Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon lisäeläke on kuohuttanut viime päivinä.
Valtion yli puoliksi omistaman lentoyhtiön hallitus päätti viime vuonna alkaa kerryttää toimitusjohtajalle lisäeläkettä noin 130 000 euron vuotuisilla eläkemaksuilla.
Lisäeläke on ikään kuin palkankorotuksen korvike: sen sijaan, että Vauramo saisi 650 000 euron palkkaansa 130 000 euron korotuksen, rahat maksetaan vakuutusyhtiöön.
Kun Vauramo eläköityy, hän saa vakuutusyhtiöstä Finnairin sinne maksamia rahoja takaisin sijoitustuottojen kera.
Lisäeläkkeet ovat pitkään olleet yleinen tapa palkita yritysjohtajia, eikä Finnairin tapaus suinkaan ole harvinainen.
Taloussanomat selvitti omistajaohjausyksikön avustuksella ja yhtiöiden vuosikertomusten perusteella, kuinka yleisiä lisäeläkkeet ovat pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistö- tai vähemmistöomistaja.
Valtio omistaa 15:tä pörssiyhtiötä, ja lisäeläke-etu löytyy niistä 12:n toimitusjohtajalta. (Lista jutun lopussa.)
Muilla isommat edut kuin Vauramolla
Pekka Vauramon lisäeläke-etu kalpenee useimpien hänen kollegojensa rinnalla.
Valtio on enemmistöomistaja Finnairin lisäksi Nesteessä sekä Fortumissa, ja kyseiset yhtiöt maksoivat viime vuonna toimitusjohtajiensa lisäeläkkeistä huomattavasti Finnairia suurempia summia.
Fortum kerrytti Pekka Lundmarkin lisäeläkettä viime vuonna 356 000 eurolla, ja Neste maksoi Matti Lievosen tulevaan lisäeläkepottiin 957 000 euroa.
Valtion vähemmistöomistuksista vastaa valtion sijoitusyhtiö Solidium.
Solidiumin omistamista yhtiöistä esimerkiksi Metso pulitti toimitusjohtajastaan 445 000 euron, Stora Enso 550 000 euron ja SSAB 416 000 euron lisäeläkemaksut.
Maksun suuruus on eri asia kuin lisäeläkkeen suuruus
On keskeistä ymmärtää, ettei lisäeläkemaksun suuruus kuvasta tulevan eläkkeen suuruutta.
Finnairin Vauramon 130 000 euron vuotuinen lisäeläke-etu ei tarkoita sitä, että hän eläköidyttyään saisi joka vuosi 130 000 euroa lisäeläkettä.
Sen sijaan lisäeläkkeen myynyt vakuutusyhtiö laskee maksettujen maksujen ja sijoitustuottojen perusteella, millaiseen vuosittaiseen lisäeläkkeeseen maksut oikeuttavat.
Summa on todennäköisesti selvästi pienempi kuin 130 000 euroa. Lisäeläkkeiden ohella toimitusjohtajat saavat palkkansa perusteella työeläkettä siinä missä muutkin suomalaiset.
Kalleimmat edut vanhoista järjestelyistä
Taloussanomien selvityksen perusteella suurimmat lisäeläke-edut ovat valtio-omisteisista yhtiöistä Nesteen Lievosella ja Sammon Kari Stadighilla.
Sampo maksoi Stadighin edusta vuonna 2015 peräti 2,2 miljoonaa euroa.
Koska lisäetu tuli summalla täysin maksetuksi, Stadighille tehtiin viime vuonna jo toinen lisäeläkeohjelma. Siitä Sampo maksoi 455 000 euroa.
Pitkään yhtiöitään johtaneiden Lievosen ja Stadighin edut ovat kalliimmat kuin useimpien muiden toimitusjohtajien, koska uusista lisäeläkejärjestelyistä poiketen ne ovat niin sanotusti etuusperusteisia.
Esimerkiksi Lievonen voi etunsa ansiosta päästä 60-vuotiaana eläkkeelle, jonka suuruus on määritetty vastaamaan 60:tä prosenttia hänen noin 55 000 euron kuukausipalkastaan.
Nyt 59-vuotias Lievonen voi alkaa saada työeläkettä vähän yli 63-vuotiaana, joten vakuutusyhtiö maksaisi hänelle lisäeläkkeenä 33 000 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajan.
Tämän jälkeen Lievonen voi alkaa nostaa kerryttämäänsä työeläkettä. Jos sen suuruus on alle 33 000 euroa, vakuutusyhtiö todennäköisesti maksaa erotuksen koko loppuelämän ajan.
Anteliaiden etuusperusteisten järjestelyiden tekemisestä on miltei täysin luovuttu, koska kuten Lievosen ja Stadighin eduista maksetut maksut osoittavat, ne voivat osoittautua yrityksille hyvin kalliiksi.
Finnairin Pekka Vauramon ja useimpien muiden lisäeläke-edut ovat maksuperusteisia. Niille ei ole määritelty tavoitesuuruutta, vaan lisäeläke riippuu puhtaasti maksettujen maksujen ja sijoitustuottojen määrästä.
Onko Vauramon lisäeläke hallituksen periaatepäätöksen vastainen?
Lisäeläkkeet eivät ole sen kummoisempi tapa palkita johtajia kuin palkankorotuksetkaan.
Yritykset maksavat edut kokonaan itse, eivätkä esimerkiksi tavalliset veronmaksajat joudu maksumiehiksi.
Toki palkankorotuksen ottaminen eläkkeenä usealle vuodelle jaksotettuna voi keventää edunsaajan verotusta.
Finnairin Vauramon viime vuonna sovittu etu on kuitenkin herättänyt närää ennen kaikkea Juha Sipilän (kesk) hallituksen aiemmin samana vuonna tekemän periaatepäätöksen vuoksi.
Periaatepäätöksen mukaan valtion omistamissa yhtiöissä ei pitäisi enää myöntää uusia lisäeläkkeitä. Päätöksessä todetaan myös, että useamman omistajan yhtiöissä niiden hallitukset päättävät etujen myöntämisestä.
Valtio omistaa Finnairista yli puolet, mutta lentoyhtiöllä on toki vino pino muitakin omistajia. Vauramon lisäeläke ei siis suoraan ole periaatepäätöksen vastainen, mutta valtio olisi enemmistöomistajana voinut torpata edun myöntämisen.
Kaikkien muiden valtion omistamien pörssiyhtiöiden lisäeläke-edut on sovittu ennen hallituksen viimevuotista periaatepäätöstä.
(Jos lista ei näy laitteellasi, voit katsoa sen täältä.)
