Jan Hurrin kommentti: Lujahermoinen sijoittaja on 10 vuodessa voinut tuplata sijoituksensa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: Lujahermoinen sijoittaja on 10 vuodessa voinut tuplata sijoituksensa

Kuvituskuva
Julkaistu: 15.10.2017 6:35

Ylivoimaisesti suurimpia tuottoja ovat tarjoilleet kymmenen vuoden aikana Yhdysvaltain suurimpien pörssiyhtiöiden osakkeita seuraava S&P 500 ja joukko yhdysvaltalaisia yrityslainaindeksejä, Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri kirjoittaa.

Suurta finanssikriisiä edeltänyt arvopaperimarkkinoiden edellinen jättikupla oli suurimmillaan jokseenkin kymmenen vuotta sitten vuoden 2007 lokakuussa.

Siitä alkoi kurssilasku, vaikka varsinaiseen romahdukseen ja kuplan lopulliseen puhkeamiseen kului vielä melkein kokonainen vuosi.

Osta ja pidä -sijoittajille ja long only -sijoittajille tuo vuosi oli kurjaa vastoinkäymistä, joka kärjistyi vuoden 2008 syksyllä erittäin karuksi kurssihornaksi. Long only -sijoittajalla tarkoitetaan sijoittajaa, joka ei saa, voi tai halua keinotella kurssilaskulla myymällä niin sanotusti lyhyeksi eli shortata sijoituskohteita.

Romahdus kuitenkin päättyi ennen kuin varsinaisesta romahduksesta oli kulunut puoltakaan vuotta. Tilalle tuli vuosikausiin pisin ja voimakkain likimain kaikkien arvopaperiluokkien nousukausi, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja muut suuret keskuspankit aloittivat historiallisen mittavan rahaelvytyksen.

Siitä lähtien useimmat maailman päämarkkinat ovat antaneet sijoittajille enemmän kurssinousua ja kokonaistuottoa kuin finanssikriisin romahdus otti pois.

Niinpä osta ja pidä -sijoittaja samoin kuin long only -sijoittaja vaikuttavat selvinneen tästä vuosikymmeniin karuimmasta markkinamyllerryksestä säikähdyksellä.

Toki finanssikriisin jälkeen kuka tahansa "näkee" vaivattomasti jo toteen käyneiden kurssikäyrien varrelta, milloin osakkeet ja muut riskipitoiset arvopaperit olisi pitänyt myydä ja vieläpä lyhyeksi, ja milloin niitä olisi pitänyt taas ryhtyä ostamaan, ja milloin shortit olisi pitänyt sulkea.

Mutta kun moisia "näkyjä" pitäisi muuttaa oikeiksi sijoitustoimiksi "livenä" eikä vasta jälkijättöisinä kirjoituspöytäharjoituksina, jäävät ne useimmilta tekemättä tai ainakin onnistumatta.

Joka tapauksessa paksunahkaiset ja riittävän vakavaraiset sijoittajat ovat saaneet tuottonsa vanhanaikaisella peruskeinolla, kylmäverisesti odottamalla ja turhia hosumatta.

Mutta eivät sentään kaikki, eivätkä kaikilla maailman markkinoilla.

Paras tuotto tuli sieltä, missä finanssikriisi syttyi

Saksalaispankki Deutsche Bankin analyytikot ovat koonneet kiintoisan katsauksen maailman keskeisten sijoitusluokkien ja -markkinoiden dollarimääräisistä kokonaistuotoista kymmenen viime vuoden ajalta eli edellisen kuplan huipusta tähän päivään.

Katsauksen 40 eri sijoitusluokasta ylivoimaisesti suurimpia tuottoja ovat tarjoilleet Yhdysvaltain suurimpien pörssiyhtiöiden osakkeita seuraava S&P 500 ja joukko niin ikään yhdysvaltalaisia yrityslainaindeksejä.

Edelleen lähes viikoittain uusia kaikkien aikojen korkeimpia kurssiennätyksiä takova S&P 500 on kymmenessä vuodessa yltänyt hieman yli sadan prosentin kokonaistuottoon.

Juuri ennen finanssikriisiä tehty sijoitus on toisin sanoen kaikista kriisin kärsimyksistä huolimatta tuplannut arvonsa. Tämän tuoton vastaanottaminen on luonnollisesti edellyttänyt lujia hermoja, pitkää pinnaa ja sitä, että taseen toinen puoli kestää sijoitusten rajujakin arvonvaihteluita.

Useiden eri yrityslainaluokkien kokonaistuotot ovat vaihdelleet karkeasti ottaen 50 ja 75 prosentin välillä. Niiden seasta löytyy vain kaksi muuta kuin yhdysvaltalaista sijoituslajia, jotka ovat Eurooppalaiset roskalainat ja kulta.

Juuri yhdysvaltalaisten osakkeiden ja yrityslainojen ylivoimainen tuotto voi tuntua ensi alkuun hieman yllättävältä, sillä juuri niissä finanssikriisiä edeltänyt kupla oli suurin, ja niissä myös finanssikriisin ensi romahdukset tuntuivat rajuimmin.

Yhdysvaltalaismarkkinoiden ylivoimaista tuottoa selittänee osaltaan se, että juuri Yhdysvaltain Fed ryhtyi kaikista suurista keskuspankeista ensimmäisenä ja lisäksi suurimmin summin tukemaan kotimarkkinoidensa arvopaperikursseja ennen kokemattoman mittavin tukiostoin.

Ainakin sijoitustuottoihin tuki näyttää tepsineen.

Euroalueen roskalainat palkitsivat riskinottajaa

Alle 50 prosentin mutta kuitenkin joidenkin kymmenien prosenttien tuottoja on irronnut useilta aasialaisilta ja eurooppalaisilta osakemarkkinoilta sekä monilta yrityslaina- ja valtionlainamarkkinoilta eri puolilta maailmaa.

Esimerkiksi eurooppalaiset finanssialan yrityslainat ovat tuottaneet riskiluokasta riippuen 30–40 prosentin dollarituottoja. Euroalueen tuottoisimmat valtionlainamarkkinat löytyvät Espanjasta, josta dollarisijoittaja on saanut yli 40 prosentin kokonaistuoton.

Paikallisissa valuutoissa tuottojärjestys menisi uusiksi, sillä dollari on kymmenen viime vuoden kuluessa vahvistunut ja siksi heikentänyt muualla maailmassa tienattuja taalatuottoja.

Euroalueen heikkolaatuiset yrityslainat eli rumasti sanottuna roskalainat ovat euroissa tuottaneet pari desimaalia vaille sata prosenttia. Se on vain hitusen vähemmän kuin S&P 500:n 102 prosenttia.

Kaikki markkinat eivät kuitenkaan ole tuottaneet kaksista jälkeä, ja joillakin markkinoilla kymmenen viime vuotta on ollut silkkaa kärsimystä.

BRIC oli muotia, josta tuli takkiin

Yksi ilmiselvästi huono idea näyttää olleen yksi takavuosien suosikki ja seikkailunhaluisten sijoittajien lellikki, nimittäin kehittyvien markkinoiden osakkeet.

Markkinointileimalla BRIC innokkaasti myydyt Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan osakkeet ovat tuottaneet tappiota. Ja koska ne ovat kehittyvien markkinoiden suurimmat yksittäiset markkinat, myös koko maailman kehittyvien markkinoiden indeksi on jättänyt sijoittajalle tuskin kohtalaisen korkeiden kulujensa vertaa tuottoa.

Vielä BRIC-hutia kehnommin ovat tuottaneet ainoastaan euroalueen kriisimaiden osakemarkkinat ja eurooppalaiset pankkiosakkeet sekä jyrkimpiä hintojen laskua kärsineet raaka-aineet, kuten vehnä, raakaöljy ja kupari.

Kuten sijoituskauppiaat mielellään muistuttavat, toteutunut tuotto ei ole tae tulevasta. Tämä hokema lienee paikallaan erityisesti nyt, kun useilla maailman markkinoilla –ja erityisesti kymmenen viime vuoden ennätysmarkkinoilla – on taas tutunoloisia enteitä hintojen kuplimisesta.

Ehkä kymmenen viime vuoden tuottokatsaus ei kelpaakaan osto- ja myyntivinkkien lähteeksi, vaan pitkäaikaisen osta ja pidä -sijoittajan neuvoksi: jos sijoitat kupliville markkinoille, tee se rahalla, jonka voit pitää pelissä seuraavatkin kymmenen vuotta.

Tuoreimmat osastosta