Pörssiuutiset

Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

Julkaistu:

Euroalueen talous parantaa kasvuaan minkä ehtii, mutta muun maailman kustannuksella. Alueen vaihtotaseen jo hirmuiseksi paisunut ylijäämä pakottaa muita maita yhtä suuriin alijäämiin, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Talouskasvun vahvistuminen on tervetullutta vaihtelua pitkällistä anemiaa poteneelle euroalueelle, se on selvä. Hienoa on myös, että nyt kasvu näyttää vihdoin kohentuvan kaikissa euromaissa Suomea ja Kreikkaa myöten.

Alue nauttii nyt vuosikausiin laaja-alaisinta, tasaisinta ja vahvinta kasvukauttaan, ja kaiken lisäksi pitkälti juuri niin kuin Saksan esimerkki ja Eurooppa unionin (EU) ihanteet ovat kannustaneet.

Vain lievästi yleistäen koko euroalueen voinee nyt tulkita kasvavan juuri sellaisen vientivetoisen talousmallin avulla, jollaista erityisesti Saksa ja Hollanti ovat harjoittaneet vuosien ajan, ja jollaista Suomikin on parhaansa mukaan tapaillut.

Euroalueen vientivetoisen talousmoottorin tehosta kertoo kenties parhaiten se, että alueen vaihtotaseen ylijäämä on paisunut hirmuiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Euroalueelle kertyy parhaillaan ylijäämää muun maailman kanssa käytävästä kaupasta ja muunlaisesta talousvaihdosta rutkasti runsaammin kuin kahdelle muulle vientijätille, Kiinalle ja Japanille, yhteensä.

Ylijäämien maailmanennätys voi tuntua komealta, mutta sillä on vähemmän komea kääntöpuoli. Euroalueen ylijäämäennätys on samalla maailmantalouden tasapainohäiriöiden ennätys.

Saksa ja Hollanti ovat kasvurohmuja

Euroalueen suurimmat vientimaat Saksa ja Hollanti ovat omanlaisiaan erikoistapauksia, sillä ne ovat onnistuneet ylläpitämään vaihtotaseidensa voimakkaita ylijäämiä euroajan alusta asti.

Toki niidenkin vienti ja talouskasvu sakkasi pahemman kerran vuonna 2009, kun koko maailmantalous ja samalla vientimaille elintärkeä kansainvälinen kauppa sukelsivat vuosikymmeniin syvimpään alamäkeen.

Talouskriisi ei kuitenkaan heikentänyt kaksikon vaihtotaseita, sillä niiden tuonti supistui vielä enemmän kuin vienti. Näin vaihtotaseet pysyivät erittäin ylijäämäisinä läpi kriisivuosien.

Sen jälkeen kaksikko on jatkanut samaa rataa ja vain kasvattanut vaihtotaseidensa ylijäämiä.

Saksan ja Hollannin talouden ulkoista tasapainoa – tai tässä tapauksessa paremminkin epätasapainoa – mittaavat vaihtotaseet näyttävät parhaillaan noin kahdeksan prosentin posketonta ylijäämää.

Kyse on suhdeluvusta, joka suhteuttaa tavaroiden ja palveluiden sekä pääoman viennin ja tuonnin erotuksen arvon maan vuotuisen kokonaistuotannon (bruttokansantuotteen) arvoon.

Saksa ja Hollanti vievät tavaroita, palveluita ja pääomaa enemmän kuin tuovat, ja tuo positiivinen erotus vastaa noin kahdeksaa prosenttia niiden vuotuisen bkt:n arvosta.

Se on enemmän kuin edes EU:n ylijäämiin kannustavat taloussäännöt pitävät suotavana. Itse asiassa se on omanlaisensa sääntörikkomus, sillä EU:n vakaus- ja kasvusopimus määrittelee yli kuuden prosentin vaihtotaseen ylijäämän liialliseksi.

Mutta kun kyse on Saksasta (ja Hollannista), ja kun kyse on yli- eikä alijäämistä, on EU katsonut tällaista "positiivista rikkomusta" läpi sormien.

Vaihtotaseiden hirmuiset ylijäämät ovat rikkomus, jonka avulla Saksa ja Hollanti rohmuavat kasvua, työtä ja tuloja muilta – ja jonka muut maksavat.


Kriisimaat vahvistaneet vaihtotasetta eniten

Saksa ja Hollanti eivät ole suinkaan euroalueen ainoat ylijäämäisen vaihtotaseen maat. Niiden ylijäämät ovat toki suurimmat, mutta niiden ennestään suuret ylijäämät ovat kasvaneet melko maltillisesti.

Paljon suuremman muutoksen koko euroalueen vaihtotaseen jäämään on saanut aikaan hieman yllättävä joukko entisiä kriisimaita.

Tämä käy harvinaisen selkeästi esiin selvityksestä, jonka talouslehti Financial Times on laatinut euroalueen vaihtotaseen koostumuksesta.

Selvityksen mukaan koko euroalueen vaihtotaseen ylijäämän perusta on Saksan ja Hollannin suurissa ylijäämissä, mutta koko alueen vaihtotaseen ylijäämän hurja kasvu on kriisimaiden perua.

Tässä FT laskee kriisimaiksi Espanjan, Irlannin, Italian, Kreikan, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Portugalin, Slovenian ja Viron.

Näiden vaihtotaseet olivat kriisin alkaessa raskaasti alijäämäisiä, FT:n laskelmien mukaan koko joukon alijäämä oli suurimmillaan vuonna 2008 yli kuusi prosenttia joukon vuotuisen bkt:n arvosta.


Suuret vaihtotaseiden alijäämät merkitsivät, että näillä mailla oli omanlaisensa tuontivetoinen talousmalli, ja ennen kaikkea sitä, että niillä oli harvinaisen voimakkaaksi kehittynyt riippuvuus tuontipääomasta.

Juuri siksi ne olivat tavallista haavoittuvampia kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöille. Ja juuri siksi niistä tuli kriisimaita.

Kun kriisi katkaisi ulkomaisen rahoituksen ja heti perään EU-johtoiset kriisitoimet pakottivat talouden vyönkiristyksiin, alkoivat kriisimaiden vaihtotaseet kohentua vauhdikkaasti. Se tapahtui yleensä automaattisesti, kun talouskriisi ja kriisitoimet leikkasivat tuontia vielä enemmän kuin vienti supistui.

Kriisimaiden vaihtotaseet saavuttivat tasapainon vuonna 2013, ja sen jälkeen ne ovat hivuttautuneet jo parin prosentin ylijäämää. Tämä suuri loikka selittää suurimman osan koko euroalueen vaihtotaseen vahvistumisesta.

Yhden ylijäämä on jonkun muun alijäämä

Koko euroalueen talous oli vaihtotaseella mitaten jokseenkin tasapainossa muun maailman kanssa viimeksi vuonna 2011. Niin kuin se oli ollut satunnaista vaihtelua lukuun ottamatta suunnilleen euroajan alusta asti.

Tasapaino syntyi siitä, että Saksan ja Hollannin ja muutamien muiden maiden ylijäämät olivat suunnilleen saman kokoisia kuin sittemmin kriisiin joutuneiden maiden alijäämät olivat. Ja siitä, että taloussuhteet muun maailman suuntaan olivat nekin jokseenkin tasapainossa.

Tasapaino järkkyi pahan kerran vuonna 2011 ja on siitä lähtien vain pahentunut. Näin kävi kriisin synnyttämän pakon vaikutuksista, joita europäättäjät omatoimisesti voimistivat kriisitoimien pakotteilla.

Vuodesta 2012 lähtien alueen vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut likimain keskeytyksettä, ja se on nyt jo yli kolme prosenttia alueen vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Rahana se tarkoittaa tällä tahdilla pitkälti yli 400 miljardin euron ylijäämää vuodessa. Se on enemmän kuin Kiinan ja Japanin ylijäämät yhteensä.

Tuon summan verran euromaat yhdessä tienaavat alueen ulkopuolisilta mailta enemmän vientituloja kuin maksavat niille omasta tuonnistaan.

Ja tuon summan verran euromaat yhdessä tienaavat enemmän kuin itse kuluttavat. Tämä on helppo tulkita merkiksi säästäväisyyden hyveistä, mutta käytännössä tuo ylijäämä kerryttää euromaille "ylimääräisiä" säästöjä, jotka on pakko viedä muualle.

Tuloja kertyy enemmän kuin niille on omia tarpeita, kun samaan aikaan kotitaloudet ja yritykset ovat nettosäästäjiä ja julkinenkin talous supistaa velkaantumistaan. Näistä syntyy yhtälö, joka pakottaa euroalueen ulkopuolisen maailman velkaantumaan tasan samaa tahtia kuin euroalue kerryttää ylijäämää.

Vähemmästäkin on syttynyt talouskriisejä

Koko maailman vaihtotaseet ovat tilasto- ja pyöristysvirheitä lukuun ottamatta aina tasapainossa. Yhden maan ylijäämä edellyttää pakosta jonkun muun tai joidenkin muiden maiden yhtä suuria alijäämiä.

Maailman suurin vaihtotaseen alijäämä on Yhdysvalloilla, mutta suuria alijäämätalouksia ovat myös Britannia, Turkki, Kanada, Meksiko ja Australia.

Kunkin yksittäisen maan yli- tai alijäämä on toki aina kotoistenkin talouspäätösten perua, mutta kokonaiskuvaa määräävät eniten suurimpien ylijäämien maat, kuten parhaillaan Saksa ja muu euroalue.

Mitkä maat kulloinkin päätyvätkään alijäämäiselle vastapuolelle, johonkin kolkkaan alijäämät aina kertyvät.

Yli- ja alijäämien vaihtelu on normaalia, mutta euroalueen vaihtotaseen ylijäämä on jo koko maailman mitassa epänormaalin suuri.

Jos sama tahti jatkuu, ovat euroalueen vaihtotaseen ylijäämä ja sen muilta edellyttämät yhtä suuret alijäämät ennen pitkää vaarallisen suuria.

Eurokriisi syttyi osin juuri vaihtotaseiden liian suurten epätasapainojen takia. Mutta kymmenen vuotta sitten häiriöt olivat euroalueen sisäisiä.

Seuraavaksi Saksa ja muut euromaat kokeilevat onneaan, mitä samanlaisista tasapainohäiriöistä seuraa koko maailmantalouden mitassa.

Uuden vaihtotasekriisin riski olisi tuntuvasti pienempi, jos Saksa ja muut ylijäämäisen vaihtotaseen euromaat vahvistaisivat kotimaista kysyntäänsä. Ja jos EU sallisi julkisen talouden tasapainottaa alijäämillään yksityisen talouden "ylisäästämistä".

Mutta niin kauan kuin moiset kerettiläiset keinot eivät sovi sen enempää Saksan kuin EU:n ihanteisiin, talouden uhkarohkea tasapainokoe jatkuu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näyttävätkö pihapuusi tältä? Ota heti yhteys Eviraan – tuhoisan kasvitaudin pelätään leviävän Suomeen

    2. 2

      Näin helle näkyy kaupoissa, tuuletin ei ole enää isoin hitti – Powerin myyntipäällikkö kertoo uudesta trendistä: ”Moni ajattelee asiaa siltä kantilta”

    3. 3

      Monen suomalaisen verkko-ostokset jumiutuivat terminaaliin – taustalla ruotsalais-tanskalaisen yhtiön järjestelmävika

    4. 4

      Tutkimus: Täällä ovat asuntosijoittamisen parhaat apajat – pääkaupungilla ei asiaa kärkiviisikkoon

    5. 5

      Läkähdyttävät hellepäivät jatkuvat – Suomalaiset: Näin pidät kotisi viileänä

    6. 6

      Kokousvieraat hehkuttivat suomalaisia mansikoita ja herneitä – kesätyöntekijä Emman nopea toiminta ratkaisi kaiken

    7. 7

      EK:n asiantuntija: EU voi joutua muuttamaan taktiikkaansa Trumpin kanssa

    8. 8

      Telia ostaa teleoperaattori TDC:n liiketoiminnan Norjassa – MTV:n sisältävästä Bonnier-kaupasta odotetaan ratkaisua

    9. 9

      Näistä koostuu Helsingin huippukokouksen miljoonalasku – ”Hyvä panos-tuotos-suhde”

    10. 10

      Kuolinpesän myymä talo oli valtava katastrofi – Oikeus purki kaupan, 90 000 euron kulut perillisille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin helle näkyy kaupoissa, tuuletin ei ole enää isoin hitti – Powerin myyntipäällikkö kertoo uudesta trendistä: ”Moni ajattelee asiaa siltä kantilta”

    2. 2

      Näistä koostuu Helsingin huippukokouksen miljoonalasku – ”Hyvä panos-tuotos-suhde”

    3. 3

      Kokousvieraat hehkuttivat suomalaisia mansikoita ja herneitä – kesätyöntekijä Emman nopea toiminta ratkaisi kaiken

    4. 4

      Läkähdyttävät hellepäivät jatkuvat – Suomalaiset: Näin pidät kotisi viileänä

    5. 5

      Kuolinpesän myymä talo oli valtava katastrofi – Oikeus purki kaupan, 90 000 euron kulut perillisille

    6. 6

      Näyttävätkö pihapuusi tältä? Ota heti yhteys Eviraan – tuhoisan kasvitaudin pelätään leviävän Suomeen

    7. 7

      EU ja Japani solmivat valtavan vapaakauppasopimuksen – vastaisku USA:lle

    8. 8

      Tutkimus: Täällä ovat asuntosijoittamisen parhaat apajat – pääkaupungilla ei asiaa kärkiviisikkoon

    9. 9

      Bloomberg: EU määräämässä Googlelle ennätysmäisen 4,3 miljardin euron sakon

    10. 10

      Dieselhuijaus: EU-komissio sai valvontansa päätökseen – ”VW toteutti lupaamansa suunnitelman, mutta siinä kaikki”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    2. 2

      Näin helle näkyy kaupoissa, tuuletin ei ole enää isoin hitti – Powerin myyntipäällikkö kertoo uudesta trendistä: ”Moni ajattelee asiaa siltä kantilta”

    3. 3

      Vuokraisännän ja vuokralaisen suhde muuttui intiimiksi – 36 vuoden ikäero alkoi ahdistaa ja poiki rajun riidan

    4. 4

      Kuolinpesän myymä talo oli valtava katastrofi – Oikeus purki kaupan, 90 000 euron kulut perillisille

    5. 5

      Kokousvieraat hehkuttivat suomalaisia mansikoita ja herneitä – kesätyöntekijä Emman nopea toiminta ratkaisi kaiken

    6. 6

      10 000 euron nosto ei onnistunut noin vain – HS: 83-vuotias nainen hämmästyi pankissa asioidessaan

    7. 7

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    8. 8

      Listeriavaara piinaa yhä kauppoja – Lidliltä laaja ilmoitus takaisinvedettävistä tuotteista

    9. 9

      MT: Sanna Kiisken muumikahvilasta tehtiin Ruotsissa rikosilmoitus – omistajat ilmiriidassa keskenään

    10. 10

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    11. Näytä lisää