Korkojen nousu lähestyy mutta etenkin euroalueella varsin hitaasti - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Näkökulma: Euroalueen reaalikorot voivat pysyä pakkasella vielä vuosien ajan

Talouden vahvistuminen vihjaa, että korkojen seuraava suunta on ylös. Euroalueen EKP pitänee silti reaalikorot miinuksella vielä vuosien ajan, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.

10.5.2017 6:02

Yhdysvaltain keskuspankki Fed on jo aloittanut omien ohjauskorkojensa hivuttamisen nollaa prosenttia korkeammalle, ja jos eurotalous jatkaa vahvistumistaan, korkojen nousu on ennen pitkää edessä meilläkin.

Siihen kulunee silti vielä hyvän aikaa ennen kuin euroalueen keskuspankki EKP ryhtyy toden teolla nostamaan korkojaan.

Näillä näkymin EKP:n ohjauskorot ja samalla euroalueen lyhytaikaiset markkinakorot nousevat nollaa prosenttia korkeammiksi ennen kuin vuosikymmen vaihtuu. Mutta ne yltänevät edes täyteen yhteen prosenttiin tai varsinkaan sitä korkeammiksi aikaisintaan pitkällä 2020-luvulla.

Inflaation vaikutuksilla ”kevennetyt” euroalueen lyhytaikaisimmat markkinakorot pysynevät reaalisesti miinuksella vielä vuosien tai jopa vuosikymmenen ajan, mutta eivät välttämättä useita vuosikymmeniä.

Suunnilleen tällaisia tulevaisuuden näkymiä hahmottelevat ranskalaispankki Société Généralen (SocGen) ekonomistit ja korkostrategit yli satasivuisessa järkäleraportissa, jossa he puivat euroalueen ja muun maailman lähivuosien korko- ja inflaationäkymiä juurta jaksain.

Pankki jakeli raportin kansainvälisille suurasiakkailleen – ja Taloussanomille – tiistaina.

Raportin pääasiallinen sisältö ja keskeiset johtopäätökset ovat suhteellisen suotuisia niille, joille on etua korkojen pysymisestä mahdollisimman pitkään mahdollisimman matalina.

Mutta niille taas samat näkymät ovat huolestuttavia, jotka vielä muistavat, mitä pitkään jatkuvat poikkeuksellisen matalien korkojen kaudet tekevät vaikkapa velkaantumiselle ja finanssiriskeille.

Talous liian heikko korkojen nopealle nousulle

Euroalueella Société Généralen ekonomistit ja korkostrategit arvioivat, että yleinen korkotaso on jo saavuttanut ja ehkä sivuuttanutkin pohjakosketuksensa.

Korot tuskin painuvat kovin herkästi nykyistä alemmas kuin korkeintaan siinä pankin mukaan epätodennäköisessä mutta toki silti mahdollisessa tapauksessa, että talouden vahvistuminen tyssääkin jonkinlaiseen uuteen finanssishokkiin tai politiikan kriisiin.

Mutta jos talouskasvu säilyttää edes viimeaikaisen temponsa ja ”kaikki” sujuu myös esimerkiksi euroalueen politiikassa suuremmitta kommelluksitta, korkojen seuraava suunta on ylös.

Euroalueen talous on kuitenkin viimeaikaisista lupaavista kohenemisen merkeistä huolimatta yhä niin heikossa kunnossa ja työttömyyden kaltaiset kriisivuosien rasitteet vielä niin raskaita, että korot tuskin nousevat kovin pian tai varsinkaan kovin korkealle.

SocGenin veikkaus on, että EKP viivyttelee ainakin vielä pari vuotta ennen kuin antaa korkojen nousta edes kunnolla nollaa prosenttia korkeammiksi. Nousun alettuakin se pitänee nousuvauhdin ja -voiman varsin vaisuna.

Korot nollan tuntumassa vielä pari vuotta

Ranskalaispankin ekonomistit ja strategit arvioivat EKP:n saattavan ensin rahapolitiikan epätavalliset elvytysohjelmansa vähitellen ja pienin kertakiristyksin loppuun ennen kuin se ryhtyy nostamaan ohjauskorkojaan.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että EKP pitää korkonsa nykyisellään nollassa ja osin nollan alapuolella negatiivisina niin kauan kuin se jatkaa velkakirjamarkkinoiden mittavia tukiostojaan yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa.

Velkakirjaostoihin kuukausittain käytettävä – ja tyhjästä tuotettava – rahamäärä pieneni jo viime kuussa 80 miljardista eurosta 60 miljardiin.

Seuraava samanlainen ostojen pienennys 40 miljardiin euroon kuukaudessa on pankin mukaan odotettavissa ensi syksynä, ja sen jälkeen ostot supistunevat asteittain noin neljännesvuosittaisin pienennyksin ennen kuin päättyvät kokonaan aikaisintaan ensi vuoden kesäkuussa ja viimeistään ensi vuoden syksyllä.

Vasta velkakirjaostojen jälkeen on aika koskea ohjauskorkoihin, ja SocGen olettaa näin käyvän aikaisintaan ensi vuoden lopussa tai vuoden 2019 alussa.

Korkojen ensinostot ovat pieniä ja alkavat alhaalta, joten EKP:n laajimmin seurattu ohjauskorko, perusrahoitusoperaatioiden korko, noussee vuosikymmenen loppuun mennessä korkeintaan puolen prosentin vaiheille. Kyseinen ohjauskorko on nyt tasan nolla prosenttia.

Tällaisen odotuksen perusteella EKP:n liikepankeille tarjoama talletuskorko nousisi vuosikymmenen vaihteeseen mennessä nollaan prosenttiin tai vain vähän nollaa korkeammaksi. Nyt se on -0,4 prosenttia eli käytännössä EKP perii liikepankeilta korkoa näiden keskuspankissa pitämistä ylimääräisistä talletuksista.

Samojen oletusten perusteella EKP:n kolmas ohjauskorko, liikepankeilta perittävä maksuvalmiusluottojen korko, nousisi parin lähivuoden kuluessa jonnekin puolen prosentin ja yhden prosentin välivaiheille. Nyt se on 0,25 prosenttia.

Euroalueen rahamarkkinakorot ja esimerkiksi asuntoluottojen viitekorkoina yleiset euribor-korot vaihtelevat useimmiten EKP:n eri ohjauskorkojen välimaastossa. Niinpä SocGenin analyysien perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että nekin pysyvät nollan ja yhden prosentin välissä ainakin vuosikymmenen vaihteeseen asti.

Inflaatio ollut selvästi hitaampaa kuin EKP haluaa

Yksi EKP:n ohjauskorkojen nostoja ja muita rahapolitiikan kiristyksiä hidastava ja muuten hillitsevä viivytys on euroalueen kuluttajahintojen nousuvauhdin eli inflaation hidastelu.

Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu niin sanottu pohjahintainflaatio on hieman kiihtynyt, mutta sen mittaama euroalueen inflaatiovauhti on silti vasta vähän yli prosentin vuosivauhdissa.

EKP haluaa yleisen hintatason nousevan keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia, ja onkin ilmoittanut jatkavansa rahapolitiikan elvytysohjelmiaan niin kauan kuin arvelee inflaation kiihdyttämisen edellyttävän.

Energian ja elintarvikkeiden hintamuutosten kera laskettu kuluttajahintaindeksi on jo parin kuukauden ajan mitannut juuri sellaisia vajaan kahden prosentin lukemia kuin EKP haluaa nähdä.

Mutta euroalueen inflaatiovauhti on jäänyt selvästi jälkeen EKP:n tavoitteesta suunnilleen eurokriisin alkupuolelta lähtien, joten se sallinee vastapainoksi selvästi tavoitevauhtia kovempaa inflaatiota ehkä parinkin vuoden ajan ennen kuin katsoo tarpeelliseksi ryhtyä vastatoimiin esimerkiksi korkojen nostoin.

Reaalikorot miinuksella ehkä vuosien ajan

Yksi inflaation ja korkojen rinnakkaisen hallinnoinnin julki lausumattomista tarkoituksista lienee tarjota euroalueen ylivelkaisille valtioille ja siinä sivussa toki muillekin velkaisille huojennusta velkataakan kantamiseen ja hoitamiseen.

Tuo varsin julkinen ja avoimesti näkyvä mutta silti epävirallinen kaikkien velallisten EKP:ltä saama piilotuki toteutuu sillä, että EKP pitää euroalueen nimelliskorkoja alueen inflaatiovauhtia matalampina.

Lainakorkojen ja lyhennysten taakka kevenee kuin itsestään, kun inflaatio syö velkojen reaaliarvoa enemmän kuin veloista on maksettava korkoa.

EKP tarjoaa euroalueen velkaisille tällaista negatiivisen reaalikoron taustatukea paraikaa. Ja jos SocGenin ja rahoitusmarkkinoiden inflaatio- ja korko-odotukset pitävät kutinsa, jatkuu tällainen velkaisten taustatuki euroalueella vielä vuosien ajan.

Ennen kuin tuollaisista oletuksista ja näkymistä hullaantuu hakemaan vielä lisää velkaa entisten päälle, kannattanee palauttaa mieleen, mistä muusta tällainen näky kertoo kuin hullunhalvan lainarahan tarjonnasta.

Se kertoo esimerkiksi siitä, että EKP ei usko euroalueen talouden kykenevän omin voimin kelvolliseen kasvuun kenties vielä vuosiin. Ja se kertoo, että EKP ei usko vielä pitkään aikaan euroalueen ylivelkaisten valtioiden ja muiden velallisten selviävän veloistaan ja niiden koroista ilman negatiivisen reaalikoron taustatukea.

Ehkä sekin on syytä pitää mielessä edes jonkinlaisena varovaisuuslausekkeena, että juuri tällaisista hullunhalvan velkarahoituksen aineksista on suurin osa aiemmista finanssi- ja asuntokuplista – ja niitä seuranneista kriiseistä – rakennettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?