Kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

Julkaistu:

Taas moni paketoi pukin konttiin luksuskännyköitä ja muita kalliita kapineita, joihin ei oikeasti olisi varaa. Eikä ihme, kun velkarahoitusta on tyrkyllä jopa ilmaiseksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Tekeekö mieli lahjoa perhettä tai ystäviä kalliimmilla joululahjoilla kuin oikeastaan olisi varaa? Jos tekee, et ole ainoa:

Melkein kolmasosa suomalaisvanhemmista tuntee aika ajoin sosiaalista painetta ostaa lapsilleen kalliimpia lahjoja kuin oikeastaan olisi varaa. Tämä käy ilmi tällä viikolla julkistetusta perintätoimisto Intrumin laajasta kuluttajaselvityksestä.

Selvityksen ja perintäyrityksen omien havaintojen mukaan rahaa kuluu erityisesti joulun aikaan helposti enemmän kuin perheen tulot ja säästöt sallisivat. Lahjahumun jälkeen koittaa luottokorttilaskujen aika tammi- ja helmikuussa. Silloin koittaa myös vyönkiristysten ja joskus myös maksuvaikeuksien aika.

Suomen Pankin kokoamat luottotilastot puolestaan kertovat, että suomalaisilla kotitalouksilla on vastuullaan erilaisia kulutusluottoja yli 15 miljardia euroa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Samoista tilastoista ja niiden taustoja kuvaavista SP:n kuvauksista selviää, että erilaisten kulutusmenoihin otettujen velkojen määrä on viime vuosina kasvanut suhteellisen voimakkaasti.

Hurjinta kasvua on koettu vakuudettomissa kulutusluotoissa, jollaisia ovat esimerkiksi pikavipit ja isohko osa kaupan tarjoamista rahoitussopimuksista. Näiden vakuudettomien ja yleensä varsin laajasti ja helposti tarjolla olevien luottojen kasvu lähentelee jo 15 prosentin vuosivauhtia.

Eikä ihme, että kansa kuluttaa joululahjaostoksillakin yli varojensa ja velkaa kertyy lisää, kun helppoa velkarahoitusta on tyrkyllä jopa ilmaiseksi.

Luotolla jopa halvemmalla kuin käteisellä

Perintätoimiston kuluttajaselvityksen perusteella liian kalliiseen lahjapakettiin on useimmiten kääritty joko matkapuhelin tai merkkivaatteita. Niihin on käytetty rahaa enemmän kuin olisi ollut käytettävissä, ja erotus on maksettu luotolla.

Etenkin matkapuhelinkaupoissa liian kalliiden ”luksuskännyköiden” ostaminen ja samalla ostajien velkaantuminen onkin pienempi yllätys kuin olisi pelkästään edullisten ”järkikännyköiden” ostaminen käteisellä.

Näin on siitä yksinkertaisesta mutta kyseenalaisesta syystä, että esimerkiksi Suomen suurimmat operaattorit, kuten Telia, Elisa ja DNA, tyrkyttävät verkkokaupoissaan ja kadunvarsimyymälöissään kuluttaja-asiakkailleen ilmaista velkarahoitusta.

Kolmikon hinnoittelu tuskin on ainutlaatuista, mutta joka tapauksessa se on outoa. Ne myyvät matkapuhelimia, tabletteja ja muita kapineita samalla hinnalla siitä riippumatta, maksaako asiakas ostoksensa saman tien käteisellä vai pienemmissä kuukausierissä jopa kolmen vuoden mittaan rahoitussopimuksella.


DNA on pannut jopa hieman ”paremmaksi” kuin kilpailevat Elisa ja Telia, sillä DNA:n luotollinen hinta kapineelle kuin kapineelle on jopa muutaman sentin matalampi kuin saman kapineen käteishinta.

Tällainen hinnoittelu houkuttelee asiakkaita luottosopimuksiin ja helppoon velkaantumiseen. Samalla tällainen ilmaisen lainarahoituksen hanakka tarjonta todennäköisesti heikentää asiakkaiden harkintakykyä – ja yllyttää käytännössä liian kalliiden kännyköiden ostamiseen.

Kulutusluottoa tarjoavien firmojen on oltava erityisen tarkkoina, sillä asiakkaiden houkutteleminen nolla- tai miinuskorkorahoituksella voi rikkoa kuluttajansuojalain 7 luvun 13 pykälän kieltoa ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita. Niiden mukaan kuluttajia ei saa epäasiallisella tavalla houkutella luoton ottamiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan ”luottomaksamisen yhteydessä ei saa tarjota alennusta verrattuna käteismaksamisessa perittävään hintaan”. Tosin tämä ohje on päivätty vuonna 2010, jolloin korot olivat vielä korkoja eikä kukaan ollut vielä nähnyt sen enempää päiväunia kuin painajaisiakaan nolla- tai miinuskoroista.

Hullunhalpakin velka on maksettava

Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi hereillä, sen pitäisi ainakin kahdesta syystä käydä kaupan tarjoaman nolla- ja miinuskorkorahoituksen kimppuun.

Ensimmäinen syy on se, että keinotekoisen edullisen lainarahan tarjonta ja helppo saatavuus houkuttelee kuluttajia liialliseen velkaantumiseen. Se taas kasvattaa myöhemmin vastaan tulevia maksuvaikeuksia ja ties kuinka kalliiksi karkaavien pikavippikierteiden riskejä sekä niistä koituvia sosiaalisia ongelmia.

Toinen syy on luottomaksamisen keinotekoisesta suosimisesta syntyvä epäsuora hintahaitta, josta kärsivät erityisesti käteisasiakkaat – ainakin niin kauan kuin kukaan enää maksaa ostoksiaan ilman luottoa.

Nolla- ja miinuskorkoisen lainarahoituksen tarjoamista voi helposti luonnehtia keinotekoiseksi myyntihintojen vääristelyksi. Näin on asian laita ainakin kolmen operaattorin esimerkissä.

Nollakorkorahoitusta luottoasiakkailleen tarjoavat Telia ja Elisa ja lievästi miinuskorkoista rahoitusta luottoasiakkailleen tarjoava DNA joutuvat kaikki rahoittamaan tarjoamansa luottosopimukset jollakin tavoin.

Hankkivatpa ne rahoituksensa pankkiluotoin tai suoraan velkakirjamarkkinoilta, yksi asia on vuoren varma: yksikään niistä ei saa mistään lainarahaa ilmaiseksi, vaan joka ikinen niistä joutuu maksamaan omasta rahoituksestaan korkoa.

Siksi nollakorkoisen rahoituksen tarjoaminen luottoasiakkaille tarkoittaa käytännössä, että joku muu kuin luottoasiakkaat kustantaa rahoituksesta yritykselle koituvat kustannukset.

Yksi noiden näkymättömiin jäävien rahoituskustannusten maksaja on käteisasiakas, jolta jää käteisalennus saamatta.

Ihmekös sitten, jos kotitaloudet velkaantuvat ja joululahjaostoksistakin kertyy lisää velkaa, kun lainarahaa on tyrkyllä sananmukaisesti ilmaiseksi. Ja ihmekös sekään, että hullun halpaa ja helppoa velkaa ottaessa voi helposti unohtua, että helppokin velka on maksettava.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Bitcoinin arvo jatkaa laskuaan – Kiina alkaa taklata virtuaalivaluuttoja kovin toimin

    2. 2

      Oriolassa tapahtui inhimillinen virhe – väärennetyksi epäiltyä syöpälääkettä jaettiin sairaaloihin

    3. 3

      Lidlin tahti hidastui USA:ssa – joutui muuttamaan suunnitelmia

    4. 4

      1,5 vuoden koulutus ja mediaanipalkka 6116 e/kk – lennonjohtajan koulutukseen taas haku päällä

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      Saab perustaa teknologiakeskuksen Tampereelle – kehittää hävittäjien järjestelmiä

    7. 7

      Rolls-Royce pohtii kaupallisen meritoimintansa myymistä – miten käy Rauman, Kokkolan ja Turun?

    8. 8

      Wärtsilä ei toimita Krimille laivamoottoreita – päätös ihmetyttää Venäjällä: ”Miten voi kieltäytyä rahasta?”

    9. 9

      Ismo, 50, vaihtoi toimistotyöt Lapin erämaihin – traaginen turma keväthangilla jätti haavan sieluun

    10. 10

      Helsingistä tuli maailman vilkkain matkustajasatama – ”Onhan se aika hauska juttu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    2. 2

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    3. 3

      Wärtsilä ei toimita Krimille laivamoottoreita – päätös ihmetyttää Venäjällä: ”Miten voi kieltäytyä rahasta?”

    4. 4

      1,5 vuoden koulutus ja mediaanipalkka 6116 e/kk – lennonjohtajan koulutukseen taas haku päällä

    5. 5

      Oriolassa tapahtui inhimillinen virhe – väärennetyksi epäiltyä syöpälääkettä jaettiin sairaaloihin

    6. 6

      Joillekin OP:n tileille ilmestyi rahaa tyhjästä

    7. 7

      Kommentti: Öljyn kallistuminen iskee tankkaajan lompakkoon ja jarruttaa Suomen taloutta

    8. 8

      Bitcoinin arvo jatkaa laskuaan – Kiina alkaa taklata virtuaalivaluuttoja kovin toimin

    9. 9

      Helsingistä tuli maailman vilkkain matkustajasatama – ”Onhan se aika hauska juttu”

    10. 10

      Matkapakettilaki muuttuu: 8 vinkkiä kesäreissua varaaville – korvausta voi saada lomanautinnon menettämisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Oletko sinä ammatissa, jonka eläkeikä yhtäkkiä nousi? Katso lista

    2. 2

      Ismo, 50, vaihtoi toimistotyöt Lapin erämaihin – traaginen turma keväthangilla jätti haavan sieluun

    3. 3

      Nyt pääministeri Sipilä kommentoi kuohuntaa aiheuttanutta aktiivimallia: ”Työttömän näkökulmaa tässä on haettu”

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      Työttömiä on jäänyt pois vapaapalokuntien toiminnasta – liiton mukaan syynä aktiivimalli

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Pitkällä laina-ajalla voi tienata, jos sijoittaa rahat ja hyvin käy – katso laskelmat

    9. 9

      Näin älytöntä puhelinta hehkutetaan: ”Tuli ihan miljonääriolo”

    10. 10

      Kaksi toimitusjohtajaa luopui autostaan vuodeksi: Jukka säästi yli 300 e/kk – Jyrkille kävi mahdottomaksi

    11. Näytä lisää