Pörssiuutiset

Kommentti: Aika lisää eikä vähennä velkaisen korko- ja sijoitusriskejä – varo tunteita

Julkaistu:

Tunteet houkuttelevat nyt halvan tuntuiseen velkaan ja varman tuntuiseen velkasijoittamiseen. Järki varoittaa riskeistä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Asunnon ostaminen tai osakesijoittamisen aloittaminen voivat hyvinkin olla perusteltuja siirtoja yhdessä tai erikseen, jos ne sopivat oman talouden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.

Ja ne voivat kumpikin olla perusteltuja jopa pitkäaikaisen velkarahoituksen avulla, jos sellainenkin mahtuu oman talouden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Yhdessä tai erikseen.

Mutta kumpaankaan ei pitäisi ryhtyä pelkästään siksi, että juuri nyt ne tuntuvat houkuttelevilta. Ei varsinkaan, jos yksi keskeinen houkutin on juuri nyt tarjolla oleva itsessäänkin houkuttelevan halvan ja helpon tuntuinen velkarahoitus.

Tunnepitoisten talousvirheiden riskit ovat parhaillaan poikkeuksellisen suuria, joten nyt olisi tavallistakin enemmän tarvetta järkiperäiselle talouspuntaroinnille. Mieluummin ennen oman talouden suuria uusia sitoumuksia kuin niiden jälkeen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Juuri nyt omia isoja talouskysymyksiään pähkäilevällä kansalaisella on vastassaan ainakin kolmenlaista tunteisiin vetoavaa ja siksi vaarallista houkutusta. Ne voivat herkästi houkutella epäterveellisen suuriin velkoihin, epäterveellisen kalliisiin asuntoihin ja epäterveellisen suuriin sijoitusriskeihin.

Nuo houkutukset ovat kolme taloustilastoista piirtyvää käyrää. Ne kuvaavat asuntolainojen korkoja, asuntohintoja ja pörssien osakekursseja. Ne vetoavat tunteisiin tavalla, jolle on juuri nyt tavallista vaikeampi panna hanttiin.

Talouden tunnelma vetoaa tunteisiin

Asuntolainojen korot ovat laskeneet niin kauan ja nyt jo niin alas, että niiden pysyminen hyvin lähellä nollaa prosenttia voi tuntua kuin painovoiman sanelemalta vakiolta. Kuin korot eivät voisi tehdä muuta kuin pysyä matalina tai jopa laskea vielä lisää.

Asuntojen hinnat ovat puolestaan etenkin pääkaupunki­seudulla ja muissa maan suurimmissa kaupungeissa nousseet niin pitkään ja nyt jo niin korkeiksi, että hintojen suunta yhä ylemmäs voi sekin tuntua kuin vastustamattomalta luonnonlailta.

Pörssiosakkeiden hinnat ovat meillä ja varsinkin maailman suurilla markkinoilla nyt jo pitkän aikaa rikkoneet yhä uusia kurssiennätyksiä, joten osakekursseillakin voi tuntua olevan vain yksi mahdollinen suunta. Siksi myös osakesijoittaminen voi jo tuntua kuin yksisuuntaiselta alati kasvavien kurssivoittojen automaatilta.

Ei ole suuren suuri ihme, jos tällainen talouden tunnelma vetoaa tunteisiin. Eikä ihme, jos kansalaisia houkuttelee ottaa entistä enemmän ja entistä pitkäaikaisempia velkoja. Tai jos tuota entistä suurempaa ja pitkäaikaisempaa velkarahoitusta tekee mieli käyttää asuntokaupan lisäksi pörssiosakkeidenkin ostamiseen.

 

Järjen ääni jää heikoksi, sillä se varoittaa riskeistä, jotka eivät juuri nyt ole näkyvissä.

Tunteet ovat vahvoilla, vaikka järki sanoisi toista. Järjen ääni jää heikoksi, sillä se varoittaa riskeistä, jotka eivät juuri nyt ole näkyvissä, ja jotka sen takia voivat jäädä tunteilta huomaamatta.

Järki muistuttaa, että ajan kuluminen kasvattaa eikä suinkaan pienennä velkaan ja sijoittamiseen liittyvää epävarmuutta.

Vain negatiivisten korkojen peilimaailmassa tulevaisuus on nykyhetkeä varmempi, mutta oikeassa arkitodellisuudessa on toisinpäin. Oikeasti vain mennyt aika ja nykyhetki ovat tiedossa, mutta tulevaisuudesta ei ole varmaa tietoa.

Siksi velkaan ja velkasijoittamiseen liittyvät riskit kasvavat sitä suuremmiksi mitä kauemmas tulevaisuuteen velkavivun avulla on tarkoitus ponnistaa.

Korkojen seuraava suunta on ylös

Asuntokauppansa ja osakesijoituksensa pitkäaikaisella velkarahoituksella rahoittava kansalainen altistuu samalla kertaa peräti kolmella eri tavalla yhdelle keskeiselle riskille eli epävarmuuden lähteelle.

Tuo keskeinen riskin laji on korkoriski.

Se on juuri nyt poikkeuksellisen suuri erityisesti sellaisissa asuntoluottojen lajeissa, jotka ovat Suomessa ylivoimaisesti yleisimpiä ja selvästi yleisempiä kuin useimmissa muissa euromaissa.

Suomessa maan tavaksi näyttää vakiintuneen, että asuntolainan korko sidotaan kunkin lainasopimuksen allekirjoitushetkellä matalimpaan tarjolla olevaan viitekorkoon. Niinpä jopa vuosikymmenten mittaisten asuntoluottojen korko seuraa hyvin lyhytaikaisten, jopa alle vuoden mittaisten, markkinakorkojen liikkeitä.

Tästä tavasta seuraa, että moni laina-asiakas on sitoutunut maksamaan lainaa jopa muutaman vuosikymmenen ajan ilman muutamaa kuukautta pitkäaikaisempaa varmuutta korosta.

Toinen syy korkoriskin korostumiseen juuri nyt on se, että osa maailman mahtavista keskuspankeista on jo ryhtynyt nostamaan korkojaan ja muutoin kiristämään rahapolitiikkansa viritystä. Pisimmällä rahahanojensa vähittäisessä kiristämisessä on Yhdysvaltain Fed mutta tällä viikolla myös Japanin BoJ ja euroalueen EKP ovat kertoneet jo ryhtyneensä tai ainakin valmistautuvansa rahapolitiikan kiristämiseen.

Tämä rahapolitiikan suunnan muutos antaa aiheen valmistautua seuraavaksi korkojen nousuun. Viime vuosien rahaelvytys nolla- ja miinuskorkoineen on painanut korkoja nykyisiin pohjalukemiin, ja seuraavaksi rahaelvytyksen lopettaminen alkaa ennen pitkää nostaa korkoja.

 

Rahaelvytyksen lopettaminen alkaa ennen pitkää nostaa korkoja.

Sitä ei kukaan tiedä, kuinka nopeasti ja kuinka korkealle korot nousevat, mutta omaa lainaa tuskin kannattaa mitoittaa siinä toivossa, että oman lainan korko pysyy nykyisenä tai varsinkaan nykyistäkin matalampana vaikkapa vuoteen 2050 asti.

Nollan prosentin tuntumaan laskeneessa korkotasossa ei ole muuta luonnonlain kaltaista varmaa seikkaa kuin se, että tällaisilla koroilla on enemmän tilaa nousta vaikka kuinka paljon nykyistä korkeammalle kuin laskea vähääkään nykyistä matalammalle.

Korkoriski ulottuu taseen toisellekin puolelle

Pitkäaikaiseen asunto- ja sijoitusvelkaan liittyy lainan omiin hoitokuluihin liittyvän suoran korkoriskin lisäksi kaksi epäsuoraa mutta silti yhtä todellista korkoriskin vaikutusta. Ne kohdistuvat laina-asiakkaan ”taseen” toisella puolella velkavivun kannattelemiin varoihin.

Asunto- ja osakemarkkinoiden sujumiseen ja tunnelmaan vaikuttaa iso joukko kaiken aikaa vaihtelevia muuttujia, mutta kenties voimakkaimmin kuitenkin juuri korkoriski.

Korkojen lasku ja niiden pysyminen pitkän aikaa poikkeuksellisen matalina sekä yleisten rahoitusolojen pysyminen pitkän aikaa yltäkylläisen keveinä on lisännyt niin kansalaisten kuin kaikenlaisten ammattisijoittajienkin halukkuutta sijoittaa yhä suurempia summia asuntoihin, muunlaisiin kiinteistöihin ja pörssiosakkeisiin ja muunlaisiin arvopapereihin.

Halpa ja helppo velkaantuminen on toisin sanoen jo vuosien ajan voimistanut hintojen nousua yhtä hyvin asunto- kuin arvopaperimarkkinoilla.

Tämä tuskin jatkuu ainakaan entiseen malliin sen jälkeen, jos ja kun korot seuraavaksi nousevat nykyistä korkeammiksi.

Korkojen kohoaminen tekee asuntojen ostamisesta ja velkasijoittamisesta nykyistä kalliimpaa, ja siksi se voi olla omiaan vähentämään velkaisten asunnonostajien ja sijoittajien halua ja kykyä maksaa asunnoista ja arvopapereista nykyisenlaisia saati vielä korkeampia hintoja. Se voi myös painostaa osan velkaisista myymään liian kalliiksi osoittautuvia asuntoja tai arvopaperisijoituksia.

Juuri tällaisista tunnelman muutoksista johtuu, että asunto- ja osakemarkkinoilla hintapaineetkin vaihtelevat korkojen mukaan.

Laskevien ja matalien korkojen aikaan hinnat pyrkivät kohoamaan, ja silloin ”mukaan ehtineistä” tuntuu hyvältä ja muidenkin houkutus kasvaa. Mutta kohoavien korkojen aikaan hintojen nousu hidastuu tai kääntyy laskuksi, ja silloin ”mukaan jääneistä” tuntuu keljulta eikä muitakaan enää houkuttele entiseen tapaan.

Tästä tunteiden ristiaallokosta huolimatta moni tekee näitä elämän suuria talouspäätöksiä tasan vastakkaisella innolla kuin arkisia pikkuostoksia.

Asuntokauppoihin ja pörssiosakkeisiin pannaan omaa ja velkarahaa sitä suuremmalla innolla mitä enemmän niistä joutuu maksamaan. Arkiostoksilla taas into kasvaa sitä suuremmaksi mitä alemmas tarjoushinnat painuvat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    2. 2

      WSJ: Yhdysvallat harkitsee kiinalais­tuotteiden tuonti­tullien höllentämistä

    3. 3

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    4. 4

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    7. 7

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    8. 8

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    9. 9

      KKV:ltä ehdollinen hyväksyntä Postin ja Transvalin kaupalle

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Kaksi heikkenevää jättiä pitää maailmantaloutta veitsenterällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    4. 4

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    5. 5

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    6. 6

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    9. 9

      Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa vajota taantumaan jo tänä vuonna

    10. 10

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää