Pörssiuutiset

Kommentti: Finanssikriisi voi alkaa taas mystisesti – yksi vaara piilee markkinoiden ”konehuoneessa”

Julkaistu:

Seuraavan finanssikriisin yleiset syyt ovat paremmin tiedossa kuin se, milloin ja mistä erityisestä syystä kriisi syttyy. Se voi alkaa niin kuin viime päivien ilmakuopat eri markkinoilla, mystisesti ilman selkeitä syitä, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Vasta jälkeenpäin näyttää selvältä, milloin osakkeiden ja muiden riskipitoisten arvopapereiden kurssit taittuivat laskuun, ja milloin markkinat alkoivat luisun seuraavaan kriisiin.

Sekin ilmenee eri markkinoiden kurssikehitystä kuvaavista tilastoista ja käyristä jälkijättöisesti mutta vaikeuksitta, mitkä markkinat painuivat ensin laskuun.

Mutta se ei välttämättä selviä vuosikymmentenkään kuluttua, mistä erityisestä syystä lasku alkoi, ja miksi se alkoi juuri silloin ja siellä kuin alkoi.

Ei, vaikka mysteeriä selvittäisi kuinka monta virallista ja epävirallista selvityskomiteaa ja tutkimusryhmää. Toki tutkijat esittävät romahdusten syistä perusteltuja tulkintojaan, mutta samoista tapahtumista voi esiintyä vuosienkin kuluttua useita tyystin erilaisia ja ristiriitaisiakin tulkintoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Osa nykyaikaisen finanssihistorian eeppisimpien kriisien alkusyistä on yhä mysteerejä. Ainakaan vielä ei ole varmuudella tiedossa, mikä erityinen syy sytytti esimerkiksi vuosien 1929 ja 1987 suuret pörssiromahdukset.

Kriisien osin mystisiin piirteisiin kuuluu myös se, miksi ja miten markkinapaniikit tarttuvat ties mille muille markkinoille ilman näkyvää yhteyttä tai syytä.

Viime päivinä finanssipelureiden hermot ovat olleet pitkästä aikaa edes hiukkasen koetuksella.

Maailman eri markkinoilla on ilmennyt juuri sellaisia mystisiä "ilmakuoppia", joilla ei ole selkeää syytä eikä selkeää yhteyttä keskenään – ja jollaisista moni kriisi on saanut alkunsa.

Riskit kasvavat, kun rahaelvytys päättyy

Finanssihistoria on pullollaan mystisiä kurssilaskuja, mutta edes joten kuten kansainvälisen mittakaavan kriisejä niistä on syntynyt keskimäärin kymmenen vuoden välein.

Suurin osa isoistakin kurssilaskuista laantuu ilman sen enempää kansallisia kuin varsinkaan kansainvälisiä kriisejä. Niinpä viime päivienkin turbulenssi todennäköisemmin rauhoittuu kuin kärjistyy.

Finanssipelureiden hermot ovat kuitenkin herkkinä, onhan viime kriisin osin yhtä mystisistä alkunäytöksistä juuri kulunut kymmenen vuotta.

 

Finanssipelureiden hermot ovat kuitenkin herkkinä, onhan viime kriisin osin yhtä mystisistä alkunäytöksistä juuri kulunut kymmenen vuotta.

Viime kriisin traumat ja uudet huolet heijastuvat esimerkiksi sellaisista analyysiraporttien otsikoista kuin "Miltä näyttää seuraava kriisi".

Yhden sellaisen on julkaissut Wall Streetin suurpankkeihin kuuluva JP Morgan Chase, ja sen otsikko on juuri What will the next crisis look like?. Siinä pankin sijoitustutkijat kuvailevat seuraavan kriisin mahdollisia pääpiirteitä ja joukon todennäköisiä erityispiirteitä.

Jos kuvaus pitää edes joten kuten kutinsa, alkaa seuraavakin kriisi mystisesti ilman yhtä selkeää ulospäin näkyvää syytä.

Seuraavan kriisin keskeinen taustamuuttuja on pankin analyytikoiden mukaan keskuspankkien rahaelvytys, joka on saanut aikaan viime kriisin jälkeen koetun kurssinousun.

Ensin osakekurssit ja erityyppisten muiden arvopapereiden hinnat nousivat kautta markkinoiden, kun keskuspankit pumppasivat tuhansien miljardien dollareiden ja eurojen arvosta tuoretta rahaa finanssimarkkinoille. Seuraavaksi ne ehkä laskevat, kun tuki päättyy.

JP Morgan Chasen analyytikot pitävät joka tapauksessa todennäköisenä, että rahaelvytyksen päättymisellä ja jopa 15 000 miljardin dollarin tukisummien pois vetämisellä on markkinavaikutuksia.

Yksi melkoisen varma vaikutus on yleisten rahoitusolojen ja finanssimarkkinoille elintärkeän niin sanotun likviditeetin kiristyminen. Siitä taas voi seurata melkein mitä vain, mukaan luettuna uusi kriisi.

Paniikki alkaa, kun kauppa lakkaa käymästä

Kriisikuvauksen laatineet analyytikot kutsuvat seuraavaa kriisiä jo valmiiksi ”suureksi likviditeettikriisiksi”, millä he haluavat korostaa likviditeetin – ja kriisioloissa sen puutteen – ratkaisevaa merkitystä.

Finanssikielessä likviditeetti tarkoittaa rahan riittävyyttä ja arvopapereiden rahaksi muutettavuutta. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, käykö kauppa sujuvasti vai ei – ja äärimmillään siitä, onko arvopapereita mahdollista myydä vai ei.


Keskuspankkien rahaelvytyksen päättyminen on jo yksistään suuri likviditeettiä heikentävä muutos. Mutta se tuskin yksistään sytyttää uutta kriisiä, se vain muokkaa seuraavalle kriisille otollisia oloja.

Mutta sen lisäksi JP Morgan Chasen kriisianalyysi kuvaa joukon markkinoiden omissakin rakenteissa viime kriisin jälkeen tapahtuneita muutoksia, jotka ovat omiaan heikentämään markkinoiden likviditeettiä ja kärjistämään seuraavaa kriisiä.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi sijoitusvarallisuuden suuri siirtymä aktiivisista passiivisiin salkunhoitotapoihin ja toinen suuri siirtymä niin sanotusta arvosijoittamisesta kasvu- ja momentum-sijoittamiseen.

Nämä sijoitustyylien suuret muutokset ovat pankin analyytikoiden mukaan siirtäneet tuhansien miljardien dollareiden sijoitusvarat enemmän tai vähemmän automaattiohjaukselle. Kurssinousun aikaan tämä voi tuntua hyvältä, kun nousu lisää ostoja ja ne taas lisäävät nousua. Mutta kurssilaskussa käy keljummin, kun lasku lisää myyntejä ja ne taas jyrkentävät laskua.

Kauppaa käyvät koneet eivät piittaa seurauksista

Vielä epäsuorempi likviditeettiriski on syntynyt suurten yhteisösijoittajien, kuten eläkerahastojen, suuresta sijoitusten siirrosta julkisilta arvopaperimarkkinoilta erilaisiin pörssien ulkopuolisiin sijoituskohteisiin, kuten kiinteistöihin ja erilaisiin pääoma- ja private equity -rahastoihin.

Nekin voivat olla muuten perusteltuja sijoitusluokkia, mutta niidenkin varjopuoli korostuu kriisioloissa. Sijoitukset voivat jäädä niissä jumiin vuosien ajaksi, joten kriisin aikaan on myytävä mitä vain muuta, mille löytyy vielä ostajia.

Näin kriisin tartuntavaara kasvaa ja myyntipaine leviää ennalta arvaamattomalla tavalla markkinoilta ja mantereilta toisille.

 

Koneet eivät osaa harkita toimiaan tai niiden seurauksia senkään vertaa kuin hätäisimmätkään ihmiskeinottelijat.

Lisäksi pankin analyytikot kuvailevat joukon markkinoiden ”konehuoneessa” tapahtuneita teknisluontoisia mutta erittäin suuria muutoksia, kuten markkinatakauksen siirtyminen yhä suuremmassa määrin ihmisten välisestä kaupankäynnistä koneiden väliseksi kaupaksi.

Kuvausten perusteella matemaattisten mallien ohjauksessa kauppaa käyvät algoritmit ovat nopeampia ja tehokkaampia kuin ihmiset, mutta koneet eivät osaa harkita toimiaan tai niiden seurauksia senkään vertaa kuin hätäisimmätkään ihmiskeinottelijat.

Juuri konekaupan kasvusta ja sen luonteesta johtuu, että myös seuraavan kriisin syttyminen ja leviäminen voi olla entistä nopeampaa ja tehokkaampaa. Silti kauppaa käyvät koneet tai niiden toimet eivät näy missään, mutta niidenkin toimista koituvat markkinavaikutukset näkyvät.

Juuri tällaisten voimakkaiden mutta näkymättömien muuttujien takia seuraavakin kriisi voi helposti alkaa ja laajeta osin mystisellä tavalla ilman näkyviä syitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

    2. 2

      99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

    3. 3

      6 vuotta koulua käyneistä puolet ei osaa lukea eikä laskea – oppimisen kriisi voi hyödyttää Suomea

    4. 4

      Vesijettien myynti ponkaisi – ”Selvästi uusi tapa aloittaa vesillä liikkuminen”

    5. 5

      Näin Orava Asuntorahasto perustelee muutoksia: ”Asuntojen arvot ovat kehittyneet epäsuotuisasti”

    6. 6

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    7. 7

      Viking Line teki nollatuloksen – Gabriellan telakointi vaikutti

    8. 8

      Neste kehittää menetelmää jätemuovin käyttämiseksi polttoaineissa

    9. 9

      Toimitusjohtaja: Lindexin rankat säästöt alkavat tuottaa hedelmää

    10. 10

      Aktiivimallin leikkurin sato kiihdyttää tunteita – ”Parasta olisi että ei-aktiivisilta leikattaisiin reilummin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    2. 2

      99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

    3. 3

      Aktiivimallin leikkurin sato kiihdyttää tunteita – ”Parasta olisi että ei-aktiivisilta leikattaisiin reilummin”

    4. 4

      Suomeen nousee nyt tuulivoimaa ilman yhteiskunnan tukea

    5. 5

      Niinistön vallankäyttö Fortumissa kummastuttaa asiantuntijoita – ”Kekkosen aikaan normaali käytäntö”

    6. 6

      6 vuotta koulua käyneistä puolet ei osaa lukea eikä laskea – oppimisen kriisi voi hyödyttää Suomea

    7. 7

      Kommentti: Turkin liirakriisi voi kaatua euroalueen ongelmaksi

    8. 8

      Koti-Idean johtoa syytetään huonekalubisneksen myymisestä alihintaan

    9. 9

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    10. 10

      Supercellin pääomistajan Tencentin tulos putosi yllättäen – sääntely hidastaa liiketoimintaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    2. 2

      Ilmalämpöpumppu tärveli Jarmon lattian – ”Energiansäästö varmaan jo suli”

    3. 3

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    4. 4

      Mies tienasi romumetallilla 120 000 euroa pimeästi – joutuu tekemään 6 viikkoa palkatonta työtä

    5. 5

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    6. 6

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    7. 7

      Poikkeuksellinen tilanne työmarkkinoilla – perinteinen kesäilmiö katosi

    8. 8

      Turkin valuuttakriisi voi syöstä maan pahan kierteeseen – asiantuntija kertoo, miten liiran romahdus voi vaikuttaa Suomeen

    9. 9

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    10. 10

      Suomesta tuli trendikohde Intiassa – julkkispariskunta osasyyllinen

    11. Näytä lisää