Kommentti: Keskuspankin outo toive – kunpa eläminen maksaisi enemmän

Julkaistu:

Suomen Pankki kiittelee vasta julkaisemassaan talouskatsauksessa Suomen ja muunkin euroalueen talouskasvua mutta samalla pahoittelee kuluttajahintojen nousun heikkoutta. SP haluaa, että sinunkin elämisesi kallistuu, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomen taloudella pyyhkii pitkästä aikaa parasta tahtia, kun kasvu on kiihtynyt kovimpaan vauhtiin sitten finanssikriisiä edeltäneiden aikojen. Vasta tuoreet talousennusteensa julkistaneen Suomen Pankin (SP) mukaan Suomen talouden lähitulevaisuuskin näyttää varsin valoisalta.

Mutta ei talous sentään niin hyvällä mallilla ole, että SP olisi täysin tyytyväinen. Se on päinvastoin yhä perin tyytymätön euroalueen ja Suomenkin inflaatioon, joka on sen mukaan edelleen aivan liian heikkoa. SP:n mielestä talouskasvu ei sellaisenaan riitä, vaan se haluaa myös hintojen nousevan.

Suomeksi sanottuna SP ja sen edustama koko euroalueen keskuspankki EKP haluavat, että kansalaisten arkielämä, kuten asuminen, ruokailu ja vaikkapa jouluostokset, maksaisivat nykyistä enemmän. Eikä sekään riitä, sillä keskuspankit haluavat lisäksi elämisen kallistuvan kaiken aikaa yhä kalliimmaksi.

Suomen Pankin pääjohtajalle Erkki Liikaselle ja muille EKP:n keskuspankkiireille tällainen elinkustannusten alituisen kohoamisen ihanne on itsestään selvä tavoite ja suoranainen elämäntehtävä, sillä nykyistä nopeampi inflaatio on EKP:n virallinen uskonkappale numero yksi.

Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti näyttää tämän ja ensi vuoden kuluessa jäävän Suomessa suunnilleen yhden prosentin tuntumaan. SP:n mielestä se on liian vähän, kun sen virallisen tavoitteen mukaan hintojen pitäisi nousta keskimäärin vajaan parin prosentin vuosivauhtia.

Ero toteutuneen ja todennäköisen hintojen nousun sekä keskuspankin virallisen tavoitteen välillä on niin pieni, että sitä tuskin kukaan muu kuin keskuspankkiirit huomaavat. Mutta se on silti keskuspankkiireille liikaa.

Tästä tosielämän hintakehityksen ja keskuspankin keinotekoisen inflaatiotavoitteen ristiriidasta – tai paremminkin keskuspankkiirien inflaatioon liittyvästä pakkomielteestä – syntyy joukko muita talouden outoja ristiriitoja ja riskejä.

Palkat alas mutta hinnat ylös

Ensimmäinen outo ristiriita syntyy siitä, että SP kiittelee Suomen työmarkkinoita viime vuosien palkkamaltista ja kilpailukykysopimuksenkin aikaan saamista työkustannusten kevennyksistä mutta pahoittelee silti inflaation heikkoutta.

Ja siitä, että SP kannustaa työmarkkinoita edelleen tyytymään kilpailijamaita vaisumpiin palkankorotuksiin mutta tavoittelee silti omilla rahapolitiikan ponnisteluillaan inflaation kiihtymistä.

Niin kuin näillä keskenään eri suuntiin pyrkineillä talouden perusmuuttujilla, työvoimakustannuksilla ja inflaatiolla, ei olisi keskenään minkäänlaista vaikutussuhdetta.

Toki keskuspankki on siinä aivan oikeassa, että työvoimakustannuksilla ja niiden muutoksilla suhteessa vastaaviin muutoksiin muissa maissa on olennainen vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Ja sekin on totta, että tuon kilpailukyvyn koheneminen on omiaan edistämään meikäläisten vientiyritysten ja tuonnin kanssa kilpailevien kotimarkkinayritysten menestysmahdollisuuksia.

 

Syntyy outo ristiriita, että keskuspankki toivoo samaan aikaan kustannusten alenevan mutta hintojen nousevan.

Mutta työvoimakustannukset ovat samaan aikaan myös olennainen yleisen kustannus- ja hintatason muutoksiin vaikuttava muuttuja. Siksi siitä syntyy outo ristiriita, että keskuspankki toivoo samaan aikaan kustannusten alenevan mutta hintojen nousevan.

Keskuspankkia ympäröivässä tavallisten kuolevaisten reaalimaailmassa työvoimakustannusten aleneminen tai niiden pysyminen edes entisellään on omiaan heikentämään yleisen hintatason nousupaineita.

Tästä syystä esimerkiksi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on joissakin vuoden mittaan esittämissään puheenvuoroissa peräänkuuluttanut euromaiden työmarkkinoilta entistä runsaampia eikä suinkaan entistä niukempia palkankorotuksia.

SP näyttää poikkeavan EKP:n yleisestä palkkasuosituksesta muita maltillisempien korotusten suuntaan Suomen suhteellisen kilpailuaseman kohentamiseksi. Mutta niin kauan kuin euroalueen rahapolitiikan yleiset linjaukset, viritys ja vaikutuksetkin ovat kaikille euromaille yhteisiä, syntyy tällaisista kansallisista painotuksista herkästi outoja vaikutuksia.

Niin kuin se, että EKP:n inflaatiotavoite ja SP:n palkkamalttisuositus tarkoittaisivat yhdessä meikäläisten malttipalkkojen ostovoiman kasvun jäämistä vaisuksi tai sen heikkenemistä.

Ja jos nämä EKP:n ja SP:n keskenään ristiriitaiset inflaatio- ja palkkatavoitteet toteutuvat, patistaa tai jopa pakottaa tämä suomalaisia kotitalouksien paikkaamaan palkkatulojensa ostovoiman suhteellista heikkenemistä vielä nykyistäkin mittavamman velkaantumisen avulla.

Näin EKP:n ja SP:n voimistaisivat sitä samaa velkaantumista, josta SP kantaa itsekin huolta.

Rahaelvytys jatkuu ja riskit kasvavat

Toinen outo ristiriita ja joukko uusia riskejä syntyy siitä, että talous on jo tervehtynyt vuosikausiin vahvimpaan kasvuunsa mutta silti keskuspankki jatkaa täyttä päätä talouden elvyttämistä historiallisen mittavilla rahapolitiikan elvytyskeinoillaan.

Pari vuotta sitten kasvuluvut olivat parhaimmillaankin aneemisia, joten EKP ja SP saattoivat perustella mittavia rahapolitiikan elvytystoimiaan halullaan avittaa talouden toipumista uuden kasvuvaiheen alkuun. Mutta enää tämä peruste ei tepsi, sillä talous kasvaa jo kelpo vauhtia – ja kasvaisi todennäköisesti ilman rahaelvytyksen jatkamistakin.

Vahvassa noususuhdanteessa jatkettava nolla- ja miinuskorkopolitiikka ja yhä mammuttimitoissa jatkettavat arvopaperimarkkinoiden tukiostot eivät välttämättä paranna kasvuvauhtia juurikaan nyt koettua paremmaksi, mutta sen sijaan ne kasvattavat erilaisten talouden vääristymien riskejä.

Tällaisia mahdollisia ja todennäköisiäkin vääristymiä ovat yhä uusien finanssikuplien syntyminen ja paisuminen sekä esimerkiksi asuntojen ja asumisen voimakas kallistuminen. EKP:tä ja SP:tä tämä ei haitta, mutta esimerkiksi asuntojen kallistuminen haittaa useimpia tavallisia kansalaisia, joille se tietää asumisen ja elämisen kallistumista ja usein myös melkoisen raskasta velkaantumista.

 

Talouteen syntyy niin sanottuja zombie-yrityksiä ja ehkä myös taloudellisia zombie-kotitalouksia, jotka voivat jatkaa taloudellisia toimiaan vain niin kauan kuin korot pysyvät nollan prosentin tuntumassa.

Historiallisen mittavan rahaelvytyksen jatkaminen vahvan talouskehityksen oloissa kasvattaakin likimain luonnonvoiman vääjäämättömällä voimalla kotitalouksien ja yritystenkin velkaantumista. Samalla kasvaa riski, että hullunhalpaa ja muutenkin hullunhelppoa velkarahoitusta ohjautuu sellaiseenkin käyttöön, jossa ei olisi normaalien rahoitus- ja talousolojen aikaan pienintäkään tolkkua.

Näin talouteen syntyy niin sanottuja zombie-yrityksiä ja ehkä myös taloudellisia zombie-kotitalouksia, jotka voivat jatkaa taloudellisia toimiaan vain niin kauan kuin korot pysyvät nollan prosentin tuntumassa ja vanhoja velkoja on mahdollista maksaa yhä uusilla suurin piirtein ilmaisilla luotoilla.

Näin SP ja EKP käytännössä omilla toimillaan muokkaavat maaperää niille vaikeuksille, joita alkaa nousta pintaan aikanaan alkavien koronnostojen vaikutuksista. Ja näin ne osaltaan varmistavat, että talouden heikoimpiin osiin kertyy jo valmiiksi seuraavan talous- ja velkakriisin aineksia.

Inflaatio heikentää kasvulukuja

Kolmas outo ristiriita on "vain" tilastotekninen mutta outo silti. Se syntyy taloustilastoinnin vakiintuneesta tavasta seurata ja arvioida kansantalouden kokonaistuotannon arvoa ja sen muutoksia inflaation vaikutuksesta puhdistetuin reaalisin kasvuprosentein. Se on niin tavallinen tapa, että sen käytännön vaikutukset yksittäisiin kasvulukuihin on helpompi unohtaa kuin muistaa.

Talouden tilastot ja kasvuennusteen kertovat useimmiten talouden kasvaneen tai kasvavan x prosenttia esimerkiksi vuodessa, mutta se jää useimmiten tarkentamatta, että kyse on yleensä reaalisesta kasvuprosentista. Se syntyy, kun nimellisestä kasvuprosentista vähennetään samalta ajalta mitattu tai ennustettu inflaatio eli kuluttajahintojen muutosprosentti.

Esimerkiksi SP kertoi tällä viikolla julkistamassaan talouskatsauksessa ennustavansa Suomelle täksi vuodeksi 3,1 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 2,5 prosentin kasvua. Ne ovat reaalisia kasvulukuja, jotka SP on laskenut vähentämällä arvioimistaan nimellisistä kasvuprosenteista inflaatio-oletuksensa, jotka ovat tälle vuodelle 0,8 prosenttia ja ensi vuodelle 1,8 prosenttia.

Tämä on muidenkin talousmittaajien yleisesti käyttämä vakiintunut menettelytapa, jossa ei ole sinänsä mitään outoa. Mutta joka tapauksessa siitä seuraa, että Suomen talouskasvu näyttää nyt niin hyvältä kuin näyttää osin juuri inflaation heikkouden ansiosta.

Ja siitä seuraa sellainen outo ristiriita, että EKP:n tavoittelema ja SP:nkin haikailema nykyistä kovempi inflaatiovauhti olisi omiaan heikentämään talouden kasvulukuja. Näin kävisi ainakin vakiintuneen kaavan mukaisessa taloustilastoinnissa, mutta mahdollisesti myös oikeassa talouden reaalitodellisuudessa.

Se tuskin onnistuu oikeissa kaupoissa niin kuin keskuspankkiirien päiväunissa, että kansalaiset voivat käyttää entistä enemmän rahaa vaikkapa joululahjaostoksiin, kunhan kaikki on kalliimpaa kuin ennen.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

  2. 2

    HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

  3. 3

    Stockmannilta irtisanoutunut toimitusjohtaja siirtymässä Venäjän-kaupan edunvalvontayhtiön johtoon

  4. 4

    Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

  5. 5

    Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

  6. 6

    Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutuu – uuden johtajan etsintä alkaa heti

  7. 7

    Posti vähentää Suomesta – PAU: tarjoaa irti­sanotuille samoja töitä Tallinnasta, Viron palkoilla

  8. 8

    Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

  9. 9

    Sunny Car Centerin toimitusjohtajan jättipalkankorotuksesta riidellään käräjillä

  10. 10

    Soten romuttuminen vei pohjan maakunnille tiloja vuokraavalta sote-yhtiöltä: ”Syksyllä tiedetään, nostetaanko yhtiötä enää ylös”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Posti vähentää Suomesta – PAU: tarjoaa irti­sanotuille samoja töitä Tallinnasta, Viron palkoilla

  2. 2

    Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

  3. 3

    Sunny Car Centerin toimitusjohtajan jättipalkankorotuksesta riidellään käräjillä

  4. 4

    HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

  5. 5

    Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

  6. 6

    Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutuu – uuden johtajan etsintä alkaa heti

  7. 7

    Taksien jättiselvitys paljastaa uudistuksen voittajat ja häviäjät: Hinnat nousseet ympäri Suomen, Kela-kyydeissä jopa vaaratilanteita

  8. 8

    Politiikoilta tyly tuomio Carunan hinnankorotuspuheille: ”Kohtuutonta”, ”puhdasta rahastusta”

  9. 9

    Soten romuttuminen vei pohjan maakunnille tiloja vuokraavalta sote-yhtiöltä: ”Syksyllä tiedetään, nostetaanko yhtiötä enää ylös”

  10. 10

    Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

  2. 2

    Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

  3. 3

    94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

  4. 4

    Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

  5. 5

    Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

  6. 6

    Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

  7. 7

    Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

  8. 8

    Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

  9. 9

    Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

  10. 10

    Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

  11. Näytä lisää