Näkökulma: Keppiä kansalle ja porkkanat pomoille

Julkaistu:

Pomopalkkioiden karkailu on räikeässä ristiriidassa sen patistelun kanssa, jolla kansaa vaaditaan palkkamalttiin. Eikä palkkakuilu herätä vain katkeraa kateutta – se on myös taloutta rasittava tuplavitsaus.
Ylimmän yritysjohdon lisäeläkkeet ja muunlaiset pomopalkkiot ovat tiukasti tulkiten kunkin yrityksen osakkeenomistajien asia.

Niinpä ylenpalttisetkin palkitsemiskeinot ovat pörssiyhtiöiden oikeus, johon muilla ei pitäisi olla nokan koputtamista niin kauan kuin palkitseminen pysyy lakien raameissa.

Mutta tiukan kaavamaisesti tulkiten syntyy helposti näköharhoja.

Vaikka tiukasti ottaen pomopalkkiot eivät kuulu muille, ne näkyvät. Ja kauas näkyvätkin. Ne näkyvät esimerkiksi työpaikkojen kahvihuoneisiin ja aluillaan olevan työmarkkinasyksyn neuvottelupöytiin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Uutiset yritysjohdon hulppeista lisäeläkkeistä ovat taatusti tulleet niidenkin palkansaajien tietoon, jotka ovat juuri palanneet ilman totuttuja lomarahoja vietetyltä kesälomalta takaisin töihin.

Ja palkkioiden karkailu on niidenkin pieni- ja keskituloisten kansalaisten tiedossa, joiden korvissa soivat alituiset patistelut palkkamalttiin ja yhä notkeampiin työolojen joustoihin.

Ei tarvitse olla kaksinen työmarkkinaterapeutti oivaltaakseen, että palkkiokarkailun ja palkkamalttipatistelun välinen ristiriita herättää ärtymystä ja on omiaan heikentämään työmarkkinoiden ilmapiiriä.

Bonuskulttuuri vie investointihalut

Pomopalkkioiden arvostelu on helppo tulkita katkeraksi kateudeksi, mutta kritiikkiin on taloudellisiakin perusteita.

Palkkioiden karkailu liian suuriksi on epäsuorine haittavaikutuksineen koko taloutta rasittava vitsaus eikä vain yritysten ja johtajien oma asia. Kun samaan aikaan palkkakuilun vastareunalla tavallisen kansan ansiokehitys laahaa liian pitkään liian vaisuna, on talouden rasitteena tuplavitsaus.

Yksittäisten johtajien ylenpalttisetkin palkkiopotit ovat toki liian pieniä heilauttaakseen kansantalouden suuria lukuja suuntaan tai toiseen, se on selvä.

Mutta yhdessä kaikkien pörssiyritysten ja muiden suuryritysten johtajapalkkioilla ja palkitsemiskulttuurilla voi olla paljon uskottua suurempi vaikutus koko kansantalouden kuntoon.

Esimerkiksi ylimmän yritysjohdon ”bonuskulttuurin” ja yritysten investointihalukkuuden välillä on todettu selvä yhteys.

Yleensä palkkiot on tavalla tai toisella sidottu yrityksen pörssiarvon kehitykseen, ja usein tämä kannustaa johtoa tavoittelemaan lyhytaikaista menestystä mutta samalla laiminlyömään pitkäaikaisia kehityshankkeita, kuten investointeja.

Toki osa esimerkiksi suomalaisista pörssiyhtiöistä on kehittänyt johdolleen myös pitkäjänteisiä kannustinohjelmia, mutta osakekohtaiset kannattavuusluvut, osakekurssi ja yhtiön pörssiarvo ovat meillä ja muualla edelleen keskeisiä yritysjohdon menestyksen mittareita.

Palkoista syntyy ostovoima ja kysyntä

Mitä herkemmin osakekohtainen kannattavuus, osakekurssi ja pörssiarvo vaikuttavat ylimmän johdon ansioihin, sitä lyhytjänteisemmäksi johtamistapa tiivistyy. Ja mitä suurempia palkkiosummia on saatavilla, sitä hanakammin yritysjohto keskittyy pitämään parasta mahdollista huolta juuri niistä.

Silloin jäävät herkästi taka-alalle toisarvoisemmat tavoitteet, kuten yrityksen koko henkilökunnasta, asiakkaista saati varsinkaan kansantalouden tulevaisuudesta huolehtiminen.

Kun samanlainen lyhytjänteinen ja esimerkiksi juuri investointeja karttava johtamistapa yleistyy kylliksi, alkaa koko kansantalous potea investointipulaa. Seuraavaksi synkkenevät talousnäkymät, kun kasvu jää parhaimmillaankin vaisuksi, tuottavuuskehitys hidastuu tai lakkaa ja työllisyys heikkenee.

Jos yhä työssä käyvän kansanosan ansiokehitys jää pitkäksi aikaa vaisuksi, voi niin sanottu palkkamalttikin rasittaa taloutta.

Toki palkat ovat yritysten ja muiden työnantajien kustannuksia, ja siksi varsinkin kannattavuusvaikeuksia poteville palkanmaksajille malttikin voi olla liikaa.

Mutta silti juuri palkoista kertyy kotitalouksien ostovoima ja kyky ylläpitää tai jopa kasvattaa kysyntää. Se taas joko ylläpitää tai on ylläpitämättä Suomen talouden pitkästä aikaa edes jonkinlaista kasvua.

Pomopalkkioiden paisuminen lisää ehkä luksusasuntojen ja -jahtien kysyntää, mutta tavallisten palkkojen pienikin nousu päätyy sellaisenaan jokapäiväisen arkielämän kuluihin. Ja juuri niistä syntyy talouskasvu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    9. 9

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää