Alle vuosi sitten julkaistussa energia- ja ilmastostrategiassaan hallitus linjasi, että hiilen käytöstä energiatuotannossa luovutaan Suomessa 2020-luvun aikana.
Fossiilisia polttoaineita vastustaviin linjauksiin nähden voi näyttää ristiriitaiselta, että valtion yli puoliksi omistama Fortum kertoi tiistaina tekevänsä ostotarjouksen koko saksalaisen Uniperin osakekannasta.
Kauppa on toteutuessaan historiallisen suuri, sillä Fortumin tarjoaman hinnan perusteella saksalaisyhtiön arvo on 8,05 miljardia euroa.
Yli 80 prosenttia Uniperin energiantuotannosta tuli viime vuonna fossiilisista polttoaineista, joista tärkein on maakaasu.
Kivihiilen osuus koko tuotannosta oli Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin mukaan noin 30 prosenttia.
Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoo Taloussanomille pohtineensa asiaa.
– Kun Fortum informoi minua ostosuunnitelmista, tiedustelin nimenomaan tätä fossiilisten polttoaineiden osuutta, Lintilä sanoo.
Hänen mukaansa Uniperin suunnitelmissa on muuttaa tuotantorakennettaan.
– Esimerkiksi hiiltä käytetään siirtymäaikana. Yhtiön on tarkoitus siirtää tuotantoaan nykyistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Pitää muistaa, että Fortum saa kaupassa merkittävän määrän vesivoimaa.
Vesivoiman noin 10 prosentin osuus tuotannosta on kuitenkin toistaiseksi huomattavasti pienempi kuin fossiilisten polttoaineiden.
Uniper on Helsingin Sanomien mukaan muun muassa OP:n kiellettyjen sijoituskohteiden listalla. Yhtiö kokosi viime vuonna listalleen ”hiiliyhtiöitä, joilla ei ole esittää uskottavaa suunnitelmaa omien ilmastovaikutustensa pienentämisestä merkittävästi”.
Voiko Fortumin kauppa näyttää pahalta ulospäin? Lintilän mukaan ei.
– Ei kaupasta mainehaittaa Fortumille tai valtio-omistajalle synny. En usko.
