Pörssiuutiset

Kommentti: Valtiolla alkoi viimeinen vuosi hullunhalpaa ja huoletonta velkaantumista

Julkaistu:

Suomen Pankki leikkasi juuri valtionlainaostonsa puoleen, mutta valtiolla ei ole pelkoa rahoitushuolista. SP:n puolittuneetkin velkakirjaostot kattavat valtion rahoitustarpeen kokonaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroalueen keskuspankki EKP ja kaikki alueen kansalliset keskuspankit ovat juuri leikanneet velkakirjamarkkinoiden tukiostonsa puoleen entisestä. Samalla puolittui velkaisten eurovaltioiden keskuspankeiltaan saaman rahoitustuen määrä.

Tämä muutos on ollut tiedossa viime lokakuusta, jolloin alueen rahapolitiikan linjauksista ja toimista päättävä EKP:n neuvosto päätti asiasta. Velkakirjaostoihin kuukausittain käytettävä rahasumma oli vielä joulukuussa 60 miljardia euroa, mutta tästä lähtien se on ”vain” 30 miljardia euroa.

On sekin toki paljon rahaa, mutta tukivirran leikkaus puolta pienemmäksi on silti iso muutos. Siksi tällä muutoksella on myös iso vaikutus euroalueen rahoitusoloihin.

Yksi muutoksen välittömistä ja suoraviivaisista vaikutuksista tuntuu eurovaltioiden velkarahoituksessa ja tarkemmin sanottuna velkarahoituksen saatavuudessa. Se muuttuu aiempaa kireämmäksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtioiden rahoitusasema ei kuitenkaan muutu kireäksi – se muuttuu vain hieman aiempaa vähemmän keveäksi.

Ainakaan Suomen valtiolla ei liene vielä pitkään aikaan minkäänlaista pelkoa rahoitushuolista, sillä valtiolla on vielä ainakin tämän vuoden loppupuolelle tarjolla takuuvarmaa ja hullunhalpaa rahoitusta niin paljon kuin tarve vaatii.

Sen tarjoaa Suomen Pankki (SP), valtion ikioma keskuspankki.

Kaksi tuhatta miljardia tukieuroa

Suomen valtion ja vielä roimasti velkaisempienkin eurovaltioiden rahoitushuolto on viime vuodet sujunut suorastaan surrealistisen eli epätodellisen keveissä oloissa.

Rahoitusolojen surrealismi on syntynyt 5 000 vuoteen matalimmista koroista ja tunnetun taloushistorian massiivisimmasta keskuspankkien rahaelvytyksestä.

Ne ovat yhdessä taanneet, että omien sopimustensa mukaan sananmukaisesti ylivelkaiset eurovaltiot ovat voineet huoleti velkaantua lisää kuin taivaalta olisi satanut mannaa – ja ilmaista rahaa.

EKP on pakottanut euroalueen korot alimmillaan jopa nollaa prosenttia matalampiin miinuslukuihin. Lisäksi EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat vuoden 2015 maaliskuusta lähtien ostaneet eurovaltioiden velkakirjoja suuremmilla summilla kuin valtioilla on ollut tarvetta tuoreelle velkarahoitukselle.

Viime vuoden lopussa euroalueen keskuspankeilla oli hallussaan eurovaltioiden ja alueen ylikansallisten laitosten velkakirjoja lähes kahden biljoonan euron arvosta. Se on yhtä kuin kaksi tuhatta miljardia tai kaksi miljoonaa miljoonaa euroa.

Se on luku, jossa kakkosen perään olisi pyöräytettävä 12 nollaa. Sen verran EKP ja kansalliset keskuspankit ovat loihtineet kuin tyhjästä uunituoreita euroja syöttääkseen nämä satumaiset summat velkakirjamarkkinoiden välityksellä pääosin valtioiden käyttöön.

Virallisesti EKP ja alueen muut keskuspankit kuvailevat valtionlainaostojaan toki rahapoliittisiksi toimiksi, joiden avulla on tarkoitus edistää alueen ”hintavakautta”. Tämä on muuten varsin epäuskottava selitys paitsi siksi, että valtioiden alijäämien rahoittaminen on EU:n keskuspankeilta jyrkästi kiellettyä.

Kiellon noudattamisesta tai rikkomisesta tai sen puoleen sen mielekkyydestäkin voi helposti perustella hyvinkin erilaisia tulkintoja. Tällaisia tulkintakiistoja on päätynyt esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuimen puitaviksi.

Sitä ei voi kuitenkaan tulkinnoilla muuksi muuttaa, että EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat parhaillaan eurovaltioiden suurimpia rahoittajia. Eikä sitä, että Suomen Pankki on Suomen valtion ylivoimaisesti suurin rahoittaja.

Suomi saanut rahaa miinuskorolla

Keskuspankkien valtioille kustantama rahoitustuki on ollut etenkin velkaisimmille eurovaltioille suureksi avuksi, sillä se on eniten alentanut juuri entisten kriisivaltioiden korkoja.

Vaikka velkakirjaostojen suurin tukivaikutus päätyi ja yhä päätyy heikoimpiin euromaihin, ovat keskuspankit ruiskuttaneet tukimiljardejaan tasapuolisuuden nimissä niihinkin euromaihin, joilla ei olisi ollut erityistä rahoitustuen tarvetta.

Esimerkiksi Saksan, Hollannin, Itävallan ja Suomenkin valtiot saivat jo ennen keskuspankkien tukiostoja omat lainatarpeensa tyydytettyä historiallisen matalin koroin.

Tukiostojen vaikutuksesta ennestään matalat korot ovat nyt vielä matalampia.

Suomen valtion koko runsaan sadan miljardin euron velkamäärän niin sanottu efektiivinen kustannus on tällä haavaa yhden prosentin hujakoilla, ja valtio on laskenut liikkeeseen useita yksittäisiä velkakirjoja jopa lievästi negatiivisella korolla.

Se on pitkälti Suomen Pankin ansiota.

Suomessa valtion rahoitusaseman epätodellisuus on vielä keskivertovaltiota uskomattomampi, sillä sattumoisin juuri Suomen valtion velkakirjoihin on päätynyt tukiosto-ohjelmien suurimpia rahavirtoja suhteessa valtion velkaisuuteen.

Tämä johtuu EKP:n velkakirjaostojen jakoperusteista ja siitä, että Suomen valtio on selvästi vähemmän velkainen kuin suurin osa muista eurovaltioista.

Koko vuodeksi varma rahoitus

Valtionlainaostot on jaettu euromaiden kansallisten keskuspankkien kesken niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen eikä kunkin valtion velkaisuuden mukaan.

Pääoma-avain määrittelee, mikä on kunkin euromaan keskuspankin osuus EKP:n pääomasta – ja nyt myös, millä osuudella kukin keskuspankki ottaa osaa EKP:n päättämiin valtionlainaostoihin.

Tukiosto-ohjelman periaatteisiin kuuluu, että kunkin euromaan kansallinen keskuspankki ostaa lähinnä oman kotivaltionsa velkakirjoja. Siksi Suomen Pankki on ostanut lähinnä Suomen valtion velkakirjoja.

Koska Suomen valtio on alueen vähävelkaisimpia, on Suomen Pankki haalinut viime vuosina haltuunsa suhteessa paljon suuremman osan kotivaltionsa velkakirjoista kuin Suomea raskaammin velkaisten valtioiden keskuspankit.

Suomessa tämä surrealismi kääntyy euroiksi niin, että SP on vajaan kolmen vuoden kuluessa haalinut haltuunsa yli 25 miljardilla eurolla valtion velkakirjoja ja yli kolmella miljardilla eurolla julkisten laitosten velkakirjoja. Näitä ja muita ”rahapolitiikan arvopapereita” on SP:n taseessa yhteensä yli 39 miljardilla eurolla.

Erityisen epätodellisena tätä voi pitää esimerkiksi siksi, että Suomen valtion velkamäärä on tukiostojen aikaan kasvanut hieman yli kymmenen miljardia euroa. SP on toisin sanoen ostanut koko uutta velkaantumista vastaavan määrän velkakirjoja ja enemmän kuin toisen mokoman vielä päälle.

Juuri tästä tukiostojen tähänastisesta suomalaisittain hervottomasta ylimitoituksesta johtuu, että tukiostojen puolittaminen ei aiheuttane ainakaan Suomen valtiolle pienintäkään pelkoa rahoitusvaikeuksista.

Valtion uusilla velkakirjoilla on vielä ainakin ensi syksyyn asti takuuvarma ostaja, sillä tukiostojen puolittamisenkin jälkeen SP ehtii syksyyn mennessä ostaa valtion velkakirjoja jokseenkin samalla kolmen miljardin euron rahamäärällä kuin valtio kaipaa tänä vuonna alijäämiensä rahoittamiseen tuoretta velkarahoitusta.

Mitä sen jälkeen tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan Suomen Pankissa, valtionhallinnossa kuin muuallakaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

    2. 2

      Mihin karahti kokeilu 6 euron tuntipalkasta? ”Luottamusmiehet ottivat kokeilun erittäin surkeasti vastaan”

    3. 3

      Pikavippien suitsiminen etenee: tulossa 30 prosentin korkokatto ja ankarat sanktiot rikkojille

    4. 4

      Poliisi ratsasi Opelin tilat – epäillään päästömanipuloinnista

    5. 5

      Finanssivalvonnan johtoon 11 hakijaa – Anneli Tuominen hakee jatkokautta

    6. 6

      Kauppasodasta ei nopeaa ulospääsyä: ”Tässä käydään ideologioiden tai talousmallien välillä aikamoista taistelua”

    7. 7

      Maanantai ja perjantai etätyökieltoon? Yli puolet uskoo olevansa tehokkaampi etänä

    8. 8

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    9. 9

      Ex-ministeri Lindén nimitettiin italialaisyhtiön hallitukseen

    10. 10

      Vanhus maksoi kotihoidosta 5 700 e/kk – perilliset suuttuivat edunvalvojalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

    2. 2

      Maanantai ja perjantai etätyökieltoon? Yli puolet uskoo olevansa tehokkaampi etänä

    3. 3

      Mihin karahti kokeilu 6 euron tuntipalkasta? ”Luottamusmiehet ottivat kokeilun erittäin surkeasti vastaan”

    4. 4

      Thaimaa ottaa kovat otteet käyttöön muoviroskan vähentämiseksi

    5. 5

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    6. 6

      SAK:n vastaus Sipilälle: Poliittiset työtaistelutoimet eivät ole päättymässä ensi viikolla – ”Eduskuntaan voitava vaikuttaa”

    7. 7

      15 vinkkiä: Näin säästät huomaamatta satasia vuodessa – ja myös ympäristöä

    8. 8

      Pikavippien suitsiminen etenee: tulossa 30 prosentin korkokatto ja ankarat sanktiot rikkojille

    9. 9

      Ex-ministeri Lindén nimitettiin italialaisyhtiön hallitukseen

    10. 10

      Kauppasodasta ei nopeaa ulospääsyä: ”Tässä käydään ideologioiden tai talousmallien välillä aikamoista taistelua”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haiseva yllätys paljastui talon kivijalasta – myyjälle napsahti noin 90 000 euron lasku

    2. 2

      Asiantuntijat antoivat suomalaisille konkreettiset neuvot jemmarahasta pankkitilillä – keskustelu kävi kuumana: ”Ihan mitätön summa varsinkin perheelliselle”

    3. 3

      HS: Taloyhtiö meni konkurssiin Helsingissä – taustalla pariskuntien riita

    4. 4

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    5. 5

      Kommentti: Hallitus voi kärsiä potkulaissa rökäletappion – kosto uhkaa ay-pomoja

    6. 6

      Scandicin johtaja lataa kovia sanoja varaussivustojen vallasta: ”He voivat halutessaan ilmoittaa, että hotelli on täynnä”

    7. 7

      Riita 5 700 eurosta vei osakkaat oikeuteen ja taloyhtiön konkurssiin – ”Jos olet ostamassa paritaloa, älä ihmeessä osta sitä ennen kuin...”

    8. 8

      Alice, 20, haki työpaikkaa: kohtelu muuttui oudoksi, kun ihonväri selvisi – yrittäjä vertaa Elovena-ryynien myymiseen

    9. 9

      Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

    10. 10

      Antero Vartia: Myin osuuteni Löylystä Jasper Pääkköselle

    11. Näytä lisää