Kommentti: Katalonian kriisi voi herkästi pilata talouden tunnelmaa

Julkaistu:

Kataloniassa leimahti Espanjan vuosikymmeniin pahin sisäpoliittinen kriisi. Se voi kuitenkin kärjistyä Espanjaa suuremmaksi ongelmaksi – ja pilata taloudenkin vasta vahvistunutta tunnelmaa.
Politiikan kriisit voivat hyvin herkästi leimahtaa taloudenkin kriiseiksi, ja etenkin euroalueella sisäpoliittisina syttyneet kriisit voivat hyvin herkästi kasvattaa koko alueen riskejä ja haasteita.

Siksi voi olla turhan toiveikasta sivuuttaa Kataloniassa juuri leimahtanut Espanjan vuosikymmeniin vakavin perustuslaillinen kriisi ”vain” maan sisäiseksi ja ”vain” alue- ja sisäpolitiikan kriisiksi.

Eurotaloudessa on kymmenen viime vuoden mittaan syttynyt pahoja politiikan ja talouden maastopaloja paljon pienemmistäkin kipinöistä. Niiden vaikutukset ovat tuntuneet kautta europolitiikan ja -talouden Suomea myöten.

Näin ei ole vielä käynyt Katalonian kriisissä, mutta siinä on kaikki pitkäaikaisen ja ajan oloon yhä sakeammaksi sotkeutuvan selkkauksen keljut ainekset. Ja tämän jupakan riskipitoisuutta lisää se, että kriisi kärjistyy paraikaa euroalueen neljänneksi suurimmassa maassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Katalonian itsenäistymishaluilla on vuosikymmenten ja jopa -satojen mittainen tausta, mutta akuutti kriisi leimahti viime sunnuntain kansanäänestyksestä.

Äänestyksessä Katalonian aluehallinto kysyi kansalaisilta, haluavatko nämä meikäläistä maakuntaa vastaavan alueen pysyvän osana Espanjan valtiota vai haluavatko he alueen eroavan itsenäiseksi valtioksi.


Äänestykseen osallistui vähän alle puolet äänioikeutetuista, mutta äänestäneistä noin 90 prosenttia oli itsenäistymisen kannalla.

Tulos ei kuitenkaan sytyttänyt kriisiä vaan se, että äänestyksen järjestämällä Katalonian aluehallinto uhmasi Espanjan hallitusta ja maan oikeuslaitosta, jotka olivat tuominneet kansanäänestyksen maan perustuslain vastaiseksi.

Kriisiä kärjisti lisää se, että maan hallitus yritti estää äänestyksen ensin pidättämällä äänestystä valmistelleita virkailijoita ja takavarikoimalla äänestyslipukkeita sekä lopulta usuttamalla äänestyspäivänä tuhansittain valtiollisen poliisin joukkoja mellakkavarusteissa estämään itse äänestystä kovinkin ottein.

Paikoin väkivaltaiset poliisitoimet rajoittivat äänestystä mutta eivät estäneet sitä kokonaan. Sen sijaan hallituksen Kataloniaan lähettämät poliisin ”miehitysjoukot” saattoivat provosoida itsenäistymishaluja entistä vahvemmiksi.

  • Yllä olevalla videolla näytetään, miten poliisi toimi sunnuntaina Katalonian epävirallisen kansanäänestyksen äänestyspäivänä Barcelonassa.


 

Kriisi voi helposti leimahtaa Espanjaa suuremmaksi ongelmaksi.

Mitä muuta äänestyksestä ja sen väkivaltaisesta mutta epäonnistuneesta estämisestä seuraakaan, siitä tuskin löytyy helppoa tietä sopuisaan neuvotteluratkaisuun saati entistä vakaampaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Siksi tämä kriisi voi helposti leimahtaa Espanjaa suuremmaksi ongelmaksi. Ja siksi koko eurotalouden riskit ovat juuri kasvaneet suuremmiksi kuin ne olivat vain viikko sitten.

Kriisiin ensin asteittain ja sitten yhtäkkiä

Euroalueen poliittiset kriisit ovat kehittyneet talouden kriiseiksi usein samaa rataa kuin maailmankirjallisuuden jättiläisiin kuuluva Ernest Hemingway kuvasi erään romaanihenkilönsä ajautumista vararikkoon:

Se tapahtuu kahdella tavalla, ensin asteittain ja sitten yhtäkkiä.

Juuri niin alkoi eurokriisi runsaat kymmenen vuotta sitten. Ensin Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Italian valtioiden velkakirjojen markkinakorot kohosivat suhteellisen hitaasti mutta asteittain yhä korkeammiksi, ja sitten ne karkasivat yhtäkkiä sietämättömän korkeiksi.

Toki osa asteittain pahenevista ongelmista voi myös ratketa asteittain tai muutoin hiipua ilman yhtäkkistä leimahtamista ilmiliekkeihin.

Tuoreeltaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Katalonian kriisi hiipuisi hiljaa taka-alalle, mutta toistaiseksi tämäkin on periaatteessa mahdollinen kehityskulku. Tuskin todennäköisin, mutta silti mahdollinen.

Kriisin dramaattisesta kärjistymisestä ei näy enteitä ainakaan euroalueen finanssimarkkinoilla. Sen sijaan Espanjan kansallisilla markkinoilla ja euroalueellakin näkyy enteitä kriisin asteittaisen kärjistymisen vaiheesta.

Espanjan valtion markkinakorot ovat tällä viikolla kohonneet, ja niiden korkoero suhteessa Saksan vastaaviin korkoihin on kasvanut. Maan pörssiyhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet ja jääneet jälkeen euroalueen yleisestä kurssikehityksestä. Euron arvo on laskenut kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla.

Finanssimarkkinoiden asteittaiset takaiskut ovat toistaiseksi olleet suhteellisen pieniä, mutta ne ovat silti olleet selviä takaiskuja. Ne ilmentävät samalla kertaa riskien kasvamista ja riskien karttamista. Ja ne enteilevät vaikeuksia.

Korkojen kohoaminen kasvattaa koko painollaan velkaisen talouden kustannuksia ja osakekurssien lasku heikentää taloustoimijoiden tulevaisuuden uskoa. Jatkuessaan kumpikin ottaa puhtia pois talouden kasvuvoimasta ja -odotuksista.

Talouden vastoinkäymisistä taas koituu herkästi poliittisia vaikeuksia voimistavaa painetta, kuten tyytymättömyyttä, kapinamieltä ja vaikkapa itsenäistymishaluja.

Espanja on lisäksi niin suuri euromaa, että sen lupaavan talouskasvun tyssääminen poliittiseen kriisiin olisi omiaan heikentämään taloustunnelmaa ainakin heikoimmissa euromaissa.

Yksi tartuntavaarassa oleva toinen euromaa on Italia, jonka talous on suurempi, velkaisempi ja aneemisempi kuin Espanjan talous. Ja jonka sisäpolitiikka on jos mahdollista melkein yhtä riskialtis kuin Espanjan sisäpolitiikka.

Kapinahenki mitataan seuraavaksi Italiassa

Eurokriisi opetti kantapään kautta EU:n ja euroalueen talouspäättäjille, mitä tarkoittaa tartuntavaara. Tuskin se on vielä unohtunut.

Ylivelkaisen Kreikan suistumisesta kriisiin ei kulunut vuottakaan ennen kuin Irlanti, Portugali ja hieman myöhemmin myös Espanja ja Italia olivat suistuneet melkein yhtä ankaraan kriisiin.

 

Eurokriisi opetti kantapään kautta EU:n ja euroalueen talouspäättäjille, mitä tarkoittaa tartuntavaara.

Sen jälkeen euromaat ovat rakentaneet monenlaisia kriisimekanismeja, jotta samanlainen kriisi ei toistuisi ainakaan kovin helposti. Uudet vakausmekanismit on kuitenkin rakennettu torjumaan talouden eikä politiikan kriisejä.

Mekanismeista huolimatta Espanja on ajautunut perustuslailliseen kriisiin, joka voi ainakin teoriassa päätyä neljänneksi suurimman eurovaltion hajoamiseen. Jos tällainen ”mahdoton” riski käy toteen, koituu siitä koko euroaluetta ja EU:ta järisyttäviä vaikutuksia.

Katalonian itsenäisyysliikkeen ja Espanjan hallituksen välirikko voi jo sellaisenaan vaikuttaa euroalueen vakauteen esimerkiksi kannustamalla eri maissa toimivia protestipuolueita ja kapinaliikkeitä entistä määrätietoisempaan vastahankaan.

Se ei välttämättä johda yhteenkään ”vallankumoukseen” mutta se voi heikentää valtaa pitäviä yleensä euro- ja EU-myönteisiä hallituksia. Niin kuin viimeksi kävi Saksan liittopäivävaaleissa.

Ei olisi suuren suuri yllätys, jos Espanjan vähemmistöhallitus kaatuisi Katalonian kriisiin ja sen jälkiseurauksiin. Se tietäisi ennenaikaisia parlamenttivaaleja, ja ehkä nykyistäkin hajanaisemman ja vaikeammin hallittavan parlamentin syntyä tilalle. Samoin kriisi voi johtaa Katalonian alueparlamentin ennenaikaisiin vaaleihin.

Muista suurista euromaista Italia pitää parlamenttivaalit näillä näkymin ensi vuoden alkupuoliskon kuluessa. Niistä on odotettavissa jännitysnäytelmä ilman Katalonian kriisin mahdollisia tartuntavaikutuksiakin.

Italian vaaleissa nykyisiä hallituspuolueita haastaa isompi joukko suositumpia ja eri tavoin euro- tai EU-kriittisiä protestipuolueita kuin yhdessäkään muussa suuressa euromaassa.

Jos Espanjan hallitus tukahduttaa Katalonian kansallismieliset, voi tämä kannustaa Italiankin protestipuolueita entistä suurempaan suosioon. Samoin voi käydä, jos Katalonian kansallismieliset saavat Espanjan hallitukselta tuntuvia myönnytyksiä.

Katalonian ja Italian tyytymättömien välillä voi olla enemmän eroja kuin yhteistä, mutta niitä yhdistää ainakin yksi seikka.

Kummassakin on aineksia kaksivaiheiseen ”hemingwayläiseen vararikkoon”, jossa poliittinen paine kasvaa ensin asteittain – ja sitten se leimahtaa yhtäkkiä taloudenkin kriisiksi.

Jos näin käy – tai edes uhkaa käydä – kaatunee seuraava kriisi suoraa päätä euroalueen keskuspankin EKP:n syliin. Siksi Katalonian kriisi ja Italian ensi vuoden vaalit lienevätkin kaksi hyvää syytä, miksi EKP jatkaa yltäkylläistä rahaelvytystään vielä hyvän aikaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo siirtyy Metson johtoon

    2. 2

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    3. 3

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    4. 4

      Kojamo suunnittelee listautumista Helsingin päälistalle

    5. 5

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    6. 6

      Jaana Husu-Kallio: ”Jari Lepästä ei ole tullut mieleeni mitään sovinismiin viittaavaa”

    7. 7

      Suomen suosituimman talouspodcastin isännät paljastavat, mihin he sijoittaisivat juuri nyt

    8. 8

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    9. 9

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    10. 10

      Sekava tilanne näkyy osakemarkkinoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    2. 2

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    3. 3

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    4. 4

      Suomen suosituimman talouspodcastin isännät paljastavat, mihin he sijoittaisivat juuri nyt

    5. 5

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    6. 6

      Piironki, papukaija tai hillopurkit – juristi kertoo, millaista omaisuutta suomalainen testamenttaa

    7. 7

      Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo siirtyy Metson johtoon

    8. 8

      Jaana Husu-Kallio: ”Jari Lepästä ei ole tullut mieleeni mitään sovinismiin viittaavaa”

    9. 9

      Kiina ja Yhdysvallat pääsivät sopuun – suunnitelluista tuontitulleista luovutaan

    10. 10

      Syöpä sai Satun luomaan uuden tuotteen: ”Toivon sydämestäni, ettei kukaan tarvitse tätä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    2. 2

      Juristi antoi neuvon, miten puhelinmyyjästä pääsee eroon – ”Klik, tuut-tuut...”

    3. 3

      Tällaiset tulot Susanna Koskella oli vuonna 2016 – tienaa yli 13 kertaa toimeentulotuen perusosan

    4. 4

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    5. 5

      Rivitalokämpän omistaja väitti home­ongelman alkaneen makuu­huoneesta – taloyhtiön kattoremppa paljasti kalliin totuuden

    6. 6

      Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

    7. 7

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    8. 8

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    9. 9

      EU-komissio suunnittelee uutta 30 miljardin tukijärjestelmää – joutuuko Suomi taas maksumieheksi?

    10. 10

      Lakifirma sai 1,5 miljoonaa verorahoja turvapaikanhakijoiden avustamisesta – samaan aikaan toimitusjohtaja keksi laskuja tyhjästä

    11. Näytä lisää