Kommentti: Finanssikriisi voi alkaa taas mystisesti – yksi vaara piilee markkinoiden ”konehuoneessa”

Julkaistu:

Seuraavan finanssikriisin yleiset syyt ovat paremmin tiedossa kuin se, milloin ja mistä erityisestä syystä kriisi syttyy. Se voi alkaa niin kuin viime päivien ilmakuopat eri markkinoilla, mystisesti ilman selkeitä syitä, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Vasta jälkeenpäin näyttää selvältä, milloin osakkeiden ja muiden riskipitoisten arvopapereiden kurssit taittuivat laskuun, ja milloin markkinat alkoivat luisun seuraavaan kriisiin.

Sekin ilmenee eri markkinoiden kurssikehitystä kuvaavista tilastoista ja käyristä jälkijättöisesti mutta vaikeuksitta, mitkä markkinat painuivat ensin laskuun.

Mutta se ei välttämättä selviä vuosikymmentenkään kuluttua, mistä erityisestä syystä lasku alkoi, ja miksi se alkoi juuri silloin ja siellä kuin alkoi.

Ei, vaikka mysteeriä selvittäisi kuinka monta virallista ja epävirallista selvityskomiteaa ja tutkimusryhmää. Toki tutkijat esittävät romahdusten syistä perusteltuja tulkintojaan, mutta samoista tapahtumista voi esiintyä vuosienkin kuluttua useita tyystin erilaisia ja ristiriitaisiakin tulkintoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Osa nykyaikaisen finanssihistorian eeppisimpien kriisien alkusyistä on yhä mysteerejä. Ainakaan vielä ei ole varmuudella tiedossa, mikä erityinen syy sytytti esimerkiksi vuosien 1929 ja 1987 suuret pörssiromahdukset.

Kriisien osin mystisiin piirteisiin kuuluu myös se, miksi ja miten markkinapaniikit tarttuvat ties mille muille markkinoille ilman näkyvää yhteyttä tai syytä.

Viime päivinä finanssipelureiden hermot ovat olleet pitkästä aikaa edes hiukkasen koetuksella.

Maailman eri markkinoilla on ilmennyt juuri sellaisia mystisiä "ilmakuoppia", joilla ei ole selkeää syytä eikä selkeää yhteyttä keskenään – ja jollaisista moni kriisi on saanut alkunsa.

Riskit kasvavat, kun rahaelvytys päättyy

Finanssihistoria on pullollaan mystisiä kurssilaskuja, mutta edes joten kuten kansainvälisen mittakaavan kriisejä niistä on syntynyt keskimäärin kymmenen vuoden välein.

Suurin osa isoistakin kurssilaskuista laantuu ilman sen enempää kansallisia kuin varsinkaan kansainvälisiä kriisejä. Niinpä viime päivienkin turbulenssi todennäköisemmin rauhoittuu kuin kärjistyy.

Finanssipelureiden hermot ovat kuitenkin herkkinä, onhan viime kriisin osin yhtä mystisistä alkunäytöksistä juuri kulunut kymmenen vuotta.

 

Finanssipelureiden hermot ovat kuitenkin herkkinä, onhan viime kriisin osin yhtä mystisistä alkunäytöksistä juuri kulunut kymmenen vuotta.

Viime kriisin traumat ja uudet huolet heijastuvat esimerkiksi sellaisista analyysiraporttien otsikoista kuin "Miltä näyttää seuraava kriisi".

Yhden sellaisen on julkaissut Wall Streetin suurpankkeihin kuuluva JP Morgan Chase, ja sen otsikko on juuri What will the next crisis look like?. Siinä pankin sijoitustutkijat kuvailevat seuraavan kriisin mahdollisia pääpiirteitä ja joukon todennäköisiä erityispiirteitä.

Jos kuvaus pitää edes joten kuten kutinsa, alkaa seuraavakin kriisi mystisesti ilman yhtä selkeää ulospäin näkyvää syytä.

Seuraavan kriisin keskeinen taustamuuttuja on pankin analyytikoiden mukaan keskuspankkien rahaelvytys, joka on saanut aikaan viime kriisin jälkeen koetun kurssinousun.

Ensin osakekurssit ja erityyppisten muiden arvopapereiden hinnat nousivat kautta markkinoiden, kun keskuspankit pumppasivat tuhansien miljardien dollareiden ja eurojen arvosta tuoretta rahaa finanssimarkkinoille. Seuraavaksi ne ehkä laskevat, kun tuki päättyy.

JP Morgan Chasen analyytikot pitävät joka tapauksessa todennäköisenä, että rahaelvytyksen päättymisellä ja jopa 15 000 miljardin dollarin tukisummien pois vetämisellä on markkinavaikutuksia.

Yksi melkoisen varma vaikutus on yleisten rahoitusolojen ja finanssimarkkinoille elintärkeän niin sanotun likviditeetin kiristyminen. Siitä taas voi seurata melkein mitä vain, mukaan luettuna uusi kriisi.

Paniikki alkaa, kun kauppa lakkaa käymästä

Kriisikuvauksen laatineet analyytikot kutsuvat seuraavaa kriisiä jo valmiiksi ”suureksi likviditeettikriisiksi”, millä he haluavat korostaa likviditeetin – ja kriisioloissa sen puutteen – ratkaisevaa merkitystä.

Finanssikielessä likviditeetti tarkoittaa rahan riittävyyttä ja arvopapereiden rahaksi muutettavuutta. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, käykö kauppa sujuvasti vai ei – ja äärimmillään siitä, onko arvopapereita mahdollista myydä vai ei.


Keskuspankkien rahaelvytyksen päättyminen on jo yksistään suuri likviditeettiä heikentävä muutos. Mutta se tuskin yksistään sytyttää uutta kriisiä, se vain muokkaa seuraavalle kriisille otollisia oloja.

Mutta sen lisäksi JP Morgan Chasen kriisianalyysi kuvaa joukon markkinoiden omissakin rakenteissa viime kriisin jälkeen tapahtuneita muutoksia, jotka ovat omiaan heikentämään markkinoiden likviditeettiä ja kärjistämään seuraavaa kriisiä.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi sijoitusvarallisuuden suuri siirtymä aktiivisista passiivisiin salkunhoitotapoihin ja toinen suuri siirtymä niin sanotusta arvosijoittamisesta kasvu- ja momentum-sijoittamiseen.

Nämä sijoitustyylien suuret muutokset ovat pankin analyytikoiden mukaan siirtäneet tuhansien miljardien dollareiden sijoitusvarat enemmän tai vähemmän automaattiohjaukselle. Kurssinousun aikaan tämä voi tuntua hyvältä, kun nousu lisää ostoja ja ne taas lisäävät nousua. Mutta kurssilaskussa käy keljummin, kun lasku lisää myyntejä ja ne taas jyrkentävät laskua.

Kauppaa käyvät koneet eivät piittaa seurauksista

Vielä epäsuorempi likviditeettiriski on syntynyt suurten yhteisösijoittajien, kuten eläkerahastojen, suuresta sijoitusten siirrosta julkisilta arvopaperimarkkinoilta erilaisiin pörssien ulkopuolisiin sijoituskohteisiin, kuten kiinteistöihin ja erilaisiin pääoma- ja private equity -rahastoihin.

Nekin voivat olla muuten perusteltuja sijoitusluokkia, mutta niidenkin varjopuoli korostuu kriisioloissa. Sijoitukset voivat jäädä niissä jumiin vuosien ajaksi, joten kriisin aikaan on myytävä mitä vain muuta, mille löytyy vielä ostajia.

Näin kriisin tartuntavaara kasvaa ja myyntipaine leviää ennalta arvaamattomalla tavalla markkinoilta ja mantereilta toisille.

 

Koneet eivät osaa harkita toimiaan tai niiden seurauksia senkään vertaa kuin hätäisimmätkään ihmiskeinottelijat.

Lisäksi pankin analyytikot kuvailevat joukon markkinoiden ”konehuoneessa” tapahtuneita teknisluontoisia mutta erittäin suuria muutoksia, kuten markkinatakauksen siirtyminen yhä suuremmassa määrin ihmisten välisestä kaupankäynnistä koneiden väliseksi kaupaksi.

Kuvausten perusteella matemaattisten mallien ohjauksessa kauppaa käyvät algoritmit ovat nopeampia ja tehokkaampia kuin ihmiset, mutta koneet eivät osaa harkita toimiaan tai niiden seurauksia senkään vertaa kuin hätäisimmätkään ihmiskeinottelijat.

Juuri konekaupan kasvusta ja sen luonteesta johtuu, että myös seuraavan kriisin syttyminen ja leviäminen voi olla entistä nopeampaa ja tehokkaampaa. Silti kauppaa käyvät koneet tai niiden toimet eivät näy missään, mutta niidenkin toimista koituvat markkinavaikutukset näkyvät.

Juuri tällaisten voimakkaiden mutta näkymättömien muuttujien takia seuraavakin kriisi voi helposti alkaa ja laajeta osin mystisellä tavalla ilman näkyviä syitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Keskuskauppakamarin tuleva toimitusjohtaja: Suomen tulisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan

    2. 2

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    3. 3

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    4. 4

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    5. 5

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    6. 6

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    7. 7

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    8. 8

      4 myyttiä – katso mistä karppauksen suosio johtuu

    9. 9

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    10. 10

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää