Rahoitusvakausvirasto: Talletussuoja kasvaa Nordean mukana - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

Nordean pääkonttorin muutto Suomeen tuo suuren määrä talletuksia suomalaisen talletussuojajärjestelmän piiriin.

7.9.2017 19:44

Nordean tytärpankit Suomessa, Norjassa ja Tanskassa fuusioitiin ruotsalaiseen emoyhtiöön kuluvan vuoden alussa. Tämä siirsi suomalaistenkin säästöt ruotsalaisen talletussuojan alle. Nyt ne palaavat takaisin, ja samalla myös tukku talletuksia Pohjoismaista ja Baltiasta.

– Koko Nordea-konsernin talletukset siirtyvät kokonaisuudessaan suomalaisen talletussuojan piiriin, Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos vahvistaa Taloussanomille.

Talletussuojan piirissä ovat yksityishenkilöiden lisäksi myös yhdistysten ja yritysten talletukset enintään 100 000 euroon saakka. Sinne talletussuoja nostettiin finanssikriisin aikoihin EU:n direktiivillä 50 000 eurosta.

Taoksen mukaan Nordean muutossa on kyse karkeasti arvioiden noin 90 miljardin euron vastuiden lisäyksestä.

– Tämän verran arvioimme Nordea-konsernilla olevan korvattavia talletuksia, Taos sanoo.

Tämä on melkoinen lisäys, kun nykyisin Suomessa on talletussuojan piirissä vain 55 miljardin euron edestä pankkitalletuksia.

Joissakin kommenteissa on jo varoiteltu riskien kasvavan hallitsemattomiksi suomalaisen talletussuojarahaston kokoon nähden.

Puskurirahasto toimii tukena

Tänä vuonna Rahoitusvakausvirasto keräsi pankeilta talletussuojamaksuja 44,5 miljoonaa euroa. Näillä kasvatetaan talletussuojarahastoa. Vuonna 2015 perustetun rahaston nykyinen koko on noin 150 miljoonaa euroa.

Nordean muutto Suomeen merkitsee sitä, että rahaston koko pitää kasvattaa noin 1,1 miljardiin euroon. Tämä merkitsee suomalaisille pankeille kasvavia talletussuojamaksuja. Toisaalta myös Nordea maksaa näitä jatkossa Suomeen selvästi enemmän.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Suomessa on ollut jo aiemmin rahastoiva talletussuojajärjestelmä. Siitä vastasi pankkisektori itse.

– Pankkien kanssa sovittiin, että vanhasta talletussuojarahastosta siirretään puskurirahastona uuteen varoja. Vanhan rahaston ja uuden rahaston yhteiskoko on jo nyt yli miljardi euroa, Taos toteaa.

Käytännössä talletussuoja ei ole aiemminkaan ole ollut sataprosenttinen, sillä rahasto pystyisi ääritilanteessa kattamaan vain kooltaan pienten ja keskisuurten pankkien talletuksia. Katettujen talletusten määrästä rahastoidaan EU:n direktiivin mukaan varoja vähintään 0,8 prosenttia.

Tulevaisuudessa Suomen on määrä olla EU:n pankkiunionissa euroalueen yhteisen talletussuojajärjestelmän piirissä. Sen toteutumisen ajankohta on vielä hämärän peitossa.

Yhteiseen talletussuojaan on tarkoitus siirtyä pankkiunionissa vaiheittain vuoteen 2024 mennessä, mutta useat maat, Suomi mukaan lukien, ovat esittäneet lukuisia varauksia.

Pankkiunionissa pyritään ratkaisemaan pankkien ongelmat ensin yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa. Talletuksiin turvautuminen osana kriisinratkaisua olisi erittäin epätodennäköistä, Taos korostaa.

Sitä ennen käytäisiin pankin osakkeenomistajien ja velkakirjanhaltijoiden pakeilla.

– Kriisinratkaisussa lähtökohta on se, että suuria ja maailmanlaajuisesti merkittäviä pankkeja ei päästetä konkurssiin, vaan ongelmat hoidetaan muulla tavoin, Taos tähdentää.

Suomen talletussuojarahastosta on maksettu korvauksia viimeksi vuonna 2010, kun Sofia Pankki ajautui selvitystilaan.

Rahoitusvakausvirasto on perustettu vuonna 2015. Sen toiminta rahoitetaan luottolaitoksilta perittävillä maksuilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?