaantuminen jatkunut pian 50 vuotta

Maailman ja erityisesti rikkaimpien läntisten maiden velkaantuminen on monin verroin vanhempaa perua kuin siitä viimeksi syttynyt finanssikriisi.

Länsimaiden, Japanin ja nyttemmin myös Kiinan ja useiden muiden niin sanottujen kehittyvien talouksien velkaantuminen on jatkunut melkein yhtä soittoa pian 50 vuoden ajan.

Velkamäärä ja velkaisuuden suhdeluvut ovat toki vaihdelleet ja satunnaisissa pikkukriiseissä hetkellisesti supistuneetkin, mutta maailmantalouden suurta kuvaa värittää pian puolen vuosisataa jatkunut liki hillitön velkaantuminen.

Velkaa on toki ollut aiemminkin, ja siitä on aika ajoin koitunut ongelmia aina raamatullisista ajoista lähtien.

Mutta milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa eivät velkamäärät ole olleet niin mittavia ja velkaantumisen voima niin suuri kuin on ollut viimeksi kuluneiden vajaan 50 vuoden ajan.

Dramaattinen käänne kohti yhä voimistuvaa velkaantumista näyttää sattuneen 1970-luvun alussa. Silloin Yhdysvallat irrotti dollarinsa kultakannasta ja katkaisi samalla suurten valuuttojen viimeisen kytköksen keltaiseen metalliin tai sen puoleen mihinkään muuhunkaan arvon mittaan.

Sen jälkeen suurin osa maailman maista siirtyi nykyisenlaiseen rahajärjestelmään, jossa raha on "pelkkää" paperia tai bittejä. Ja jossa rahaa on mahdollista luoda sananmukaisesti kuinka paljon tahansa vailla minkäänlaisia luontaisia pidäkkeitä.

Kun tuohon käänteeseen yhdistyi liikepankkien keskeinen rooli luottojen myöntäjinä ja uuden rahan luojina sekä rahoitus- ja pankkisääntelyn laajamittainen purkaminen kautta maailman, oli hillitön velkaantuminen jokseenkin väistämätöntä.

Velkaantumista on näihin aikoihin asti voimistanut samaan aikaan se, että suurimmissa läntisissä maissa inflaatio ja samalla korkotaso on pääosin laskenut 1980-luvun alkupuolelta lähtien.

Korkojen lasku on osaltaan vahvistanut kasvua ja kohentanut vakautta, mutta samalla se on voimistanut velkaantumista. Ja siihen taas kätkeytyvät seuraavan epävakauden siemenet. Niin kuin Minsky opetti.

Velkaantuminen rikkoo taas ennätyksiä

Välittömästi finanssikriisin leimahdettua alkoi useissa velkaisimmissa maissa mittava velkataakan kevennys. Se tapahtui velkoja maksamalla mutta myös suuren luokan luottotappioina.

Velkaantuminen ei ole kuitenkaan hidastunut eikä velkataakka keventynyt. On käynyt päinvastoin. Velkaantuminen on entisestään voimistunut ja niinpä maailman velkataakka on taas suurempi kuin milloinkaan aiemmin.

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sekä yksityisten tutkimuslaitosten velkatilastoista ja -raporteista syntyy erikoinen kuva:

Velkaa on eri puolilla taloutta varovaisestikin arvioiden jopa tuplaten sen verran kuin kymmenen vuotta sitten juuri ennen finanssikriisin syttymistä.

Mittaustavasta ja mittaajasta riippuen erityyppistä velkaa on nyt ainakin 250 000 miljardia dollaria, mutta määrä voi yhtä hyvin olla jopa 350 000 miljardia dollaria.

Talous ei ole kuitenkaan kasvanut likimainkaan samaa tahtia kuin sen taakkana oleva velkamäärä, joten velkaisuuden suhdeluvut ovat jatkaneet heikkenemistään. Nyt velkaa on jopa yli neljä kertaa vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Tuskin tarvitsee olla Minskyn veroinen taloustieteilijä oivaltaakseen, että tällaisen velkaantumisen avulla aikaansaatu kasvu ja vakauden tunne kestävät vain aikansa. Ja että sen jälkeen koittaa taas uusi epävakauden jakso.

Ja tuskin tarvitsee olla Sherlock Holmes keksiäkseen yhden johtolangan seuraavan epävakauden sysäykseen: keskuspankkien suuri käänne taloushistorian mittavimmasta rahaelvytyksestä kohti rahahanojen kiristämistä.

Se on jo alkanut.

Finanssikriisiä käsittelevän juttusarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Korjaus 20.8.2018 klo 10.50: Tekstin luvuissa 250 000 miljardia ja 350 000 miljardia olleet aiheettomat sanat ”tuhatta” poistettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    2. 2

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    3. 3

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    4. 4

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    5. 5

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    6. 6

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    7. 7

      Britannian sisäpolitiikka nostaa puntakorkoja

    8. 8

      S-Pankki tuo markkinoille sijoituspalvelun – kulut lähenevät indeksirahastojen kuluja

    9. 9

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    10. 10

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    2. 2

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    3. 3

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    4. 4

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    5. 5

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    6. 6

      S-Pankki tuo markkinoille sijoituspalvelun – kulut lähenevät indeksirahastojen kuluja

    7. 7

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    8. 8

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    9. 9

      Britannian sisäpolitiikka nostaa puntakorkoja

    10. 10

      Yhden ammatin näkymissä on erikoinen kuilu naapurimaakuntien välillä – ”Hakijat haluavat tehdä päivätyötä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Video: Tälläinen ryysis oli Kalasatamassa kello 9, kun iso kauppakeskus Redi avasi ovensa

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää