Kommentti: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

Julkaistu:

Kommentti
Talouden isot ennustekorjaukset lupaavat pitkästä aikaa parasta kasvua. Uudet ennusteet tuntuvat hyviltä, mutta ne eivät takaa kasvua yhtä varmasti kuin ne muistuttavat ennusteiden alituisista ja isoistakin virheistä, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Ennustaminen on aina vaikeata, ja erityisen vaikeata on tulevaisuuden ennustaminen.

Kukapa ei olisi kuullut tuota lainausten kuolematonta klassikkoa, joka on yhtä osuva ja hupaisa siitä riippumatta, kirjataanpa se sitten amerikkalaishumoristi Mark Twainin tai suomalaisen politiikan mattinykäsen, Ahti Karjalaisen sanomaksi.

Sutkaus voi toki tuntua kuluneelta vitsiltä, ja siksi sen sanomakin voi unohtua turhan helposti. Se on silti täyttä totta – ja pitää täsmälleen kutinsa esimerkiksi talouden ennustamisessa.

Taloudessakin erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Talouden ammattiennustajat ovat niin meillä kuin maailmalla muistuttaneet viime kuukausina juuri tästä ennustamisen vaikeudesta korjailemalla kilvan aiempia kasvuennusteitaan epätavallisen suurilla ennustemuutoksilla entistä suuremmiksi.

Korjattujen ennusteiden perusteella talouskasvu näyttää vahvistuvan erityisesti euroalueella, mutta nyt Suomikin näyttää vihdoin irtautuneen pitkällisen talousanemian ankeudesta ja yltävän vuosikausiin parhaaseen kasvuvauhtiin.

Kasvuennusteita on kohennettu entistä kovemmiksi suunnilleen samaa tahtia kuin jo toteen käynyt talouskasvu on kirinyt aiempia kasvuennusteita kiinni ja niiden ohi. Ja samaa tahtia ennustekorjausten kanssa on kohentunut myös kotitalouksien, yritysjohtajien ja talouspolitiikan päättäjien taloustunnelma.


Näin talous näyttää irtautuneen noidankehästä, jossa kasvun heikkeneminen painaa tunnelmaakin yhä ankeammaksi ja se puolestaan heikentää kasvua lisää. Nyt kasvu kohentaa tunnelmaa ja se taas vahvistaa kasvua. Juuri niin kuin kasvukierteessä käy.

Juuri tähän tapaan edes joten kuten vapaan markkinatalouden suhdanteet vaihtelevat kuin luonnostaan. Kulloinkin toilailevista hallituksista ja talouspolitiikan tempauksista huolimatta – ja talousennusteista tai niiden korjailuista huolimatta.

Tämä pitänee tälläkin kertaa kutinsa: talous vahvistuu aikansa ennen kuin kasvu taas syystä tai toisesta laantuu. Niinpä kasvuennusteitakin korjataan aikansa ylöspäin ennen kuin niitä taas heivataan heikommiksi.

Laumavietti vie ennusteita syteen ja saveen

Kasvuennusteiden viimeaikaiset korjaukset ovat olleet epätavallisen suuria, ja siksi niiden luulisi herättävän edes jonkin verran epäluuloa ja kritiikkiä eikä pelkästään hyvän olon tunnetta.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan tavallistakin suuremmat ennustekorjaukset on pääosin tulkittu suotuisaksi osoitukseksi talouden vahvuudesta eikä suinkaan tylyksi todisteeksi ennusteiden heikkoudesta.

Tällaista myötäsukaista tulkintaa voinee selittää esimerkiksi talouden suhdanteiden mukaan vaihtelevilla mielialavaikutuksilla.

Talouskasvun ja samalla taloustunnelman vahvistuminen tuottaa hyvän olon ja ehkä onnistumisenkin tuntemuksia sekä vahvistaa tulevaisuuden uskoa. Ennustevirheistä huomauttelu ja talouden aina epävarmasta tulevaisuudesta muistuttaminen taas voi herkästi pilata tunnelmaa.

Monen ankean vuoden jälkeen niin talouspäättäjillä kuin ehkä talousennustajillakin on luja halu uskoa kaikkiin mahdollisiin lupaaviin enteisiin kasvun vahvistumisesta. Siksi kasvunäkymiä kohentavat ennustevirheet eivät ehkä tunnu edes virheiltä.

Talousennustamisen psykologiasta löytyy toinenkin syy, miksi ennustevirheitä mieluummin painetaan villaisella kuin arvostellaan.

Isojenkin virheiden hiljainen hyväksyntä syntyy kuin itsestään talousennustajien, -päättäjien ja -toimittajienkin laumakäyttäytymisestä ja niin sanotun ryhmäajattelun ( groupthink) taipumuksesta.

Talouden ennustajien, päättäjien ja kommentoijien enemmistöllä on kuin synnynnäinen taipumus ennustaa, päättää ja kommentoida suurin piirtein niin kuin muutkin tekevät. Tätä taipumusta vahvistaa vaistomainen halua varoa silmätikuksi joutumista ja laumasta erottumista.

 

Laumasta poikkeava virhe pistää silmään ja voi vaarantaa uran, kun taas lauman kanssa yhteinen virhe ei ehkä tunnu virheeltä ollenkaan.

Kun vain ani harva ennustaja tohtii juurikaan poiketa enemmistön ennusteista, ovat ennusteiden lisäksi niiden virheet ja korjauksetkin yhteisiä. Laumasta poikkeava virhe pistää silmään ja voi vaarantaa uran, kun taas lauman kanssa yhteinen virhe ei ehkä tunnu virheeltä ollenkaan.

Todellisuudessa ennustehuti on kuitenkin ennustehuti, vaikka se olisi kuinka laajan ennustajajoukon yksimielinen konsensus-huti.

Kuningatar kovisteli ennustajia harhoista

Viimeaikaisten ennustekorjausten suuruus ei ole näiden korjausten ainoa epätavallinen piirre. Toinen on korjausten etumerkki ja se, että ennustajat ovat kilvan parannelleet aiempia liian synkeitä ennusteitaan.

Talousennusteiden virheissä ja alituisissa korjailuissa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta tavallisesti virheet ovat pienempiä kuin nyt näyttää käyneen, ja tavallisesti ennustevirheet enteilevät vahvempaa kasvua kuin sittemmin käy toteen.

Ennustamisen vaikeus ja ennusteiden aika ajoin dramaattisen suuret virheet ovat käyneet harvinaisen selväksi kymmenen viime vuoden kuluessa.

Maailman talousennustajien enemmistö ”ei nähnyt” finanssikriisiä ennen kuin se iski. Eikä ennustajien enemmistö nähnyt finanssikriisin jo leimahdettua, kuinka laaja, syvä ja pitkä talouskriisi oli jo alkanut.

Ison-Britannian kuningatar Elisabeth II hiillosti Britannian johtavia talousasiantuntijoita pian finanssikriisin leimahdettua tiukkaamalla selitystä, miksi ”kukaan” ei nähnyt, mitä tuleman piti. Luultavasti hän odottaa yhä vastausta.

Kriisistä ja sen yllättävistä iskuista on turha moittia vain finanssimarkkinoita tai niiden kaupallisia toimijoita, kuten liikepankkeja. Kriisi oli kenties vielä suurempi yllätys ja shokki keskuspankeille.

Esimerkiksi Yhdysvaltain Fedillä tai euroalueen EKP:llä ei ollut hajuakaan kriisistä ennen kuin se oli jo alkanut, vaikka niiden palkkalistoilla on yhteensä luultavasti maailman suurin joukko tohtoritason taloustutkijoita ja talouden ammattiennustajia.

Virallisilla ja puolivirallisilla talousennustajilla, kuten EU:n komissiolla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä, on niilläkin palveluksessaan erittäin suuri määrä kovapalkkaisia talouden ammattiennustajia. Mutta niidenkin ennusteet ovat silti olleet alituiseen pielessä.

Kymmenen viime vuoden ajan ennusteet ovat olleet turhan toiveikkaita, ja niitä on kriisin puhkeamisesta asti tämän tästä korjattu alaspäin. Kunnes viime kuukausina ennusteita on vaihteeksi korjattu ylöspäin.

Talouden toisinajattelijat varoittavat vauhtisokeudesta

Talousennusteiden tarkastelussa ja ennustevirheiden arvostelussakin on paikallaan pitää mielessä, että enemmistön konsensus voi toki olla oikeassakin. Ja että viime aikojen ennustekorjaukset ja niiden avulla vahvistunut taloustunnelma voi toki olla perusteltu.

Sekin on paikallaan pitää mielessä, että tuskin yksikään talousennustaja on oikeassa vain olemalla eri mieltä kuin enemmistö.

Mutta yhtä hyvin on paikallaan varoa luulemasta vasta poikkeuksellisen suurilla korjauksilla paranneltuja kasvuennusteita yhtään sen luotettavammiksi kuin näillä samoilla korjauksilla vääriksi osoitetut entiset ennusteet olivat.

 

Korjatutkin kasvuennusteet ovat parhaimmillaankin valistuneita arvauksia.

Korjatutkin kasvuennusteet ovat parhaimmillaankin valistuneita arvauksia, ja siksi niiden kohentamasta taloustunnelmasta on turha liiaksi hullaantua.

Vauhtisokeutta voi vältellä vaikkapa kysymällä, mitä talouden tulevaisuuden näkymistä tuumaa edes pari talousennustajien toisinajattelijaa.

Yksi kansainvälisen sarjan toisinajattelija on Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n pääekonomisti Claudio Borio. Hän on ani harvoja raskaan sarjan ekonomisteja, jotka varoittivat finanssijärjestelmän poikkeuksellisen suurista riskeistä ja talouden kriisialttiudesta ennen finanssikriisin leimahtamisen eikä vasta sen jälkeen.

Viime viikolla Borio antoi uuden varoituksen kansainvälisen talouden hauraudesta ja kasvua kiihdyttäneen valtaisan velkaantumisen riskeistä. Hän ei kiistä kasvun kohenemista mutta varoittaa sen hauraudesta ja riskeistä eikä suinkaan hehkuta kasvun vahvuutta.

Yksi kotimaisen talouskeskustelun oman tien kulkija on ennustetoimisto GnS Economics ja sen toimitusjohtaja Tuomas Malinen.

GnS ja Malinen ennustivat talouden toipumisen ennen kuin konsensus alkoi korjailla omia ennusteitaan ylöspäin, mutta tämän vuoden kuluessa ennusteiden sävy on synkentynyt jo vakaviksi varoituksiksi uuden maailmantalouden taantuman ja jopa uuden finanssikriisin riskeistä.

Varoitusten keskeiset perusteet ovat samoja kuin BIS:n Borion riskivaroituksissa. GnS ja Malinen katsovat viime vuosien kasvun syntyneen ja voimistuneenkin lähinnä ennestäänkin liian suuria velkamääriä kasvattamalla.

Tällainen kasvu kantaa vain yhtä kauas kuin konsensusennusteet: seuraavaan talouden yllätyskäänteeseen asti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    2. 2

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    3. 3

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Nuoret yhä useammin yrittäjiksi – ideat usein arjen tarpeista tai omista harrastuksista

    9. 9

      Yrityskaupat poikivat uusia miljonäärejä – kauppaa käydään vilkkaasti tänäkin vuonna

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    9. 9

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    10. 10

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää