Kommentti: Tämän takia Suomi velkaantuu lisää – ja asuntovelkaisten ruusuinen uni jatkuu pari vuotta

Julkaistu:

Mikään ei estä suomalaisten velkaantumista niin kauan kuin uutta velkaa syntyy liki ilmaiseksi kuin tyhjästä. Velkaa kertyykin lisää vielä vuosien ajan – ja lopulta liikaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kotitaloudet velkaantuvat kuukausi kuukaudelta raskaammin, vaikka velkaa on jo ennestään ennätysmäiset määrät. Eikä ihme, sillä uutta velkaa saa varsin helposti ja lisäksi likimain ilmaiseksi.

Suomen Pankin vastikään julkistamien uusimpien velkatilastojen perusteella velkaa on alkuvuonna nostettu taas aiempaa rohkeammin ja runsaammin.

Suurin osa kotitalouksien uusista niin kuin vanhoistakin luotoista on asuntolainoja.

Uusien asuntoluottojen nostotahti on jo vuosien ajan ollut miljardin ja puolentoista miljardin euron hujakoilla kuukaudessa, ja alkuvuoden perusteella tahti näyttää pysyvän ainakin yhtä kovana tai kiihtyvän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asuntolainat eivät ole pelkästään kasvaneet ennätysmittoihin vaan samalla niiden laina-ajat ovat pidentyneet. Suomen Pankin mukaan uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika oli helmikuussa ensi kertaa tämän vuosikymmenen aikana yli 20 vuotta. Yleisin takaisinmaksuaika on jo 25 vuotta.

Kaikkiaan Suomen kotitalouksilla oli helmikuun lopussa velkaa yhteensä lähemmäs 130 miljardia euroa. Siitä oli asuntolainoja vajaat sata miljardia euroa. Lisäksi kotitalouksien vastuulla on suuri osa asuntoyhtiöiden liki 30 miljardin euron veloista.

Lainamäärien kasvaminen ja laina-aikojen piteneminen ovat kumpikin omiaan kasvattamaan sekä velkaantuvien kotitalouksien että samalla myös koko kansantalouden velkaantumiseen liittyviä riskejä.

Samasta riskien kasvamisesta kertoo myös kotitalouksien suhteellisen velkaantumisen kasvaminen.

Kotitalouksilla on kontollaan omia ja asuntoyhtiöidensä velkoja jo lähes 130 prosenttia suhteessa vuosituloihinsa. Tämä velkaantumisaste on kohonnut verraten nopeasti ja on nyt korkeampi kuin milloinkaan ennen.

Mikään tietty velkaantumisen suhdeluku ei kerro, onko velkaa liikaa vai ei, mutta luvun alituinen kohoaminen kertoo, että velan määrä on jo vuosien ajan kasvanut enemmän kuin velkojen hoitamiseen käytettävissä olevat tulot.

Riskeistä huolimatta velkaantuminen jatkuu näillä näkymin vielä vuosien ajan – eikä sille oikeastaan mahda mitään. Ei niin kauan kuin lainarahaa on tarjolla yltäkylläisen runsaasti ja lisäksi käytännössä ilmaiseksi.

Velkavipu nostaa asuntojen hintaa

Suomalaisten alati ronskimpaa velkaantumista ei estä eikä ehkä edes hillitse mikään muu mahti maailmassa kuin tuntuva korkojen nousu tai talouden uupuminen uuteen taantumaan.

Nyt näistä jarruista ei ole kummastakaan pelkoa tai toivoa, sillä Suomen talous kirii parhaillaan parin kolmen prosentin kasvuvauhtia, mutta uusien asuntolainojen korkoprosentit alkavat silti nollalla.

Korkoja pitää nollan ja yhden prosentin välillä euroalueen keskuspankin EKP:n päättäväinen nolla- ja miinuskorkopolitiikka ja sen rinnalla edelleen mittavana jatkuva muunlainen rahaelvytys.

EKP haluaa, että hullunhalpa velkaraha panee vauhtia talouden rattaisiin, ja EKP saa mitä se haluaa. Velkarahaa virtaa Suomessakin asuntokauppoihin ja monenlaiseen kysyntään. Mutta kolikolla on kääntöpuoli. Suomessa se on kotitalouksien velkaantuminen.

Talouden kasvuvauhdin tuntuvasti alittava ja inflaatiovauhdinkin alittava korkotaso synnyttää käytännössä vastustamattoman houkutuksen ensin riuskaan, sitten rohkeaan ja lopulta uhkarohkeaan velkaantumiseen.

Keinotekoisen matalan korkotason vauhtiin sysäämä velkaantuminen saa lisää voimaa siitä, että asuntomarkkinoille tulviva velkaraha nostaa hintoja ja kohottaa vakuusarvoja – ja houkuttelee ja osin pakottaakin kansaa aina vain runsaampaan velkaantumiseen.

Tässä kalliin asumisen ja raskaan velkaantumisen pakkoraossa tasapainoilee erityisesti nuorten aikuisten nouseva polvi, joka muuttaa työn perässä suurimpiin kaupunkeihin ja hankkii ensimmäisiä omia asuntojaan niiden ahtailta asuntomarkkinoilta.

Melkein kuin Espanjassa ennen kriisiä

Suomen asuntomarkkinoilla ja -rahoituksessa niin kuin kotitalouksien velkaantumisessakin näkyy samanlaisia riskipitoisia piirteitä kuin vaikkapa Espanjan tai Irlannin asuntomarkkinoilla runsaat kymmenen vuotta sitten ennen kuin niiden velka- ja asuntokuplat puhkesivat finanssikriisin jälkijäristyksissä.

Toki Suomen kotitalouksien velkaantuminen ja asuntomarkkinoiden hintakehitys ovat vielä suhteellisen maltillisia Espanjan ja Irlannin villeihin kuplavuosiin verrattuna. Mutta velkaantumista voimistaa meilläkin aivan sama vastustamaton voima kuin aiemmin Espanjassa ja Irlannissa: oman maan talousoloihin aivan liian matala korkotaso.

Espanjan ja Irlannin velka- asuntokuplat paisuivat vuosien ajan, kun kumpikin nautti rivakan talouskasvun ja keinotekoisen matalan korkotason houkuttelevaa mutta petollista cocktailia.

Kuplat puhkesivat sen jälkeen, kun finanssikriisi oli katkaissut yltäkylläisen ja hullunhalvan lainarahan tulvimisen kummankin maan asuntomarkkinoille.

Kuinka runsaaksi Suomen kotitalouksien velkaantuminen paisuukaan, tarvittaneen senkin katkaisemiseen jokin ulkoinen pakottava syy, kuten korkojen nousu tai uusi taantuma.

Korot alkavat meilläkin nousta viimeistään sitten, kun EKP katsoo omien ohjauskorkojensa korotukset aiheellisiksi. Siihen voi näillä näkymin kulua vielä parikin vuotta – tai vielä pidempään, jos seuraava taantuma yllättää ennen kuin EKP ehtii nostaa korkojaan nollaa prosenttia korkeammalle.

EKP viivyttelee vielä pari vuotta

Finanssimarkkinoiden korkonoteerauksista ja korkojohdannaisten hinnoista on mahdollista päätellä, milloin markkinatoimijat veikkaavat EKP:n nostavan korkojaan.

Ensimmäisen koronnoston veikkaukset ovat viimeksi kuluneen vuoden kuluessa siirtyneet vähitellen yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Vuosi sitten korkomarkkinat odottivat ensimmäistä edes yhden prosenttiyksikön kymmenyksen nostoa nopeimmillaan jopa kuluvan vuoden alkupuolella. Nyt tällaisen pienen ensinoston odotus on lykkäytynyt jo ensi vuoden puoliväliin.

Samoin yhä kauemmin näyttää markkinaodotusten perusteella viipyvän se hetki, jolloin EKP:n ohjailemat kaikkein lyhytaikaisimmat markkinakorot kipuavat ensi kerran nollan prosentin yläpuolelle miinukselta plussalle. Nyt näin näyttää käyvän parin vuoden kuluttua vuoden 2020 alkupuolella.

Sattumoisin Atlantin vastarannalla Yhdysvalloissa vielä EKP:täkin vaikutusvaltaisempi keskuspankki Fed on nostanut omia ohjauskorkojaan jo parin vuoden ajan.

Jos ikivanha kaava pitää yhä kutinsa, Fed jatkaa korkojen nostoja ja muunlaisia rahoitusolojen kiristyksiä, kunnes Yhdysvaltain talous uupuu seuraavaan taantumaan.

Fed on toisen maailmansodan jälkeen nostanut ohjauskorkoaan 13 nostosyklin verran, joista kymmenen päättyi taantumaan.

Yhdysvaltain taantuma tuntuisi meilläkin

Yhdysvaltain tämänkertainen nousukausi on jo nyt yksi maan historian pitkäaikaisimmista. Suhdanne osoittaa jo väsymyksen merkkejä, joten aikansa korkoja nostettuaan Fed saanee tälläkin kerralla kasvukauden kuihtumaan.

Talouden näkymiä heikentää koronnostojen lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan väliset tullinokittelut, jotka kiristävät kansainvälisen kaupan tunnelmaa ja heikentävät tulevaisuuden odotuksia. Samoin Lähi-idän rauhattomuudet ovat omiaan lisäämään taloudenkin epävarmuutta.

Olisi ennemmin johdonmukaista kuin yllättävää, jos Yhdysvaltain ja muun maailman talouskasvu hidastuisi tämänhetkistä heikommaksi parin lähivuoden kuluessa.

Jos näin käy, tietää se vaikeuksia vientiriippuvaiselle eurotaloudellekin: jos kasvu maailman markkinoilla hidastuu, käy niin myös euroalueella.

Samalla EKP joutuisi taas uuteen outoon pakkorakoon, jos sen pitäisi ryhtyä laskemaan korkoja tai muilla keinoin keventämään rahoitusoloja ennen kuin se on ehtinyt nostaa korkonsa nollaa prosenttia korkeammalle.

Näillä näkymin vaikuttaakin täysin mahdollista, että Suomen kotitalouksien velkaantuminen saa ainakin EKP:n korko-ohjauksen puolesta jatkua vielä vuosien ajan. Ellei uusi taantuma vie velkaantumisen haluja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin Fortumia on loattu Venäjällä - ”Juonii Suur-Suomea, voi katkaista tahallaan lämmöt, toimii Naton apurina...”

    2. 2

      Muurari teki salaojaremontin ennen talonsa myyntiä – sai 330 000 euron laskun salaisen virheen takia

    3. 3

      Helatorstaiksi ja vapuksi pääsee vielä kylmää suihkuvirtausta karkuun – pikalomat Eurooppaan 330–650 €

    4. 4

      Korean Air -pomon tyttären väitetään heittäneen vettä mainostoimiston työntekijän kasvoille – poliisi tutkii

    5. 5

      Rakennusalan lakko alkaa tänään – jos sopua ei löydy, lakko jatkuu perjantainakin

    6. 6

      Cityconin nettovuokratulot kutistuivat ja tulos heikkeni alkuvuonna

    7. 7

      Tutkija: Venäjä paaluttaa suurvaltaidentiteettiään Fortum-kohulla – ”Taustalla on suuri tarina”

    8. 8

      Pörssikatkos kirpaisi eniten arvopapereiden välittäjiä – ”Jos tämä olisi ollut Nokian tulospäivänä...”

    9. 9

      Uusia kauppakeskuksia nousee ympäri maata – laskevatko liiketilojen vuokrat, kun tarjonta kasvaa?

    10. 10

      Kommentti: Helpon rahan tekeminen asunnoilla voi muuttua painajaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muurari teki salaojaremontin ennen talonsa myyntiä – sai 330 000 euron laskun salaisen virheen takia

    2. 2

      Bruce Oreck tyrmistyi konepajakaupan käänteestä – VR: Tilanne on auki, eikä yhtään tarjousta ole hyväksytty

    3. 3

      Kommentti: Helpon rahan tekeminen asunnoilla voi muuttua painajaiseksi

    4. 4

      Suomalaissijoittaja Zabludowicz ja Ilmarinen saivat hulppealle bisneskampukselleen uuden vuokralaisen

    5. 5

      VR aiotaan pilkkoa – ministeriö tarkensi aikataulua

    6. 6

      Uusia kauppakeskuksia nousee ympäri maata – laskevatko liiketilojen vuokrat, kun tarjonta kasvaa?

    7. 7

      Näin Fortumia on loattu Venäjällä - ”Juonii Suur-Suomea, voi katkaista tahallaan lämmöt, toimii Naton apurina...”

    8. 8

      Tutkija: Venäjä paaluttaa suurvaltaidentiteettiään Fortum-kohulla – ”Taustalla on suuri tarina”

    9. 9

      Kaikki aamun osakekaupat mitätöidään – kaupankäynti voi olla poikki tunteja

    10. 10

      Espoon Perkkaalle suunnitellaan tornihotellia ja liikekeskusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 vinkkiä: Näin vältät liiat perintöverot – yleinen harhakäsitys on, että leski perii puolet

    2. 2

      Muurari teki salaojaremontin ennen talonsa myyntiä – sai 330 000 euron laskun salaisen virheen takia

    3. 3

      Tiina, 58, yritti tehdä puolisonsa firmassa osa-aikatyötä: ”Olin kuin klapil päähän lyöty”

    4. 4

      Nyt puhuvat Portugalissa asuvat eläkeläiset: Suomen pitäisi olla tyytyväinen

    5. 5

      Aktiivimalliin tulee kaksi tärkeää muutosta: Katso päivitetty viiden kohdan lista – näin vältyt leikkurilta

    6. 6

      Vuokralainen remontoi rivitalo­asuntoa luvatta ja jätti vuokria maksamatta – venkoilun hinta 40 000 €

    7. 7

      Ruotsin posti pulassa – joutuu palauttamaan 400 000 Kiina-pakettia

    8. 8

      Hesburger avasi ravintolan Iraniin – tuotevalikoimassa yksi merkittävä ero Suomeen verrattuna

    9. 9

      Venäläisten ostobuumi teki täyskäännöksen – luopuvat nyt suomalaisista kiinteistöistä jopa tappiolla

    10. 10

      Kommentti: Tämän takia Suomi velkaantuu lisää – ja asuntovelkaisten ruusuinen uni jatkuu pari vuotta

    11. Näytä lisää