Pörssiuutiset

Kommentti: ”Minskyn hetki” iski 10 vuotta sitten – ja nyt ainekset ovat isommat kuin koskaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Lehmanin kaatuminen oli finanssikriisin sytyke mutta ei syy. Kriisin syy oli talouden eri osiin kasautunut liian suuri velkamäärä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Taloussanomien juttusarja kertoo syksyllä 2008 kärjistyneestä finanssikriisistä ja sen vaikutuksista. Tämä on sarjan toinen osa.

Sarjan ensimmäinen osa: Finanssikriisi oireili vuoden päivät ennen kuin leimahti

Ensi kuussa tulee täyteen ensimmäinen vuosikymmen finanssikriisin leimahtamisesta. Kriisin keskeinen syy on kuitenkin ikivanha. Se on nyt voimakkaampi kuin ennen kriisiä.

Kriisi leimahti ilmiliekkeihin vuoden 2008 syyskuun puolivälissä, kun investointipankki Lehman Brothersin kaatui maksukyvyttömyyteen. Siitä tuli siihenastisen taloushistorian suurin konkurssi.

Lehman oli finanssimarkkinoilla jo alkaneen ketjureaktion suuri ja näyttävä uhri. Tuosta kuprusta ja samaan aikaan Yhdysvalloissa sattuneista muista suurista onnettomuuksista repesi finanssimarkkinoiden tuomiopäivän paniikki.

Mutta nuo kymmenen vuoden takaiset dramaattiset tapahtumat saati yksittäiset yritykset tai varsinkaan yksittäiset henkilöt eivät olleet finanssikriisin varsinaisia syitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ne olivat sytykkeitä.

Ruutitynnyri ja varsinainen syy kriisin taustalla oli talouden eri osiin vuosien ja vuosikymmenten mittaan kertynyt liian suuri määrä erilaista velkaa. Kriisissä paljastui, että kun velkaa on liikaa, sitä jää maksamatta.

Pohjimmiltaan kyse oli perinteisestä velkakriisistä, jossa vastaavien kriisien vuosisataisia perinteitä rikkoivat vain ennen kokematon mittakaava ja epätavallinen laajuus.

Vaakalaudalla oli suurempi määrä velkaa kuin yhdessäkään aiemmassa velkakriisissä on milloinkaan ollut. Lisäksi tämä kriisi uhkasi käytännössä koko maailman rahoitusjärjestelmää.

Liika velka muuttui tappioiksi

Maailman valtioilla, rahoituslaitoksilla, liikeyrityksillä ja kotitalouksilla oli kymmenen vuotta sitten yhteensä noin 140 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin veroiset velat.

Maailman velkamäärä vastasi noin kahden ja puolen vuoden kokonaistuotannon arvoa, joten maailman velkaisuuden suhdeluku oli noin 250 prosenttia.

Kriisi paljasti, että uskottua ja toivottua suurempi osa tuosta velkamäärästä oli enemmän kuin velallisilla oli varaa tai halua maksaa. Se oli liikaa, ja siksi nopeasti kasvava osa veloista alkoi muuttua ensin maksurästeiksi ja vähän myöhemmin luottotappioiksi.

 

Pohjimmiltaan kyse oli perinteisestä velkakriisistä, jossa vastaavien kriisien vuosisataisia perinteitä rikkoivat vain ennen kokematon mittakaava ja epätavallinen laajuus.

Kriisiä paisutti ja sen vaikutuksia voimisti se, että suuri osa kehnosta velasta oli käytetty kalliiden asuntojen ja kalliiden arvopapereiden ostamiseen osin keinottelutarkoituksissa.

Keinotteluvelat ja niiden korot oli tarkoitus maksaa ostettujen asuntojen ja arvopapereiden myyntivoitoilla. Sillä välin ostetut asunnot ja arvopaperit olivat velkojen vakuutena.

Kun asuntojen ja arvopapereiden pitkään jatkunut ja loputtomaksi uskottu kurssinousu loppui, alkoi keinotteluvelkojen hoitamiseen ilmaantua ongelmia.

Siitä alkoi ketjureaktio, jossa osa velallisista joutui pakkomyynteihin kyetäkseen maksamaan velkansa ennen kuin vakuuksien arvo kutistuu velkoja pienemmäksi.

Pakkomyynnit jyrkensivät hintojen laskua ja ajoivat yhä uusia velallisia samanlaisiin pakkomyynteihin.

Fisher ja Minsky olivat oikeassa

Kriisissä toistui taloustieteilijä Irving Fisherin jo 1930-luvulla velkadeflaatioksi kuvaama ketjureaktio. Samalla kriisi oli kuin karu todiste toisen taloustieteilijän Hyman Minskyn 1960- ja 1970-luvuilla kehittämän epävakausteorian puolesta.

Minsky oivalsi, että kapitalistisen finanssitalouden monien etujen vastapaino on tällaisen talousmallin luontainen epävakaus.

Hän kuvasi jo pari vuosikymmentä ennen finanssikriisiä, miten talouden vakaat kasvukaudet rohkaisevat yhä suurempaan velkaantumiseen ja miten velkaantuminen ensin vauhdittaa kasvua, mutta sisältää samalla seuraavan kriisin siemenet.

Näin talouden vakauden jaksoista syntyvät seuraavan epävakauden ainekset.

Juuri niin finanssikriisissä näyttää käyneen, ja siksi kymmenen vuotta sitten talouskatsauksiin ilmestyi käsite "Minskyn hetki". Se viittasi talouden yllättävään takaiskuun, joka sysää alulle omaisuus- ja vakuusarvojen laajaa laskua ja sytyttää velkakriisin.

Velkaantuminen jatkunut pian 50 vuotta

Maailman ja erityisesti rikkaimpien läntisten maiden velkaantuminen on monin verroin vanhempaa perua kuin siitä viimeksi syttynyt finanssikriisi.

Länsimaiden, Japanin ja nyttemmin myös Kiinan ja useiden muiden niin sanottujen kehittyvien talouksien velkaantuminen on jatkunut melkein yhtä soittoa pian 50 vuoden ajan.

Velkamäärä ja velkaisuuden suhdeluvut ovat toki vaihdelleet ja satunnaisissa pikkukriiseissä hetkellisesti supistuneetkin, mutta maailmantalouden suurta kuvaa värittää pian puolen vuosisataa jatkunut liki hillitön velkaantuminen.

Velkaa on toki ollut aiemminkin, ja siitä on aika ajoin koitunut ongelmia aina raamatullisista ajoista lähtien.

Mutta milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa eivät velkamäärät ole olleet niin mittavia ja velkaantumisen voima niin suuri kuin on ollut viimeksi kuluneiden vajaan 50 vuoden ajan.

Dramaattinen käänne kohti yhä voimistuvaa velkaantumista näyttää sattuneen 1970-luvun alussa. Silloin Yhdysvallat irrotti dollarinsa kultakannasta ja katkaisi samalla suurten valuuttojen viimeisen kytköksen keltaiseen metalliin tai sen puoleen mihinkään muuhunkaan arvon mittaan.

Sen jälkeen suurin osa maailman maista siirtyi nykyisenlaiseen rahajärjestelmään, jossa raha on "pelkkää" paperia tai bittejä. Ja jossa rahaa on mahdollista luoda sananmukaisesti kuinka paljon tahansa vailla minkäänlaisia luontaisia pidäkkeitä.

Kun tuohon käänteeseen yhdistyi liikepankkien keskeinen rooli luottojen myöntäjinä ja uuden rahan luojina sekä rahoitus- ja pankkisääntelyn laajamittainen purkaminen kautta maailman, oli hillitön velkaantuminen jokseenkin väistämätöntä.

Velkaantumista on näihin aikoihin asti voimistanut samaan aikaan se, että suurimmissa läntisissä maissa inflaatio ja samalla korkotaso on pääosin laskenut 1980-luvun alkupuolelta lähtien.

Korkojen lasku on osaltaan vahvistanut kasvua ja kohentanut vakautta, mutta samalla se on voimistanut velkaantumista. Ja siihen taas kätkeytyvät seuraavan epävakauden siemenet. Niin kuin Minsky opetti.

Velkaantuminen rikkoo taas ennätyksiä

Välittömästi finanssikriisin leimahdettua alkoi useissa velkaisimmissa maissa mittava velkataakan kevennys. Se tapahtui velkoja maksamalla mutta myös suuren luokan luottotappioina.

Velkaantuminen ei ole kuitenkaan hidastunut eikä velkataakka keventynyt. On käynyt päinvastoin. Velkaantuminen on entisestään voimistunut ja niinpä maailman velkataakka on taas suurempi kuin milloinkaan aiemmin.

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sekä yksityisten tutkimuslaitosten velkatilastoista ja -raporteista syntyy erikoinen kuva:

Velkaa on eri puolilla taloutta varovaisestikin arvioiden jopa tuplaten sen verran kuin kymmenen vuotta sitten juuri ennen finanssikriisin syttymistä.

Mittaustavasta ja mittaajasta riippuen erityyppistä velkaa on nyt ainakin 250 000 miljardia dollaria, mutta määrä voi yhtä hyvin olla jopa 350 000 miljardia dollaria.

Talous ei ole kuitenkaan kasvanut likimainkaan samaa tahtia kuin sen taakkana oleva velkamäärä, joten velkaisuuden suhdeluvut ovat jatkaneet heikkenemistään. Nyt velkaa on jopa yli neljä kertaa vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Tuskin tarvitsee olla Minskyn veroinen taloustieteilijä oivaltaakseen, että tällaisen velkaantumisen avulla aikaansaatu kasvu ja vakauden tunne kestävät vain aikansa. Ja että sen jälkeen koittaa taas uusi epävakauden jakso.

Ja tuskin tarvitsee olla Sherlock Holmes keksiäkseen yhden johtolangan seuraavan epävakauden sysäykseen: keskuspankkien suuri käänne taloushistorian mittavimmasta rahaelvytyksestä kohti rahahanojen kiristämistä.

Se on jo alkanut.

Finanssikriisiä käsittelevän juttusarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Korjaus 20.8.2018 klo 10.50: Tekstin luvuissa 250 000 miljardia ja 350 000 miljardia olleet aiheettomat sanat ”tuhatta” poistettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    2. 2

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    3. 3

      WSJ: Yhdysvallat harkitsee kiinalais­tuotteiden tuonti­tullien höllentämistä

    4. 4

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    5. 5

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    6. 6

      KKV:ltä ehdollinen hyväksyntä Postin ja Transvalin kaupalle

    7. 7

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    8. 8

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    9. 9

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    10. 10

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    4. 4

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    5. 5

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    6. 6

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    9. 9

      Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa vajota taantumaan jo tänä vuonna

    10. 10

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää