Näkökulma: Se siitä sijoittajavastuusta – iso osa Kreikan lainasta käy Ateenassa vain kääntymässä

Julkaistu:

Suomikin takaa osaltaan, että Kreikka voi maksaa ensi kuussa erääntyvät velkansa yksityisille riskisijoittajille. Näin käy nyt tiettävästi ensimmäisen kerran viiteen vuoteen, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euromaiden valtiovarainministerit huokaisivat torstaina helpotuksesta ja kiittelivät itseään päästyään kuukausien vatvomisen ja kinastelun jälkeen vihdoin sopuun Kreikan valtion seuraavastakin lainaerästä.

Europäättäjät sopivat torstaina, että Kreikka saa kolmannen lainaerän vuoden 2015 kesäkriisin jälkeen kootusta yhteensä 86 miljardin euron rahoitusohjelmasta, niin sanotusta Kreikka kolmosesta.

Kreikalle luvattu seuraava lainaerä on 8,5 miljardia euroa, ja se tulee tukalaan tarpeeseen ja vieläpä viime tingassa. Kreikan valtiolta erääntyy jo muutaman viikon kuluttua maksuun kuutisen miljardia euroa vanhoja velkoja ja kesän loppuun mennessä vielä miljardin verran lisää.

Ilman euromaiden takaamaa lisärahoitusta Kreikan valtiolta olisivat rahat loppuneet kesken kaiken. Kesällä maksuun erääntyvät vanhat velat ja niiden korot olisivat jääneet maksamatta, mikä olisi merkinnyt valtion maksukyvyttömyyttä ja kansanomaisemmin sanottua vararikkoa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tämän seuraavan lainaerän suurin kyseenalainen tyylirikko ei kuitenkaan se, että lainaerän ehtojen täyttymistä ja koko rahoitusohjelman jatkoa vatvonut kinastelu ja kiistely ehti venyä kuukausien mittaiseksi ennen kuin tuli edes puolivalmista.

Kiistely, kinastelu ja viivyttely eivät ole uusia ja yllättäviä tyylirikkoja vaan ne ovat ennemmin nyt jo kahdeksan kriisivuoden mittaan vakiintuneita menettelytapoja. Näiden jo tuttujen tyylirikkojen jatkoksi tulee ainakin yksi uusi ja ehkä vielä kiusallisempi tyylirikko:

Isohko osa tästä lainaerästä käy Ateenassa vain kääntymässä ja päätyy valtion kassan kautta finanssimarkkinoiden yksityisille riskisijoittajille, kuten kansainvälisille vipurahastoille ja pahamaineisille korppikotkarahastoille.

Näin käy nyt tiettävästi ensimmäisen kerran viiteen vuoteen – ja ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun esimerkiksi Suomen hallitus kirjasi niin sanotun sijoittajavastuun vaatimuksen omaan hallitusohjelmaansa.

Sijoittajavastuu pelkkää pehmeää puhetta

Heinäkuussa erääntyy ensimmäisiä niistä velkakirjoista, joita Kreikan valtio kykeni kriisin lyhyeksi jääneen suvantovaiheen aikana vuonna 2014 laskemaan liikkeeseen kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Silloin finanssimarkkinoiden tuoreessa muistissa oli vuonna 2012 väkisin toteen pantu ”vapaaehtoinen” yksityisten velkojien ”osallistuminen”. Se oli taloushistorian toistaiseksi mittavin velkasaneeraus, jossa Kreikan valtion yksityiset velkojat menettivät yli puolet saataviensa nimellisarvoista. Paperitappiot olivat noin sata miljardia euroa.

Suursaneerauksesta kului pari vaihteeksi hieman rauhallisempaa vuotta ennen kuin Kreikka tohti koetella velkakirjamarkkinoilla onneaan – ja ennen kuin rohkeimmat riskisijoittajat tohtivat sijoittaa varojaan Kreikan valtion uusiin velkakirjoihin.

Useimmille tavanomaisille velkakirjasijoittajille Kreikka oli yhä liian riskipitoinen sijoituskohde, mutta joukko tavallista suurempiin – ja houkutteleviin – riskeihin erikoistuneita finanssipelureita tarttui tarjoukseen ja sijoitti varojaan Kreikan valtion uusiin velkakirjoihin.

Näitä yksityisten sijoittajien hallussa olevia vuoden 2014 velkakirjoja erääntyy ensi kuussa noin puolentoista miljardin euron arvosta. Tieto käy ilmi esimerkiksi tietotoimisto Bloombergin kokoamista ja ylläpitämistä velkakirjamarkkinoiden tilastoista.

Tiettävästi suuri osa tuosta puolentoista miljardin velkakirjapotista on erilaisten yksityisten riskisijoittajien, kuten superrikkaiden sijoituksia hoitavien vipurahastojen ja varta vasten rahoituskriisien rahastamiseen erikoistuneiden niin sanottujen korppikotkarahastojen, hallussa.

Torstain lainalupauksilla Suomikin osaltaan takaa, että Kreikka saa lisää rahaa velkojensa maksuun – ja että riskisijoittajatkin saavat rahansa takaisin täyteen nimellisarvoon ja korot päälle.

Ja että sijoittajavastuun periaate jää pelkäksi pehmeäksi puheeksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    9. 9

      Kommentti: Sopeutumiseläkkeistä viis – eläkejärjestelmä on antelias kaikille hyvätuloisille

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää