Kommentti: Yksi iso riski unohtui, pääjohtaja Rehn

Julkaistu:

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoittaa kolmesta suuresta talousriskistä mutta unohtaa yhden. Se on osin keskuspankkien syytä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomen Pankin pääjohtajana vasta aloittanut Olli Rehn luottaa Suomen ja euroalueen talouskasvun jatkuvan sen verran vahvana, että seuraavasta taantumasta tai sellaisen uhasta ei vielä näy enteitä.

Rehn kuvailee talousnäkymiä sekä omia talousmietteitään ja -huoliaan Helsingin Sanomien tiistaina julkaisemassa haastattelussa.

Pääjohtaja kuvailee talouden kokonaiskuvan pääosin rohkaisevaan sävyyn, mutta suotuisien näkymien vastapainoksi hän luettelee myös joukon kuvaa varjostavia uhkia. Niin kuin tasapainoiseen talouden tarkasteluun kuuluukin.

Rehn nostaa esiin kolme kansainvälisen talouden ajankohtaista suurta riskiä.

Ne ovat kauppasodan kärjistymisen uhka, Kiinan talouden yhä raskaampi velkaantuminen ja Yhdysvaltain keskuspankin Fedin jo aloittamat rahapolitiikan kiristykset heijastushaittoineen.

Pääjohtajan mukaan näissä riskeissä ei näy ainakaan vielä uusien kriisien merkkejä, mutta hän pitää niiden tarkkaavaista seuraamista ja analysointia tärkeänä.

Seuraamiseen onkin syytä: jos tällaiset riskit toteutuvat, ne aiheuttavat talouteen laajaa vahinkoa Suomea myöten.

Yhden suuren talousriskin Rehn unohtaa tai ainakin jättää mainitsematta. Se ei ole "vain" talousriski, vaan ennen muuta se on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Ja se on osin keskuspankkien syytä.

Brexit, Trump ja muita protesteja

Pääjohtajan riskilistalta unohtui tulo- ja varallisuuserojen voimakas kasvu ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen ilmeisine haittavaikutuksineen.

Juuri eriarvoisuuden lisääntyminen ja siitä kumpuava turhautumisen tunne lienee keskeisiä taustasyitä viime vuosien poliittisiin äkkikäänteisiin ja kansallismielisen populismin voimistumiseen erityisesti Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Vain lievästi kärjistäen voinee huoleti tulkita esimerkiksi Britannian Brexit-yllätyksen ja Yhdysvaltain Trump-yllätyksen kaltaiset tapahtumat poliittisiksi protesteiksi. Ja että tällaisia protesteja on syntynyt juuri eriarvoisuuden ja turhautumisen tunteesta.

Tästä poliittisesta sisäänpäin kääntymisen ja kansainvälisen epäluuloisuuden ilmiöstä kumpuaa esimerkiksi se kauppasodan uhka, josta pääjohtaja Rehnkin kantaa huolta.

Kauppasodan uhkaa on viime kuukausina eniten kärjistänyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka yrittää kauppauhollaan miellyttää työpaikoistaan ja tuloistaan huolestunutta yhdysvaltalaisyleisöä.

Toki tulo- ja varallisuuserojen kasvaminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen ovat peräisin muista syistä kuin keskuspankkien toimista. Esimerkiksi globalisaatio ja teollisuustyöpaikkojen siirtyminen lännestä itään johtuu enemmän muista poliittisista linjauksista kuin rahapolitiikan toimista.

Mutta rahapolitiikan vaikutukset ovat etenkin kymmenen viime vuoden kuluessa tuntuvasti voimistaneet eriarvoistumista ja siitä syntyviä haittoja. Rehniäkin huolestuttava poliittinen epävarmuus on luontevaa lukea näihin haittoihin.

Kriisitoimista koitunut sivuvaikutuksia

Finanssikriisin leimahdettua kymmenkunta vuotta sitten maailman suuret keskuspankit ryhtyivät ennen kokemattomiin kriisitoimiin. Ne onnistuivat taltuttamaan finanssikriisin ja estämään maailman rahoitusjärjestelmää täysin romahtamasta.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed, euroalueen keskuspankki EKP ja suuri joukko muita keskuspankkeja on muun muassa painanut korot laajalti nollaan prosenttiin ja osin sitäkin alemmas miinukselle. Samalla ne ovat syöttäneet talouteen uunituoretta rahaa tuhansien miljardien eurojen arvosta.

Keskuspankkeja on laajalti kiitelty finanssikriisin taltuttamisesta. Mutta niidenkään kriisitoimet eivät ole olleet pelkästään täydellisiä täysosumia. Niistä on koitunut myös haitallisia sivuvaikutuksia.

Yksi kiistaton vaikutus on juuri tulo- ja varallisuuserojen kasvaminen. Tämän on moni keskuspankkiirikin vahvistanut.

Rahaelvytys on suosinut rikkaimpia

Poikkeukselliset rahapolitiikan keinot ovat varsinaisten tarkoitustensa lisäksi vaikuttaneet poikkeuksellisen suoraan tulojen ja varallisuuden siirtymiin eri väestönosien välillä.

Erityisen suoraan tulo- ja varallisuuseroja ovat kasvattaneet keskuspankkien historiallisen mittavat rahaelvytyksen toimet. Niissä Fed, EKP ja joukko muita isoja keskuspankkeja ovat ostaneet finanssimarkkinoilta historiallisen suuren määrän erityyppisiä arvopapereita.

Tukiostoillaan keskuspankit ovat syöttäneet varta vastaan tyhjästä luomiaan miljardisummia suoraan finanssitalouden ytimeen. Ostojen julki lausuttu tarkoitus on ollut talouden ja inflaation piristäminen, mutta näiden kaltaiset vaikutukset ovat epävarmoja oletuksia rahaelvytyksen epäsuorista seurauksista.

Yksi paljon varmempi seuraus on ollut se, että suoraan finanssimarkkinoille suunnattu rahaelvytys on nostanut erityyppisten arvopapereiden hintoja jyrkästi. Tästä on ensin ja eniten hyötynyt finanssivarallisuutta omistava ja ennestäänkin vaurain väestönosa, jonka pääomatuloja ja omaisuuden arvoa rahaelvytys on kasvattanut yhtä jyrkästi kuin se on nostanut arvopaperien hintoja.

Tyytymättömyys lisää poliittisia riskejä

Keski- ja pienituloinen kansan enemmistö on vuosien ajan joutunut seuraamaan sivusta rikkaimpien rikastumista ja omien tulojensa laahaamista tai hupenemista.

Uusien miljoona- ja miljardiomaisuuksien asemesta kansalaisten enemmistö on saanut vastaansa asuntojen ja asumisen kallistumisen ja velkaantumisen kaltaisia vitsauksia, joita voi perustellusti pitää ainakin osittain juuri yltiökeveän rahapolitiikan haitallisina sivuvaikutuksina.

Kymmenen viime vuoden mittaan sama kansalaisten suuri enemmistö on erityisesti EU-maissa saanut vastaansa myös talouspolitiikan vyönkiristyksiä rasitteineen. Niitä pääjohtaja Rehnkin oli osaltaan patistamassa aiemmassa EU:n talouskomissaarin pestissään.

Kesken talouskriisin toteen pannut vyönkiristykset olivat siinä mielessä samaa maata rahapolitiikan sivuvaikutusten kanssa, että nekin olivat omiaan voimistamaan osaansa pettyneen kansanosan tyytymättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksia.

Talous- ja rahapolitiikan suorat ja epäsuorat haitat ovat olleet omiaan voimistamaan juuri niitä poliittisia protesti-ilmiöitä, joista kumpuaa esimerkiksi pääjohtaja Rehnin varoittama kauppasodan uhka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    2. 2

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    3. 3

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    4. 4

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    5. 5

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    6. 6

      Kysely: Äidit ovat isiä useammin esikuvia raha-asioissa

    7. 7

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    8. 8

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    9. 9

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    10. 10

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    3. 3

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    4. 4

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    5. 5

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    8. 8

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    9. 9

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää