Pörssiuutiset

Kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

Julkaistu:

Taas moni paketoi pukin konttiin luksuskännyköitä ja muita kalliita kapineita, joihin ei oikeasti olisi varaa. Eikä ihme, kun velkarahoitusta on tyrkyllä jopa ilmaiseksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Tekeekö mieli lahjoa perhettä tai ystäviä kalliimmilla joululahjoilla kuin oikeastaan olisi varaa? Jos tekee, et ole ainoa:

Melkein kolmasosa suomalaisvanhemmista tuntee aika ajoin sosiaalista painetta ostaa lapsilleen kalliimpia lahjoja kuin oikeastaan olisi varaa. Tämä käy ilmi tällä viikolla julkistetusta perintätoimisto Intrumin laajasta kuluttajaselvityksestä.

Selvityksen ja perintäyrityksen omien havaintojen mukaan rahaa kuluu erityisesti joulun aikaan helposti enemmän kuin perheen tulot ja säästöt sallisivat. Lahjahumun jälkeen koittaa luottokorttilaskujen aika tammi- ja helmikuussa. Silloin koittaa myös vyönkiristysten ja joskus myös maksuvaikeuksien aika.

Suomen Pankin kokoamat luottotilastot puolestaan kertovat, että suomalaisilla kotitalouksilla on vastuullaan erilaisia kulutusluottoja yli 15 miljardia euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Samoista tilastoista ja niiden taustoja kuvaavista SP:n kuvauksista selviää, että erilaisten kulutusmenoihin otettujen velkojen määrä on viime vuosina kasvanut suhteellisen voimakkaasti.

Hurjinta kasvua on koettu vakuudettomissa kulutusluotoissa, jollaisia ovat esimerkiksi pikavipit ja isohko osa kaupan tarjoamista rahoitussopimuksista. Näiden vakuudettomien ja yleensä varsin laajasti ja helposti tarjolla olevien luottojen kasvu lähentelee jo 15 prosentin vuosivauhtia.

Eikä ihme, että kansa kuluttaa joululahjaostoksillakin yli varojensa ja velkaa kertyy lisää, kun helppoa velkarahoitusta on tyrkyllä jopa ilmaiseksi.

Luotolla jopa halvemmalla kuin käteisellä

Perintätoimiston kuluttajaselvityksen perusteella liian kalliiseen lahjapakettiin on useimmiten kääritty joko matkapuhelin tai merkkivaatteita. Niihin on käytetty rahaa enemmän kuin olisi ollut käytettävissä, ja erotus on maksettu luotolla.

Etenkin matkapuhelinkaupoissa liian kalliiden ”luksuskännyköiden” ostaminen ja samalla ostajien velkaantuminen onkin pienempi yllätys kuin olisi pelkästään edullisten ”järkikännyköiden” ostaminen käteisellä.

Näin on siitä yksinkertaisesta mutta kyseenalaisesta syystä, että esimerkiksi Suomen suurimmat operaattorit, kuten Telia, Elisa ja DNA, tyrkyttävät verkkokaupoissaan ja kadunvarsimyymälöissään kuluttaja-asiakkailleen ilmaista velkarahoitusta.

Kolmikon hinnoittelu tuskin on ainutlaatuista, mutta joka tapauksessa se on outoa. Ne myyvät matkapuhelimia, tabletteja ja muita kapineita samalla hinnalla siitä riippumatta, maksaako asiakas ostoksensa saman tien käteisellä vai pienemmissä kuukausierissä jopa kolmen vuoden mittaan rahoitussopimuksella.


DNA on pannut jopa hieman ”paremmaksi” kuin kilpailevat Elisa ja Telia, sillä DNA:n luotollinen hinta kapineelle kuin kapineelle on jopa muutaman sentin matalampi kuin saman kapineen käteishinta.

Tällainen hinnoittelu houkuttelee asiakkaita luottosopimuksiin ja helppoon velkaantumiseen. Samalla tällainen ilmaisen lainarahoituksen hanakka tarjonta todennäköisesti heikentää asiakkaiden harkintakykyä – ja yllyttää käytännössä liian kalliiden kännyköiden ostamiseen.

Kulutusluottoa tarjoavien firmojen on oltava erityisen tarkkoina, sillä asiakkaiden houkutteleminen nolla- tai miinuskorkorahoituksella voi rikkoa kuluttajansuojalain 7 luvun 13 pykälän kieltoa ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita. Niiden mukaan kuluttajia ei saa epäasiallisella tavalla houkutella luoton ottamiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan ”luottomaksamisen yhteydessä ei saa tarjota alennusta verrattuna käteismaksamisessa perittävään hintaan”. Tosin tämä ohje on päivätty vuonna 2010, jolloin korot olivat vielä korkoja eikä kukaan ollut vielä nähnyt sen enempää päiväunia kuin painajaisiakaan nolla- tai miinuskoroista.

Hullunhalpakin velka on maksettava

Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi hereillä, sen pitäisi ainakin kahdesta syystä käydä kaupan tarjoaman nolla- ja miinuskorkorahoituksen kimppuun.

Ensimmäinen syy on se, että keinotekoisen edullisen lainarahan tarjonta ja helppo saatavuus houkuttelee kuluttajia liialliseen velkaantumiseen. Se taas kasvattaa myöhemmin vastaan tulevia maksuvaikeuksia ja ties kuinka kalliiksi karkaavien pikavippikierteiden riskejä sekä niistä koituvia sosiaalisia ongelmia.

Toinen syy on luottomaksamisen keinotekoisesta suosimisesta syntyvä epäsuora hintahaitta, josta kärsivät erityisesti käteisasiakkaat – ainakin niin kauan kuin kukaan enää maksaa ostoksiaan ilman luottoa.

Nolla- ja miinuskorkoisen lainarahoituksen tarjoamista voi helposti luonnehtia keinotekoiseksi myyntihintojen vääristelyksi. Näin on asian laita ainakin kolmen operaattorin esimerkissä.

Nollakorkorahoitusta luottoasiakkailleen tarjoavat Telia ja Elisa ja lievästi miinuskorkoista rahoitusta luottoasiakkailleen tarjoava DNA joutuvat kaikki rahoittamaan tarjoamansa luottosopimukset jollakin tavoin.

Hankkivatpa ne rahoituksensa pankkiluotoin tai suoraan velkakirjamarkkinoilta, yksi asia on vuoren varma: yksikään niistä ei saa mistään lainarahaa ilmaiseksi, vaan joka ikinen niistä joutuu maksamaan omasta rahoituksestaan korkoa.

Siksi nollakorkoisen rahoituksen tarjoaminen luottoasiakkaille tarkoittaa käytännössä, että joku muu kuin luottoasiakkaat kustantaa rahoituksesta yritykselle koituvat kustannukset.

Yksi noiden näkymättömiin jäävien rahoituskustannusten maksaja on käteisasiakas, jolta jää käteisalennus saamatta.

Ihmekös sitten, jos kotitaloudet velkaantuvat ja joululahjaostoksistakin kertyy lisää velkaa, kun lainarahaa on tyrkyllä sananmukaisesti ilmaiseksi. Ja ihmekös sekään, että hullun halpaa ja helppoa velkaa ottaessa voi helposti unohtua, että helppokin velka on maksettava.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hallitusta rökitettiin sotesta: ”Troijan hevonen” – seuraa suoraa lähetystä täysistunnosta

    2. 2

      HKScan aloittaa yt-neuvottelut: Jopa 211 ulos

    3. 3

      Mihin valtio käyttää rahaa lähivuosina? Eduskunta pui budjettiraameja – tässä kovimmat kipukohdat

    4. 4

      Asunto oli liian kylmä: omistaja irrotti patterien termostaatit – näin oikeus kommentoi lämpötilaa

    5. 5

      Toimi näin, jos korkojen nousu huolestuttaa: ekonomisti vinkkaa helpon ja toimivan konstin

    6. 6

      Palkka­erot kasvavat Suomessa: ääri­päissä Uusimaa ja Kainuu

    7. 7

      Kommentti: Raportti paljasti, kuinka moni viivyttää omaa työllistymistään – aktiivimallia uhkaa tehottomuus

    8. 8

      Suomessa rakennetaan vimmatusti – näin kävi rakennus­yritysten kannattavuuden

    9. 9

      SAK:n hallitus koolle: Harkinnassa vasta­toimet työlainsäädännön heikennyksille – kolme asiaa hiertää

    10. 10

      Savolainen kikka selätti sääntö-Suomen: Petteri rakensi maailman kenties pienimmän olutkaupan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Koska asuntolainan korot nousevat? Asiantuntija kertoo, miksi velkaisia voi odottaa yllätys

    2. 2

      Toimi näin, jos korkojen nousu huolestuttaa: ekonomisti vinkkaa helpon ja toimivan konstin

    3. 3

      HKScan aloittaa yt-neuvottelut: Jopa 211 ulos

    4. 4

      Asunto oli liian kylmä: omistaja irrotti patterien termostaatit – näin oikeus kommentoi lämpötilaa

    5. 5

      Suomessa rakennetaan vimmatusti – näin kävi rakennus­yritysten kannattavuuden

    6. 6

      Hallitusta rökitettiin sotesta: ”Troijan hevonen” – seuraa suoraa lähetystä täysistunnosta

    7. 7

      Mihin valtio käyttää rahaa lähivuosina? Eduskunta pui budjettiraameja – tässä kovimmat kipukohdat

    8. 8

      SAK:n hallitus koolle: Harkinnassa vasta­toimet työlainsäädännön heikennyksille – kolme asiaa hiertää

    9. 9

      Kommentti: Raportti paljasti, kuinka moni viivyttää omaa työllistymistään – aktiivimallia uhkaa tehottomuus

    10. 10

      Metsä, tuuli, listaamattomat yhtiöt – uskaltaako niihin sijoittaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työtön perheenäiti Tuula laski: töitä ei kannata ottaa vastaan – puolen vuoden jälkeen totuus paljastui

    2. 2

      Savolainen kikka selätti sääntö-Suomen: Petteri rakensi maailman kenties pienimmän olutkaupan

    3. 3

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    4. 4

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    5. 5

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    6. 6

      Koska asuntolainan korot nousevat? Asiantuntija kertoo, miksi velkaisia voi odottaa yllätys

    7. 7

      Asunto oli liian kylmä: omistaja irrotti patterien termostaatit – näin oikeus kommentoi lämpötilaa

    8. 8

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    9. 9

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    10. 10

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    11. Näytä lisää