Pörssiuutiset

Kommentti: Valtiolla alkoi viimeinen vuosi hullunhalpaa ja huoletonta velkaantumista

Julkaistu:

Suomen Pankki leikkasi juuri valtionlainaostonsa puoleen, mutta valtiolla ei ole pelkoa rahoitushuolista. SP:n puolittuneetkin velkakirjaostot kattavat valtion rahoitustarpeen kokonaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroalueen keskuspankki EKP ja kaikki alueen kansalliset keskuspankit ovat juuri leikanneet velkakirjamarkkinoiden tukiostonsa puoleen entisestä. Samalla puolittui velkaisten eurovaltioiden keskuspankeiltaan saaman rahoitustuen määrä.

Tämä muutos on ollut tiedossa viime lokakuusta, jolloin alueen rahapolitiikan linjauksista ja toimista päättävä EKP:n neuvosto päätti asiasta. Velkakirjaostoihin kuukausittain käytettävä rahasumma oli vielä joulukuussa 60 miljardia euroa, mutta tästä lähtien se on ”vain” 30 miljardia euroa.

On sekin toki paljon rahaa, mutta tukivirran leikkaus puolta pienemmäksi on silti iso muutos. Siksi tällä muutoksella on myös iso vaikutus euroalueen rahoitusoloihin.

Yksi muutoksen välittömistä ja suoraviivaisista vaikutuksista tuntuu eurovaltioiden velkarahoituksessa ja tarkemmin sanottuna velkarahoituksen saatavuudessa. Se muuttuu aiempaa kireämmäksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtioiden rahoitusasema ei kuitenkaan muutu kireäksi – se muuttuu vain hieman aiempaa vähemmän keveäksi.

Ainakaan Suomen valtiolla ei liene vielä pitkään aikaan minkäänlaista pelkoa rahoitushuolista, sillä valtiolla on vielä ainakin tämän vuoden loppupuolelle tarjolla takuuvarmaa ja hullunhalpaa rahoitusta niin paljon kuin tarve vaatii.

Sen tarjoaa Suomen Pankki (SP), valtion ikioma keskuspankki.

Kaksi tuhatta miljardia tukieuroa

Suomen valtion ja vielä roimasti velkaisempienkin eurovaltioiden rahoitushuolto on viime vuodet sujunut suorastaan surrealistisen eli epätodellisen keveissä oloissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rahoitusolojen surrealismi on syntynyt 5 000 vuoteen matalimmista koroista ja tunnetun taloushistorian massiivisimmasta keskuspankkien rahaelvytyksestä.

Ne ovat yhdessä taanneet, että omien sopimustensa mukaan sananmukaisesti ylivelkaiset eurovaltiot ovat voineet huoleti velkaantua lisää kuin taivaalta olisi satanut mannaa – ja ilmaista rahaa.

EKP on pakottanut euroalueen korot alimmillaan jopa nollaa prosenttia matalampiin miinuslukuihin. Lisäksi EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat vuoden 2015 maaliskuusta lähtien ostaneet eurovaltioiden velkakirjoja suuremmilla summilla kuin valtioilla on ollut tarvetta tuoreelle velkarahoitukselle.

Viime vuoden lopussa euroalueen keskuspankeilla oli hallussaan eurovaltioiden ja alueen ylikansallisten laitosten velkakirjoja lähes kahden biljoonan euron arvosta. Se on yhtä kuin kaksi tuhatta miljardia tai kaksi miljoonaa miljoonaa euroa.

Se on luku, jossa kakkosen perään olisi pyöräytettävä 12 nollaa. Sen verran EKP ja kansalliset keskuspankit ovat loihtineet kuin tyhjästä uunituoreita euroja syöttääkseen nämä satumaiset summat velkakirjamarkkinoiden välityksellä pääosin valtioiden käyttöön.

Virallisesti EKP ja alueen muut keskuspankit kuvailevat valtionlainaostojaan toki rahapoliittisiksi toimiksi, joiden avulla on tarkoitus edistää alueen ”hintavakautta”. Tämä on muuten varsin epäuskottava selitys paitsi siksi, että valtioiden alijäämien rahoittaminen on EU:n keskuspankeilta jyrkästi kiellettyä.

Kiellon noudattamisesta tai rikkomisesta tai sen puoleen sen mielekkyydestäkin voi helposti perustella hyvinkin erilaisia tulkintoja. Tällaisia tulkintakiistoja on päätynyt esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuimen puitaviksi.

Sitä ei voi kuitenkaan tulkinnoilla muuksi muuttaa, että EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat parhaillaan eurovaltioiden suurimpia rahoittajia. Eikä sitä, että Suomen Pankki on Suomen valtion ylivoimaisesti suurin rahoittaja.

Suomi saanut rahaa miinuskorolla

Keskuspankkien valtioille kustantama rahoitustuki on ollut etenkin velkaisimmille eurovaltioille suureksi avuksi, sillä se on eniten alentanut juuri entisten kriisivaltioiden korkoja.

Vaikka velkakirjaostojen suurin tukivaikutus päätyi ja yhä päätyy heikoimpiin euromaihin, ovat keskuspankit ruiskuttaneet tukimiljardejaan tasapuolisuuden nimissä niihinkin euromaihin, joilla ei olisi ollut erityistä rahoitustuen tarvetta.

Esimerkiksi Saksan, Hollannin, Itävallan ja Suomenkin valtiot saivat jo ennen keskuspankkien tukiostoja omat lainatarpeensa tyydytettyä historiallisen matalin koroin.

Tukiostojen vaikutuksesta ennestään matalat korot ovat nyt vielä matalampia.

Suomen valtion koko runsaan sadan miljardin euron velkamäärän niin sanottu efektiivinen kustannus on tällä haavaa yhden prosentin hujakoilla, ja valtio on laskenut liikkeeseen useita yksittäisiä velkakirjoja jopa lievästi negatiivisella korolla.

Se on pitkälti Suomen Pankin ansiota.

Suomessa valtion rahoitusaseman epätodellisuus on vielä keskivertovaltiota uskomattomampi, sillä sattumoisin juuri Suomen valtion velkakirjoihin on päätynyt tukiosto-ohjelmien suurimpia rahavirtoja suhteessa valtion velkaisuuteen.

Tämä johtuu EKP:n velkakirjaostojen jakoperusteista ja siitä, että Suomen valtio on selvästi vähemmän velkainen kuin suurin osa muista eurovaltioista.

Koko vuodeksi varma rahoitus

Valtionlainaostot on jaettu euromaiden kansallisten keskuspankkien kesken niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen eikä kunkin valtion velkaisuuden mukaan.

Pääoma-avain määrittelee, mikä on kunkin euromaan keskuspankin osuus EKP:n pääomasta – ja nyt myös, millä osuudella kukin keskuspankki ottaa osaa EKP:n päättämiin valtionlainaostoihin.

Tukiosto-ohjelman periaatteisiin kuuluu, että kunkin euromaan kansallinen keskuspankki ostaa lähinnä oman kotivaltionsa velkakirjoja. Siksi Suomen Pankki on ostanut lähinnä Suomen valtion velkakirjoja.

Koska Suomen valtio on alueen vähävelkaisimpia, on Suomen Pankki haalinut viime vuosina haltuunsa suhteessa paljon suuremman osan kotivaltionsa velkakirjoista kuin Suomea raskaammin velkaisten valtioiden keskuspankit.

Suomessa tämä surrealismi kääntyy euroiksi niin, että SP on vajaan kolmen vuoden kuluessa haalinut haltuunsa yli 25 miljardilla eurolla valtion velkakirjoja ja yli kolmella miljardilla eurolla julkisten laitosten velkakirjoja. Näitä ja muita ”rahapolitiikan arvopapereita” on SP:n taseessa yhteensä yli 39 miljardilla eurolla.

Erityisen epätodellisena tätä voi pitää esimerkiksi siksi, että Suomen valtion velkamäärä on tukiostojen aikaan kasvanut hieman yli kymmenen miljardia euroa. SP on toisin sanoen ostanut koko uutta velkaantumista vastaavan määrän velkakirjoja ja enemmän kuin toisen mokoman vielä päälle.

Juuri tästä tukiostojen tähänastisesta suomalaisittain hervottomasta ylimitoituksesta johtuu, että tukiostojen puolittaminen ei aiheuttane ainakaan Suomen valtiolle pienintäkään pelkoa rahoitusvaikeuksista.

Valtion uusilla velkakirjoilla on vielä ainakin ensi syksyyn asti takuuvarma ostaja, sillä tukiostojen puolittamisenkin jälkeen SP ehtii syksyyn mennessä ostaa valtion velkakirjoja jokseenkin samalla kolmen miljardin euron rahamäärällä kuin valtio kaipaa tänä vuonna alijäämiensä rahoittamiseen tuoretta velkarahoitusta.

Mitä sen jälkeen tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan Suomen Pankissa, valtionhallinnossa kuin muuallakaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Voiko tämä toistua? Asuntojen hinnat tulivat rankasti alas 10 vuotta sitten – katso oman alueesi tilanne

    2. 2

      Ostitko jonkin näistä lukuisista jouluvaloista? Sähköiskun vaara – lopeta käyttö heti ja palauta Tokmannille

    3. 3

      Kommentti: Markkinamittarit povaavat poikkeuksellisen jyrkkää käännettä

    4. 4

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    5. 5

      Kommentti: Ei se jättipalkka, vaan se iso varallisuus – joka neljännessä kodissa on varoja alle 10 700 euroa

    6. 6

      Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat

    7. 7

      Suomen Pankin Rehn heikentyvästä talouskasvusta: Julkista taloutta vahvistettava nyt

    8. 8

      SDP:n Rinne tuloeroista: Eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi kasvamassa

    9. 9

      Ekonomisti Suomen taloustilanteesta: Yllättävintä on yksityisen kulutuksen heikkous

    10. 10

      Nurminen Logistics antoi tulosvaroituksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ostitko jonkin näistä lukuisista jouluvaloista? Sähköiskun vaara – lopeta käyttö heti ja palauta Tokmannille

    2. 2

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    3. 3

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    4. 4

      Tulli muistuttaa: Nämä maksut saattavat yllättää eurooppalaisten verkkokauppojen asiakkaat

    5. 5

      Kommentti: Ei se jättipalkka, vaan se iso varallisuus – joka neljännessä kodissa on varoja alle 10 700 euroa

    6. 6

      Rikkaat rikastuivat pienituloisia vauhdikkaammin – ”Erityisesti myyntivoitot lisääntyneet”

    7. 7

      SDP:n Rinne tuloeroista: Eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi kasvamassa

    8. 8

      Suomen Pankin Rehn heikentyvästä talouskasvusta: Julkista taloutta vahvistettava nyt

    9. 9

      Ekonomisti Suomen taloustilanteesta: Yllättävintä on yksityisen kulutuksen heikkous

    10. 10

      Voiko tämä toistua? Asuntojen hinnat tulivat rankasti alas 10 vuotta sitten – katso oman alueesi tilanne

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ostitko jonkin näistä lukuisista jouluvaloista? Sähköiskun vaara – lopeta käyttö heti ja palauta Tokmannille

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    4. 4

      19-vuotiaan Elielin liikeidea suli savolaiseen byrokratiaan – ”En näe järkevää tarkoitusperää tällaiselle toiminnalle”

    5. 5

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    6. 6

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    7. 7

      Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja – suosittu lämpöpumppu tuo jopa 1 500 euron säästön

    8. 8

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    9. 9

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    10. 10

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    11. Näytä lisää