Pörssiuutiset

Kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

Julkaistu:

Taas moni paketoi pukin konttiin luksuskännyköitä ja muita kalliita kapineita, joihin ei oikeasti olisi varaa. Eikä ihme, kun velkarahoitusta on tyrkyllä jopa ilmaiseksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Tekeekö mieli lahjoa perhettä tai ystäviä kalliimmilla joululahjoilla kuin oikeastaan olisi varaa? Jos tekee, et ole ainoa:

Melkein kolmasosa suomalaisvanhemmista tuntee aika ajoin sosiaalista painetta ostaa lapsilleen kalliimpia lahjoja kuin oikeastaan olisi varaa. Tämä käy ilmi tällä viikolla julkistetusta perintätoimisto Intrumin laajasta kuluttajaselvityksestä.

Selvityksen ja perintäyrityksen omien havaintojen mukaan rahaa kuluu erityisesti joulun aikaan helposti enemmän kuin perheen tulot ja säästöt sallisivat. Lahjahumun jälkeen koittaa luottokorttilaskujen aika tammi- ja helmikuussa. Silloin koittaa myös vyönkiristysten ja joskus myös maksuvaikeuksien aika.

Suomen Pankin kokoamat luottotilastot puolestaan kertovat, että suomalaisilla kotitalouksilla on vastuullaan erilaisia kulutusluottoja yli 15 miljardia euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Samoista tilastoista ja niiden taustoja kuvaavista SP:n kuvauksista selviää, että erilaisten kulutusmenoihin otettujen velkojen määrä on viime vuosina kasvanut suhteellisen voimakkaasti.

Hurjinta kasvua on koettu vakuudettomissa kulutusluotoissa, jollaisia ovat esimerkiksi pikavipit ja isohko osa kaupan tarjoamista rahoitussopimuksista. Näiden vakuudettomien ja yleensä varsin laajasti ja helposti tarjolla olevien luottojen kasvu lähentelee jo 15 prosentin vuosivauhtia.

Eikä ihme, että kansa kuluttaa joululahjaostoksillakin yli varojensa ja velkaa kertyy lisää, kun helppoa velkarahoitusta on tyrkyllä jopa ilmaiseksi.

Luotolla jopa halvemmalla kuin käteisellä

Perintätoimiston kuluttajaselvityksen perusteella liian kalliiseen lahjapakettiin on useimmiten kääritty joko matkapuhelin tai merkkivaatteita. Niihin on käytetty rahaa enemmän kuin olisi ollut käytettävissä, ja erotus on maksettu luotolla.

Etenkin matkapuhelinkaupoissa liian kalliiden ”luksuskännyköiden” ostaminen ja samalla ostajien velkaantuminen onkin pienempi yllätys kuin olisi pelkästään edullisten ”järkikännyköiden” ostaminen käteisellä.

Näin on siitä yksinkertaisesta mutta kyseenalaisesta syystä, että esimerkiksi Suomen suurimmat operaattorit, kuten Telia, Elisa ja DNA, tyrkyttävät verkkokaupoissaan ja kadunvarsimyymälöissään kuluttaja-asiakkailleen ilmaista velkarahoitusta.

Kolmikon hinnoittelu tuskin on ainutlaatuista, mutta joka tapauksessa se on outoa. Ne myyvät matkapuhelimia, tabletteja ja muita kapineita samalla hinnalla siitä riippumatta, maksaako asiakas ostoksensa saman tien käteisellä vai pienemmissä kuukausierissä jopa kolmen vuoden mittaan rahoitussopimuksella.


DNA on pannut jopa hieman ”paremmaksi” kuin kilpailevat Elisa ja Telia, sillä DNA:n luotollinen hinta kapineelle kuin kapineelle on jopa muutaman sentin matalampi kuin saman kapineen käteishinta.

Tällainen hinnoittelu houkuttelee asiakkaita luottosopimuksiin ja helppoon velkaantumiseen. Samalla tällainen ilmaisen lainarahoituksen hanakka tarjonta todennäköisesti heikentää asiakkaiden harkintakykyä – ja yllyttää käytännössä liian kalliiden kännyköiden ostamiseen.

Kulutusluottoa tarjoavien firmojen on oltava erityisen tarkkoina, sillä asiakkaiden houkutteleminen nolla- tai miinuskorkorahoituksella voi rikkoa kuluttajansuojalain 7 luvun 13 pykälän kieltoa ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita. Niiden mukaan kuluttajia ei saa epäasiallisella tavalla houkutella luoton ottamiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan ”luottomaksamisen yhteydessä ei saa tarjota alennusta verrattuna käteismaksamisessa perittävään hintaan”. Tosin tämä ohje on päivätty vuonna 2010, jolloin korot olivat vielä korkoja eikä kukaan ollut vielä nähnyt sen enempää päiväunia kuin painajaisiakaan nolla- tai miinuskoroista.

Hullunhalpakin velka on maksettava

Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi hereillä, sen pitäisi ainakin kahdesta syystä käydä kaupan tarjoaman nolla- ja miinuskorkorahoituksen kimppuun.

Ensimmäinen syy on se, että keinotekoisen edullisen lainarahan tarjonta ja helppo saatavuus houkuttelee kuluttajia liialliseen velkaantumiseen. Se taas kasvattaa myöhemmin vastaan tulevia maksuvaikeuksia ja ties kuinka kalliiksi karkaavien pikavippikierteiden riskejä sekä niistä koituvia sosiaalisia ongelmia.

Toinen syy on luottomaksamisen keinotekoisesta suosimisesta syntyvä epäsuora hintahaitta, josta kärsivät erityisesti käteisasiakkaat – ainakin niin kauan kuin kukaan enää maksaa ostoksiaan ilman luottoa.

Nolla- ja miinuskorkoisen lainarahoituksen tarjoamista voi helposti luonnehtia keinotekoiseksi myyntihintojen vääristelyksi. Näin on asian laita ainakin kolmen operaattorin esimerkissä.

Nollakorkorahoitusta luottoasiakkailleen tarjoavat Telia ja Elisa ja lievästi miinuskorkoista rahoitusta luottoasiakkailleen tarjoava DNA joutuvat kaikki rahoittamaan tarjoamansa luottosopimukset jollakin tavoin.

Hankkivatpa ne rahoituksensa pankkiluotoin tai suoraan velkakirjamarkkinoilta, yksi asia on vuoren varma: yksikään niistä ei saa mistään lainarahaa ilmaiseksi, vaan joka ikinen niistä joutuu maksamaan omasta rahoituksestaan korkoa.

Siksi nollakorkoisen rahoituksen tarjoaminen luottoasiakkaille tarkoittaa käytännössä, että joku muu kuin luottoasiakkaat kustantaa rahoituksesta yritykselle koituvat kustannukset.

Yksi noiden näkymättömiin jäävien rahoituskustannusten maksaja on käteisasiakas, jolta jää käteisalennus saamatta.

Ihmekös sitten, jos kotitaloudet velkaantuvat ja joululahjaostoksistakin kertyy lisää velkaa, kun lainarahaa on tyrkyllä sananmukaisesti ilmaiseksi. Ja ihmekös sekään, että hullun halpaa ja helppoa velkaa ottaessa voi helposti unohtua, että helppokin velka on maksettava.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    2. 2

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    3. 3

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    4. 4

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    5. 5

      ”Olen nähnyt näitä laiskoja turjakkeita” – 4 yrittäjää perustelee, miksi irtisanomista pitäisi helpottaa

    6. 6

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    7. 7

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    8. 8

      Varusteleka etsii toimitusjohtajaa Facebookista – "Komentokieli on suomi"

    9. 9

      Varusteleka: Meiltä haetaan taisteluvarusteita Ukrainaan

    10. 10

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    2. 2

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    3. 3

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    4. 4

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    5. 5

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    6. 6

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    7. 7

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    8. 8

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    9. 9

      Britannian sisäpolitiikka nostaa puntakorkoja

    10. 10

      S-Pankki tuo markkinoille sijoituspalvelun – kulut lähenevät indeksirahastojen kuluja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    10. 10

      Video: Tälläinen ryysis oli Kalasatamassa kello 9, kun iso kauppakeskus Redi avasi ovensa

    11. Näytä lisää