Näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

Julkaistu:

Sunnuntaina vaaleihin käyvä Saksa jarruttaa Ranskan ajamaa EU:n liittovaltiokehitystä – mutta ei estä sitä. Jarruilla tai ilman, EU:n tulevaisuus näyttää kovin erilaiselta kuin Suomi haluaa, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Saksan ensi sunnuntaina pidettävissä liittopäivävaaleissa tuskin nähdään yhtä suuria mullistuksia kuin Ranskan viime kevään presidentinvaaleissa. Silti Saksankin vaalit ovat tärkeä virstanpylväs maan oman tulevaisuuden lisäksi koko Euroopan unionin (EU) ja siinä sivussa Suomenkin tulevaisuudelle.

Saksa on yksi niistä kahdesta EU:n suuresta jäsenmaasta, joiden tahto ja sana painavat eniten kaikkien jäsenmaiden yhteisen EU:n asioissa. Se toinen on Ranska.

Kun EU:n tulevaisuudesta tehdään oikein suuria ja kauaskantoisia linjauksia, niitä tekevät Saksan ja Ranskan johtajat. Siinä eivät Suomen kaltaisten pikkumaiden linjaukset paljon paina.

Siksi Suomessakin on paikallaan pysyä hereillä ja pitää silmällä, mihin suuntaan Saksan ja Ranskan poliittiset valtavirrat EU:ta kuljettavat.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ranskan poliittinen johto meni viime keväänä täysin uusiksi, ja sen jälkeen Ranska on entistä avoimemmin kasvattanut poliittista painetta EU:n kehittämiseksi selvästi nykyistä liittovaltiomaisempaan muotoon.

Harva odottaa Saksan ensi sunnuntain liittopäivävaaleissa yhtä suuria mullistuksia kuin Ranskassa on nähty. Mutta silti Saksankin poliittinen johto – ja esimerkiksi EU-linjaukset – voivat mennä ainakin osittain uusiksi.

Saksan nykyinen johto on tärkeiden vaalien alla ollut hieman halutonta ottamaan osaa Ranskasta pulppuavaan integraatiointoiluun. Saksa on näyttänyt painavan jarrua sitä päättäväisemmin mitä pontevammin Ranska on painanut kaasua.

Luultavasti Saksa jatkaa vaalien jälkeenkin jarrujen painamista yhteisvastuuta lisäävissä hankkeissa, mutta ei ehkä yhtä ehdottomasti kuin ennen vaaleja.

Eikä Saksan seuraava hallitus välttämättä paina integraatiojarruja yhtä kovalla voimalla kuin esimerkiksi Suomen hallitus haluaisi.

Vaalien jälkeen vaikeat hallitusneuvottelut

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja hänen edustamansa kristillisdemokraattinen CDU-puolue ovat todennäköisiä voittajia maan ensi sunnuntain liittopäivävaaleissa. Ja siksi Merkel todennäköisesti jatkaa neljännenkin kauden maan liittokanslerina.

Tästä syystä Saksan vaaleista tuskin muodostuu yhtä suurta jännitysnäytelmää kuin Ranskan viime kevään ja kesän vaaleista, jossa ensin perinteisten puolueiden ulkopuolelta noussut Emmanuel Macron voitti presidentinvaalit ja heti perään myös parlamentin edustajista suuri osa vaihtui.

Saksankin poliittista jännitystä nostaa näissä vaaleissa se, että kannatuskyselyiden perusteella suurimmat perinnepuolueet menettävät kannatusta ja pienemmät haastajapuoleen saavat sitä lisää.

Merkelin CDU ja sen sisarpuolue CSU saavat todennäköisesti eniten ääniä ja paikkoja mutta eivät niin paljon kuin ovat tottuneet saamaan. Kolmannen perinteisesti suuren puolueen sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatus jäänee heikoimmaksi vuosikymmeniin.

Kannatuskyselyiden perusteella vaalien jälkeen onkin odotettavissa tavallista vaikeammat hallitusneuvottelut.

CDU ja CSU eivät kahdestaan yltäne lähellekään enemmistöä, ja edes niukka enemmistö syntyisi vain epämieluisan kilpakumppanin SPD:n kanssa. Kaikki muut enemmistöön yltävät kokoonpanot ovat toinen toistaan mutkikkaampia monipuoluekoalitioita.

Vaalien lopputulos kertookin vain suurin piirtein, mihin suuntaan Saksa on kallellaan. Mutta vasta vaalien jälkeen hahmottuva hallituskokoonpano ja -ohjelma linjaavat maan politiikkaa esimerkiksi EU-kysymyksissä.

Hallituksen kokoamiseen ja uuden hallituksen ohjelman hiomiseen voi helposti kulua koko syyskausi, joten kovin suuria politiikan äkkikäännöksiä tuskin on odotettavissa ainakaan heti vaalien jälkeen.

Voimakaksikon EU-linja on jo muuttunut

Jos Ranskan Macron saisi valita puolueet Saksan seuraavaan hallitukseen, hän epäilemättä kannattaisi perinteistä ”suurta koalitiota”. Siinä CDU:n ja CSU:n rinnalla olisi SPD.

Tällaisessa kokoonpanossa yksi todennäköisistä hallituksen ministereistä olisi SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz. Tämä olisi Macronin mieleen, sillä Schulz on kaikista saksalaispoliitikoista kenties näkyvimmin tunnustautunut eurofederalistiksi.

Jos Merkel kokoaisi hallituksen Schulzin SPD:n ja mahdollisesti Vihreiden kanssa, olisi se kenties kaikista mahdollisista kokoonpanoista vähiten vastahakoinen Ranskan kannattamille euromaiden yhteisvastuujärjestelyille.

Mutta jos Merkel kysyisikin neuvoa hallituksen tunnusteluun Suomen Sipilältä, hän saisi luultavasti tyystin toisenlaisen toiveen.

Todennäköisesti Sipilän suosikki olisi mikä tahansa hallituskokoonpano, kunhan mukana olisi liberaalipuolue FDP. Se on tottunut yhteistyöhön CDU:n ja CSU:n kanssa, mutta tämä tuskin olisi syy Sipilän suositukseen.

Puoltolause tulisi siitä, että FDP ajaa Saksan ”hallituskelpoisista” puolueista selvästi tiukinta ja tavallaan ”suomalaisinta” talouslinjaa. Se vastustaa euromaiden välistä velkojen yhteisvastuuta ja maiden välisiä tulonsiirtoja, ja se haluaisi jo sovittuja talouspolitiikan sääntöjä noudatettavan entistä ankarammin.

Suomenkaan virallisen EU-linjauksen mukaan minkäänlaisia tulonsiirtoja tai velkojen yhteisvastuuta ei tarvita, kunhan kaikki jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja talouspolitiikan periaatteita ja sääntöjä.

Ranskan mielestä tulonsiirtoja ja yhteisvastuuta tarvitaan, eikä talouspolitiikankaan sääntöjä pidä aina niuhottaa aivan sanatarkasti.

Saksa jatkanee epäilevää empimistään ensi sunnuntain vaalien jälkeenkin, mutta luultavasti hieman vähäisemmässä vastahangassa kuin aiemmin – ja luultavasti myös vähäisemmässä vastahangassa kuin Suomi.

Yhdessä Saksan ja Ranskan muodostama voimakaksikko on jo säätänyt EU-linjaansa monta astetta lisäintegraation suuntaan. Se määrää, miltä näyttää Suomenkin EU:n tulevaisuus. Ainakin enemmän kuin Suomen oma EU-linja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    4. 4

      Telian toimitusjohtaja: Kulujen vähentäminen ja kassavirran vahvistaminen tuottavat tulosta

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Telian käyttökate supistui odotetusti

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    10. 10

      Viralliset luvut julki: Kiinan talous kasvoi lähes seitsemällä prosentilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    7. 7

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    8. 8

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    9. 9

      Viralliset luvut julki: Kiinan talous kasvoi lähes seitsemällä prosentilla

    10. 10

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää