Pörssiuutiset

12 toimitusjohtajaa saa valtio-omisteisissa yhtiöissä lisäeläkettä – Vauramon etu kalpenee

Julkaistu:

Neljällä viidestä valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on lisäeläke-etu, käy ilmi Taloussanomien selvityksestä. Lisäeläke ei ole palkankorotusta kummoisempi tapa palkita johtajia.
Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon lisäeläke on kuohuttanut viime päivinä.

Valtion yli puoliksi omistaman lentoyhtiön hallitus päätti viime vuonna alkaa kerryttää toimitusjohtajalle lisäeläkettä noin 130 000 euron vuotuisilla eläkemaksuilla.

Lisäeläke on ikään kuin palkankorotuksen korvike: sen sijaan, että Vauramo saisi 650 000 euron palkkaansa 130 000 euron korotuksen, rahat maksetaan vakuutusyhtiöön.

Kun Vauramo eläköityy, hän saa vakuutusyhtiöstä Finnairin sinne maksamia rahoja takaisin sijoitustuottojen kera.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lisäeläkkeet ovat pitkään olleet yleinen tapa palkita yritysjohtajia, eikä Finnairin tapaus suinkaan ole harvinainen.

Taloussanomat selvitti omistajaohjausyksikön avustuksella ja yhtiöiden vuosikertomusten perusteella, kuinka yleisiä lisäeläkkeet ovat pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistö- tai vähemmistöomistaja.

Valtio omistaa 15:tä pörssiyhtiötä, ja lisäeläke-etu löytyy niistä 12:n toimitusjohtajalta. (Lista jutun lopussa.)

Muilla isommat edut kuin Vauramolla

Pekka Vauramon lisäeläke-etu kalpenee useimpien hänen kollegojensa rinnalla.

Valtio on enemmistöomistaja Finnairin lisäksi Nesteessä sekä Fortumissa, ja kyseiset yhtiöt maksoivat viime vuonna toimitusjohtajiensa lisäeläkkeistä huomattavasti Finnairia suurempia summia.

Fortum kerrytti Pekka Lundmarkin lisäeläkettä viime vuonna 356 000 eurolla, ja Neste maksoi Matti Lievosen tulevaan lisäeläkepottiin 957 000 euroa.

Valtion vähemmistöomistuksista vastaa valtion sijoitusyhtiö Solidium.

Solidiumin omistamista yhtiöistä esimerkiksi Metso pulitti toimitusjohtajastaan 445 000 euron, Stora Enso 550 000 euron ja SSAB 416 000 euron lisäeläkemaksut.

Maksun suuruus on eri asia kuin lisäeläkkeen suuruus

On keskeistä ymmärtää, ettei lisäeläkemaksun suuruus kuvasta tulevan eläkkeen suuruutta.

Finnairin Vauramon 130 000 euron vuotuinen lisäeläke-etu ei tarkoita sitä, että hän eläköidyttyään saisi joka vuosi 130 000 euroa lisäeläkettä.

Sen sijaan lisäeläkkeen myynyt vakuutusyhtiö laskee maksettujen maksujen ja sijoitustuottojen perusteella, millaiseen vuosittaiseen lisäeläkkeeseen maksut oikeuttavat.

Summa on todennäköisesti selvästi pienempi kuin 130 000 euroa. Lisäeläkkeiden ohella toimitusjohtajat saavat palkkansa perusteella työeläkettä siinä missä muutkin suomalaiset.

Kalleimmat edut vanhoista järjestelyistä

Taloussanomien selvityksen perusteella suurimmat lisäeläke-edut ovat valtio-omisteisista yhtiöistä Nesteen Lievosella ja Sammon Kari Stadighilla.

Sampo maksoi Stadighin edusta vuonna 2015 peräti 2,2 miljoonaa euroa.

Koska lisäetu tuli summalla täysin maksetuksi, Stadighille tehtiin viime vuonna jo toinen lisäeläkeohjelma. Siitä Sampo maksoi 455 000 euroa.

Pitkään yhtiöitään johtaneiden Lievosen ja Stadighin edut ovat kalliimmat kuin useimpien muiden toimitusjohtajien, koska uusista lisäeläkejärjestelyistä poiketen ne ovat niin sanotusti etuusperusteisia.

Esimerkiksi Lievonen voi etunsa ansiosta päästä 60-vuotiaana eläkkeelle, jonka suuruus on määritetty vastaamaan 60:tä prosenttia hänen noin 55 000 euron kuukausipalkastaan.

Nyt 59-vuotias Lievonen voi alkaa saada työeläkettä vähän yli 63-vuotiaana, joten vakuutusyhtiö maksaisi hänelle lisäeläkkeenä 33 000 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajan.

Tämän jälkeen Lievonen voi alkaa nostaa kerryttämäänsä työeläkettä. Jos sen suuruus on alle 33 000 euroa, vakuutusyhtiö todennäköisesti maksaa erotuksen koko loppuelämän ajan.

Anteliaiden etuusperusteisten järjestelyiden tekemisestä on miltei täysin luovuttu, koska kuten Lievosen ja Stadighin eduista maksetut maksut osoittavat, ne voivat osoittautua yrityksille hyvin kalliiksi.

Finnairin Pekka Vauramon ja useimpien muiden lisäeläke-edut ovat maksuperusteisia. Niille ei ole määritelty tavoitesuuruutta, vaan lisäeläke riippuu puhtaasti maksettujen maksujen ja sijoitustuottojen määrästä.

Onko Vauramon lisäeläke hallituksen periaatepäätöksen vastainen?

Lisäeläkkeet eivät ole sen kummoisempi tapa palkita johtajia kuin palkankorotuksetkaan.

Yritykset maksavat edut kokonaan itse, eivätkä esimerkiksi tavalliset veronmaksajat joudu maksumiehiksi.

Toki palkankorotuksen ottaminen eläkkeenä usealle vuodelle jaksotettuna voi keventää edunsaajan verotusta.

Finnairin Vauramon viime vuonna sovittu etu on kuitenkin herättänyt närää ennen kaikkea Juha Sipilän (kesk) hallituksen aiemmin samana vuonna tekemän periaatepäätöksen vuoksi.

Periaatepäätöksen mukaan valtion omistamissa yhtiöissä ei pitäisi enää myöntää uusia lisäeläkkeitä. Päätöksessä todetaan myös, että useamman omistajan yhtiöissä niiden hallitukset päättävät etujen myöntämisestä.

Valtio omistaa Finnairista yli puolet, mutta lentoyhtiöllä on toki vino pino muitakin omistajia. Vauramon lisäeläke ei siis suoraan ole periaatepäätöksen vastainen, mutta valtio olisi enemmistöomistajana voinut torpata edun myöntämisen.

Kaikkien muiden valtion omistamien pörssiyhtiöiden lisäeläke-edut on sovittu ennen hallituksen viimevuotista periaatepäätöstä.

(Jos lista ei näy laitteellasi, voit katsoa sen täältä.)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    2. 2

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    3. 3

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    4. 4

      Dansken rahanpesuskandaali uhkaa jo Tanskan luottoluokitusta

    5. 5

      Lehdet: Michael Kors ostamassa Versacen

    6. 6

      Täyttivätkö taksikyytien välittäjät kilpailutuksen vaatimukset? Kela kertoo, mitä lain kohtaa sovellettiin

    7. 7

      Insinööriliitto harkitsee toimia irtisanomissuojan heikentämistä vastaan

    8. 8

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjien järjestöt työaikalaista: ”Tuntuu sääntö-Suomen outoudelta”

    10. 10

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    2. 2

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    3. 3

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    4. 4

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    5. 5

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    6. 6

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    7. 7

      Dansken rahanpesuskandaali uhkaa jo Tanskan luottoluokitusta

    8. 8

      Täyttivätkö taksikyytien välittäjät kilpailutuksen vaatimukset? Kela kertoo, mitä lain kohtaa sovellettiin

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjien järjestöt työaikalaista: ”Tuntuu sääntö-Suomen outoudelta”

    10. 10

      Lehdet: Michael Kors ostamassa Versacen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    2. 2

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    3. 3

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    4. 4

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    7. 7

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    8. 8

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    9. 9

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    10. 10

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    11. Näytä lisää