Pörssiuutiset

Kommentti: ”Minskyn hetki” iski 10 vuotta sitten – ja nyt ainekset ovat isommat kuin koskaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Lehmanin kaatuminen oli finanssikriisin sytyke mutta ei syy. Kriisin syy oli talouden eri osiin kasautunut liian suuri velkamäärä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Taloussanomien juttusarja kertoo syksyllä 2008 kärjistyneestä finanssikriisistä ja sen vaikutuksista. Tämä on sarjan toinen osa.

Sarjan ensimmäinen osa: Finanssikriisi oireili vuoden päivät ennen kuin leimahti

Ensi kuussa tulee täyteen ensimmäinen vuosikymmen finanssikriisin leimahtamisesta. Kriisin keskeinen syy on kuitenkin ikivanha. Se on nyt voimakkaampi kuin ennen kriisiä.

Kriisi leimahti ilmiliekkeihin vuoden 2008 syyskuun puolivälissä, kun investointipankki Lehman Brothersin kaatui maksukyvyttömyyteen. Siitä tuli siihenastisen taloushistorian suurin konkurssi.

Lehman oli finanssimarkkinoilla jo alkaneen ketjureaktion suuri ja näyttävä uhri. Tuosta kuprusta ja samaan aikaan Yhdysvalloissa sattuneista muista suurista onnettomuuksista repesi finanssimarkkinoiden tuomiopäivän paniikki.

Mutta nuo kymmenen vuoden takaiset dramaattiset tapahtumat saati yksittäiset yritykset tai varsinkaan yksittäiset henkilöt eivät olleet finanssikriisin varsinaisia syitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ne olivat sytykkeitä.

Ruutitynnyri ja varsinainen syy kriisin taustalla oli talouden eri osiin vuosien ja vuosikymmenten mittaan kertynyt liian suuri määrä erilaista velkaa. Kriisissä paljastui, että kun velkaa on liikaa, sitä jää maksamatta.

Pohjimmiltaan kyse oli perinteisestä velkakriisistä, jossa vastaavien kriisien vuosisataisia perinteitä rikkoivat vain ennen kokematon mittakaava ja epätavallinen laajuus.

Vaakalaudalla oli suurempi määrä velkaa kuin yhdessäkään aiemmassa velkakriisissä on milloinkaan ollut. Lisäksi tämä kriisi uhkasi käytännössä koko maailman rahoitusjärjestelmää.

Liika velka muuttui tappioiksi

Maailman valtioilla, rahoituslaitoksilla, liikeyrityksillä ja kotitalouksilla oli kymmenen vuotta sitten yhteensä noin 140 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin veroiset velat.

Maailman velkamäärä vastasi noin kahden ja puolen vuoden kokonaistuotannon arvoa, joten maailman velkaisuuden suhdeluku oli noin 250 prosenttia.

Kriisi paljasti, että uskottua ja toivottua suurempi osa tuosta velkamäärästä oli enemmän kuin velallisilla oli varaa tai halua maksaa. Se oli liikaa, ja siksi nopeasti kasvava osa veloista alkoi muuttua ensin maksurästeiksi ja vähän myöhemmin luottotappioiksi.

 

Pohjimmiltaan kyse oli perinteisestä velkakriisistä, jossa vastaavien kriisien vuosisataisia perinteitä rikkoivat vain ennen kokematon mittakaava ja epätavallinen laajuus.

Kriisiä paisutti ja sen vaikutuksia voimisti se, että suuri osa kehnosta velasta oli käytetty kalliiden asuntojen ja kalliiden arvopapereiden ostamiseen osin keinottelutarkoituksissa.

Keinotteluvelat ja niiden korot oli tarkoitus maksaa ostettujen asuntojen ja arvopapereiden myyntivoitoilla. Sillä välin ostetut asunnot ja arvopaperit olivat velkojen vakuutena.

Kun asuntojen ja arvopapereiden pitkään jatkunut ja loputtomaksi uskottu kurssinousu loppui, alkoi keinotteluvelkojen hoitamiseen ilmaantua ongelmia.

Siitä alkoi ketjureaktio, jossa osa velallisista joutui pakkomyynteihin kyetäkseen maksamaan velkansa ennen kuin vakuuksien arvo kutistuu velkoja pienemmäksi.

Pakkomyynnit jyrkensivät hintojen laskua ja ajoivat yhä uusia velallisia samanlaisiin pakkomyynteihin.

Fisher ja Minsky olivat oikeassa

Kriisissä toistui taloustieteilijä Irving Fisherin jo 1930-luvulla velkadeflaatioksi kuvaama ketjureaktio. Samalla kriisi oli kuin karu todiste toisen taloustieteilijän Hyman Minskyn 1960- ja 1970-luvuilla kehittämän epävakausteorian puolesta.

Minsky oivalsi, että kapitalistisen finanssitalouden monien etujen vastapaino on tällaisen talousmallin luontainen epävakaus.

Hän kuvasi jo pari vuosikymmentä ennen finanssikriisiä, miten talouden vakaat kasvukaudet rohkaisevat yhä suurempaan velkaantumiseen ja miten velkaantuminen ensin vauhdittaa kasvua, mutta sisältää samalla seuraavan kriisin siemenet.

Näin talouden vakauden jaksoista syntyvät seuraavan epävakauden ainekset.

Juuri niin finanssikriisissä näyttää käyneen, ja siksi kymmenen vuotta sitten talouskatsauksiin ilmestyi käsite "Minskyn hetki". Se viittasi talouden yllättävään takaiskuun, joka sysää alulle omaisuus- ja vakuusarvojen laajaa laskua ja sytyttää velkakriisin.

Velkaantuminen jatkunut pian 50 vuotta

Maailman ja erityisesti rikkaimpien läntisten maiden velkaantuminen on monin verroin vanhempaa perua kuin siitä viimeksi syttynyt finanssikriisi.

Länsimaiden, Japanin ja nyttemmin myös Kiinan ja useiden muiden niin sanottujen kehittyvien talouksien velkaantuminen on jatkunut melkein yhtä soittoa pian 50 vuoden ajan.

Velkamäärä ja velkaisuuden suhdeluvut ovat toki vaihdelleet ja satunnaisissa pikkukriiseissä hetkellisesti supistuneetkin, mutta maailmantalouden suurta kuvaa värittää pian puolen vuosisataa jatkunut liki hillitön velkaantuminen.

Velkaa on toki ollut aiemminkin, ja siitä on aika ajoin koitunut ongelmia aina raamatullisista ajoista lähtien.

Mutta milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa eivät velkamäärät ole olleet niin mittavia ja velkaantumisen voima niin suuri kuin on ollut viimeksi kuluneiden vajaan 50 vuoden ajan.

Dramaattinen käänne kohti yhä voimistuvaa velkaantumista näyttää sattuneen 1970-luvun alussa. Silloin Yhdysvallat irrotti dollarinsa kultakannasta ja katkaisi samalla suurten valuuttojen viimeisen kytköksen keltaiseen metalliin tai sen puoleen mihinkään muuhunkaan arvon mittaan.

Sen jälkeen suurin osa maailman maista siirtyi nykyisenlaiseen rahajärjestelmään, jossa raha on "pelkkää" paperia tai bittejä. Ja jossa rahaa on mahdollista luoda sananmukaisesti kuinka paljon tahansa vailla minkäänlaisia luontaisia pidäkkeitä.

Kun tuohon käänteeseen yhdistyi liikepankkien keskeinen rooli luottojen myöntäjinä ja uuden rahan luojina sekä rahoitus- ja pankkisääntelyn laajamittainen purkaminen kautta maailman, oli hillitön velkaantuminen jokseenkin väistämätöntä.

Velkaantumista on näihin aikoihin asti voimistanut samaan aikaan se, että suurimmissa läntisissä maissa inflaatio ja samalla korkotaso on pääosin laskenut 1980-luvun alkupuolelta lähtien.

Korkojen lasku on osaltaan vahvistanut kasvua ja kohentanut vakautta, mutta samalla se on voimistanut velkaantumista. Ja siihen taas kätkeytyvät seuraavan epävakauden siemenet. Niin kuin Minsky opetti.

Velkaantuminen rikkoo taas ennätyksiä

Välittömästi finanssikriisin leimahdettua alkoi useissa velkaisimmissa maissa mittava velkataakan kevennys. Se tapahtui velkoja maksamalla mutta myös suuren luokan luottotappioina.

Velkaantuminen ei ole kuitenkaan hidastunut eikä velkataakka keventynyt. On käynyt päinvastoin. Velkaantuminen on entisestään voimistunut ja niinpä maailman velkataakka on taas suurempi kuin milloinkaan aiemmin.

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sekä yksityisten tutkimuslaitosten velkatilastoista ja -raporteista syntyy erikoinen kuva:

Velkaa on eri puolilla taloutta varovaisestikin arvioiden jopa tuplaten sen verran kuin kymmenen vuotta sitten juuri ennen finanssikriisin syttymistä.

Mittaustavasta ja mittaajasta riippuen erityyppistä velkaa on nyt ainakin 250 000 miljardia dollaria, mutta määrä voi yhtä hyvin olla jopa 350 000 miljardia dollaria.

Talous ei ole kuitenkaan kasvanut likimainkaan samaa tahtia kuin sen taakkana oleva velkamäärä, joten velkaisuuden suhdeluvut ovat jatkaneet heikkenemistään. Nyt velkaa on jopa yli neljä kertaa vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Tuskin tarvitsee olla Minskyn veroinen taloustieteilijä oivaltaakseen, että tällaisen velkaantumisen avulla aikaansaatu kasvu ja vakauden tunne kestävät vain aikansa. Ja että sen jälkeen koittaa taas uusi epävakauden jakso.

Ja tuskin tarvitsee olla Sherlock Holmes keksiäkseen yhden johtolangan seuraavan epävakauden sysäykseen: keskuspankkien suuri käänne taloushistorian mittavimmasta rahaelvytyksestä kohti rahahanojen kiristämistä.

Se on jo alkanut.

Finanssikriisiä käsittelevän juttusarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Korjaus 20.8.2018 klo 10.50: Tekstin luvuissa 250 000 miljardia ja 350 000 miljardia olleet aiheettomat sanat ”tuhatta” poistettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

    3. 3

      Italia ei taivu EU:n tahtoon –  varapääministeri ilmoitti, ettei budjetti muutu

    4. 4

      Venäläinen hakukoneyhtiö perusti suuren datakeskuksen Mäntsälään – toimii vain 17 työntekijän voimin

    5. 5

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    6. 6

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    7. 7

      VTV: Kolmasosa verotuista on sellaisia, ettei voida laskea, paljonko ne vähentävät verokertymää

    8. 8

      Yandexin data­keskuksen hukka­lämpö lämmittää Mäntsälää – kauko­lämpö­asiakkaiden lasku pieneni merkittävästi

    9. 9

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    10. 10

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    3. 3

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    4. 4

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    5. 5

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    6. 6

      OP:n yt-neuvottelut ohi – 700 tehtävää katoaa, yli 1000 syntyy

    7. 7

      ”Firman piikkiin!” – Kuuluuko alkoholi pikkujouluihin?

    8. 8

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Pettymyksistä kumpuava protestipolitiikka ei ole syy kansalaisten ongelmiin – se on oire

    10. 10

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    2. 2

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    3. 3

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    4. 4

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    5. 5

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    6. 6

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    7. 7

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    8. 8

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    9. 9

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    10. 10

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    11. Näytä lisää