Kommentti: Miksi kukaan haluaisi elämisen kallistuvan kesken kiky-jumpan?

Julkaistu:

Kuluttajahintojen aito vakaus kiusaa keskuspankkiireja, joiden ”hintavakaus” vaatii nykyistä kovempaa hintojen nousua. Inflaation matelua suurempi mysteeri on, miksi kukaan haluaisi kesken kiky-jumpan vielä elämisenkin kallistuvan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroalueen kuluttajahinnat ovat pitkän aikaa pysyneet harvinaisen vakaasti aloillaan. Eri palveluiden ja tavaroiden hinnat eivät ole pitkään aikaan sanottavammin nousseet tai laskeneet, ja näin yleinenkin hintataso on keskimäärin ollut vakaa.

Siksi euroalueen hintavakaudesta vastaavan alueen keskuspankin EKP:n ja sen ylimpien rahapoliitikkojen luulisi olevan tyytyväisiä, heille kun on varta vasten annettu tehtäväksi vaalia euroalueen hintavakautta.

Mutta ei, tällainen aito ja sananmukainen hintavakaus ei kelpaa keskuspankkiireille. Heille viimeaikainenkin kuluttajahintojen noin puolentoista prosentin vuotuinen nousuvauhti tarkoittaa inflaation liian hidasta matelua.

Tällainen tyytymättömyys voi tuntua ristiriitaiselta ja mystiseltä, ja sen syy onkin omanlaisensa rahapoliittinen mysteeri.

Keskuspankkiirien tyytymättömyys johtuu siitä, että viimeaikainen edes suurin piirtein sananmukainen hintojen vakaus on tyystin eri asia kuin EKP:n virallisesti määrittelemä ja rahapolitiikallaan vaalima ”hintavakaus”.

Sekin toki kuulostaa erehdyttävästi hintatason vakaudelta, mutta EKP:n itse itselleen laatimassa rahapolitiikan sanastossa ”hintavakaus” tarkoittaa kuluttajahintojen alituista nousua eikä suinkaan vakautta.

EKP on tavoittelevinaan hintojen vakautta, vaikka oikeasti se tavoittelee inflaation eikä hintojen vakautta. Tämä pieni suuri ero on sen oma valinta, sillä se on saanut itse määritellä, mitä sen ensisijaiseksi tavoitteeksi määrätty ”hintavakaus” tarkoittaa.

Tuon EKP:n oman määritelmän mukaan se tarkoittaa euroalueen kuluttajahintojen alituista kohoamista vajaan kahden prosentin keskimääräistä vuosivauhtia. Suomeksi sanottuna EKP haluaa euroalueen kuluttajahintojen keskimäärin kaksinkertaistuvan – ja euron ostovoiman puolittuvan – noin 40 vuoden välein.

Ei ihme, että kuluttajahintojen ”matelu” vaivaista puolentoista prosentin vauhtia turhauttaa ja ehkä ärsyttääkin EKP:n johtajia. Eikä ihme, että keskuspankkiirit kuvaavat inflaation hidastelua mieluummin mysteeriksi kuin rahapolitiikan epäonnistumiseksi.

Inflaatiovauhti lerpahti taas

Inflaatiovauhti on hidastellut nollan ja kahden prosentin välillä ja hetkittäin lievästi miinuksenkin puolella viime vuodet euroalueen lisäksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja useissa pienemmissäkin talouksissa.

Yleinen hintakehitys on niskuroinut keskuspankkiirien tahtoa vastaan suunnilleen finanssikriisin leimahtamisesta lähtien eli pian kymmenen vuotta, ja Japanissa vielä pidemmän aikaa.

Inflaatio ei ole suostunut tai jaksanut kiihtyä siitä huolimatta, että juuri sitä EKP, Yhdysvaltain Fed, Japanin BoJ ja parhaansa mukaan yrittäneet viime vuosien historiallisen mittavilla rahapoliittisilla elvytystoimillaan.

Keskuspankit ovat pakottaneet korot alimmillaan jopa nollan prosentin alapuolelle, ja ne ovat syöttäneet maailman finanssijärjestelmään yhteensä pitkälti yli 10 000 miljardin euron raharuiskeita vastaavat määrät uunituoretta rahaa.

Silti esimerkiksi EU:n tilastovirasto Eurostat kertoi tiistaina, että euroalueen ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu niin sanottu pohjahintainflaatio on taas hidastunut alle yhden prosentin vuosivauhtiin.

Inflaatiovauhdin pienikin lerpahtaminen näyttää tukevan EKP:n viime viikon päätöstä jatkaa laajamittaista rahaelvytystä ainakin ensi syksyyn ja pitää korot nollassa sitäkin pidemmälle tulevaisuuteen.

Samalla se antaa taas yhden vahvan vihjeen siitä, että EKP:n ja muiden keskuspankkien ponnistelut inflaation kiihdyttämiseksi ovat jääneet tehottomiksi tai jopa kääntyneet tarkoitustaan vastaan.

Inflaation hitaus on keskuspankkiireille mysteeri, mutta meille muille vielä suurempi mysteeri on, kuka kumma kaipaisi kaikkien kiky-paineiden lisäksi vielä malttipalkkojenkin ostovoiman hupenemista ja elämisen kallistumista.

Palkkamalttikin jarruttaa inflaatiota

Siinä keskuspankkiirit ovat toki oikeassa, että inflaatioon liittyy paljonkin mystisiä piirteitä. Itse asiassa inflaatioon liittyy useita mysteerejä, mutta suurimmat niistä ovat aivan muita kuin keskuspankkiireja itseään hämmästyttävä inflaation hitaus.

Yksi tätä suurempi mysteeri on, miten kummassa keskuspankkiirit eivät ole muka vielä huomanneet omien toimiensa ja talouspoliittisten linjaustensa inflaatiota vaimentavia vaikutuksia.

Euroalueen keskuspankkiirit ovat Suomen Pankin Erkki Liikasta myöten viime vuodet paasanneet minkä ovat ehtineet, kuinka välttämätöntä on vahvistaa kaikkien Saksaa heikompien euromaiden kilpailukykyä esimerkiksi tuotanto- ja palkkakustannuksia alentamalla tai ainakin niiden nousua estämällä.

Samat keskuspankkiirit ovat eurokriisin alkamisesta lähtien kannustaneet ja jopa painostaneet euroalueen talouspolitiikan päättäjiä panemaan vaikka väkisin toteen vuosikausiin kovimpia julkisen talouden vyönkiristyksiä kesken vuosikymmeniin ankarimman talous- ja velkakriisin.

Aivan viime aikoina EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on joissakin julkisissa puheenvuoroissaan huomauttanut, että ehkä talousvyötä voisi jo vähän keventää ja palkkojakin voisi hieman korotella. Kun inflaatio ei ota muuten noustakseen ja kun talouskin kasvaa.

Sitä sen EKP:n Draghi tai SP:n Liikanen eivät sentään ole vielä ääneen lausuneet, että kotitalouksien ansiokehitys on yleisen kuluttajahintainflaation keskeisiä aineksia. Tai sitä, että julkisen talouden kiristäminen kesken kriisin on sekin ollut omiaan heikentämään yleistä talous- ja inflaatiokehitystä.

Niin kauan kuin euroalueen työikäisestä väestä suunnilleen joka viides on kokonaan tai osittain vailla työtä tai pudonnut kokonaan pois työmarkkinoilta, ja kun Suomen kaltaisissa euromaissa palkansaajat painivat kiky- ja palkkamalttipaineissa, on turha haikailla kaksista inflaatiovauhtiakaan.

Hinnat kyllä nousevat mutta väärässä paikassa

Toinen inflaatioon liittyvä suuri mysteeri on, miten ihmeessä keskuspankkiireilta on voinut jäädä huomaamatta viime vuosien likimain historiallisen voimakas hintojen nousu, joka on vieläpä saanut suurimman osan voimastaan keskuspankkien omista rahaelvytyksen supervoimista.

Muut kuin keskuspankkiirit ovat oivaltaneet aikaa sitten, että juuri EKP:n ja muiden keskuspankkien nollakoroista ja tuhansien miljardien eurojen raharuiskuista on kyllä syntynyt hintojen nousua vaikka millä mitalla.

Raharuiskujen ja finanssivarallisuuden arvonnousun välillä on ilmi selvä syyn ja seurauksen suhde. Siinä ei ole mitään mystistä siitä huolimatta, että hinnat ovat kohonneet finanssi- eivätkä reaalitaloudessa.

Finanssimarkkinoiden hintojen nousu on ollut jopa kuplivan eli riskipitoisen kovaa siitä huolimatta, että siitä ei näy jälkeäkään keskuspankkiirien tuijottamissa ”yleisen” hintakehityksen inflaatiomittareissa.

Tämä osuu lähelle kolmatta suurta mysteeriä:

Kuinka ihmeessä keskuspankkiireilta on voinut mennä ohi iso joukko kokeellisen rahapolitiikan riskeistä varoittavia tutkimuksia, jollaisia esimerkiksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS on viime vuosina julkaissut.

Keskuspankkiireilta näyttää jääneen sekin mystisesti huomaamatta, että samainen keskuspankkien omaksi keskuspankiksi mainittu BIS on rohjennut kyseenalaistaa keskuspankkiirien ylläpitämiä deflaatiomyyttejä ja -pelkoja.

Jo vuoden 2015 kevään neljännesvuosikatsauksessaan BIS julkaisi myyttejä murskaavan tutkimusartikkelin.

Siinä laitoksen taloustutkijat osoittivat keskuspankkiirien yleisesti ylläpitämät deflaatiopelot vääriksi. Parin viime vuosisadan deflaatiot ovat valtaosin olleet merkki keksintöjen, tuottavuuden, kilpailun ja kansainvälisen kaupan tehosta eivätkä painajaisia niin kuin 1930-luvun lamapelkoihin juuttuneet keskuspankkiirit uskovat.

Johdonmukaisena jatkona deflaatiomyytin murskaamiselle BIS:n tutkijat osoittivat saman tien harhaisiksi myös keskuspankkien juuri harhaisen deflaatiopelkojensa lievittämiseksi toteen panemat kriisitoimet.

BIS:n tutkijoiden mukaan keskuspankkien raharuiskut saavat aikaan finanssitalouden keinotekoista hintojen nousua ja uusia finanssikuplia – ja niitä seuraavien uusien finanssikriisien riskejä. Finanssikriiseistä taas syntyy ennemmin deflatorisia kuin inflatorisia paineita.

Inflaatio kiihtyy takuulla, jos oikein yrittää

Ehkä suurin inflaatiomysteeri on kuitenkin, miksi keskuspankkiirit kummastelevat ja kiusaantuneina selittelevät omien rahapolitiikan toimiensa tehottomuutta ja samalla omaakin kyvyttömyyttään, mutta silti touhukkaasti jatkavat samoja tehottomia tai jopa haitallisia rahakokeitaan.

Jostakin mystisestä syystä EKP ja muut keskuspankit pitävät edelleen tarpeellisena mättää edelleen kymmenien miljardien eurojen arvosta uunituoretta rahaa ennestään ylihintaisten finanssimarkkinoiden kurssinousun tueksi.

Ja jostakin yhtä mystisestä syystä EKP ja muut keskuspankin pitävät edelleen liki mahdottomana edes yhden sivulauseen vertaa keskustella samanlaisten raharuiskeiden suuntaamisesta suoraan reaalitalouden tueksi vaikkapa suorilla rahasiirroilla kotitalouksien tileille.

Jos inflaation kaipuu on niin aitoa kuin rahapolitiikkojen puheista voisi kuvitella, on mysteeri, miksi samat rahapoliitikot eivät kuitenkaan käytä suoria keinoja inflaation aikaan saamiseksi.

Kuluttajahintojen nousu olisi jokseenkin takuuvarma tapahtumasarja, jos EKP sujauttaisi jokaisen euroalueen kansalaisen pankkitilille vastikkeetta ja mihin tahansa tarkoitukseen vapaasti käytettäväksi alkajaisiksi vaikka miljoona euroa.

Toki kaikelle kansalle jaettavat miljoonasummat toisivat mukanaan melkoisen mystisiä seurauksia, mutta inflaation matelu tuskin olisi yksi niistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      Poikkeukset myöhästyttävät jatkuvasti työttömyys­päivärahoja: ”Perheeni saattaa joutua elämään nälässä monta viikkoa”

    4. 4

      Sähköpotkulaudat tulevat tänään kaikkien käyttöön Helsingissä – ja sen voi jättää melkein minne tahansa

    5. 5

      Stora Enso ilmoitti suurista yt-neuvotteluista ja Oulun tehtaan täysremontista – Analyytikko: ”Varmasti järkevä investointi”

    6. 6

      Tikkurilan talousjohtajaksi nimitetty Markus Melkko

    7. 7

      ”Lähdin Turkuun mukanani pahvilaatikko, jossa oli kaikki kotoa saamani omaisuus” – näin Sinikka Laisaari nousi köyhyydestä menestykseen

    8. 8

      Suomen maanteiden kunto puhutti huoltoasemalla – tiejohtajalta karuja terveisiä: ”Tänä vuonna rahaa ei enää ole”

    9. 9

      Suomen julkinen talous sai Aktian huolestumaan – ennustaa talouskasvun hidastuvan

    10. 10

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    2. 2

      Sähköpotkulaudat tulevat tänään kaikkien käyttöön Helsingissä – ja sen voi jättää melkein minne tahansa

    3. 3

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    4. 4

      Poikkeukset myöhästyttävät jatkuvasti työttömyys­päivärahoja: ”Perheeni saattaa joutua elämään nälässä monta viikkoa”

    5. 5

      ”Lähdin Turkuun mukanani pahvilaatikko, jossa oli kaikki kotoa saamani omaisuus” – näin Sinikka Laisaari nousi köyhyydestä menestykseen

    6. 6

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    7. 7

      Suomen maanteiden kunto puhutti huoltoasemalla – tiejohtajalta karuja terveisiä: ”Tänä vuonna rahaa ei enää ole”

    8. 8

      Urheiluketju XXL joutui kohun keskelle Ruotsissa – aamukokouksesta myöhästynyt työntekijä pakotettiin punnertamaan

    9. 9

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    10. 10

      Amatöörin rakentamaan taloon piti tulla päivähoitopaikka – lasten sijaan nurkkiin ilmaantui mikrobeja, radonia, pakkasta ja kosteutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

    4. 4

      Taksiyrittäjä Osmo pettyi uudistukseen ja pani pillit pussiin: ”Meillä oli maailman paras järjestelmä”

    5. 5

      ”Hullu nivalalainen” päätti toimittaa ovia keskellä yötä jopa 500 kilometrin taakse – miljoonavoitot seurasivat perässä

    6. 6

      Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

    7. 7

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    8. 8

      Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Norwegian ja TUI keskeyttävät lennot Boeing 737 Max 8 -koneilla

    11. Näytä lisää