Finanssivalvonta haluaa paremman otteen Nordean valvonnasta

Nordea muutti jo Suomen-tytäryhtiönsä sivuliikkeeksi ja samaa suunnittelee Danske Bank. Fivan mukaan sivukonttorien valvonta kaipaa tasapuolisuutta ja kriisivalmiutta.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ja osastopäällikkö Jyri Helenius.

3.4.2017 12:12

Finanssivalvonta (Fiva) haluaa tehostaa viranomaisten valvontaoikeuksia sivukonttorien sijaintimaissa, jotta varmistetaan etenkin tasapuoliset pelisäännöt ja varaudutaan kriisitilanteisiin, kertoo Fivan apulaisjohtaja Jyri Helenius.

Fiva pyrkii saamaan lisäykset mukaan EU:n laajaan luottolaitoksia koskevaan säätelypakettiin, joka on parhaillaan käsittelyssä.

Sivukonttorina toimivien pankkien määrä kasvoi Suomessa vuoden alussa, kun Nordea muutti Suomen-toimintonsa tytäryhtiöstä sivuliikkeeksi. Myös Danske Bank on ilmaissut suunnittelevansa samanlaista muutosta.

Jos myös Danske Bank muuttuisi Suomessa sivukonttoriksi, kasvaisi sivukonttoripankkien markkinaosuus Suomessa jo noin 50 prosenttiin, kun mukaan lasketaan pienemmätkin toimijat.

Nordean lisäksi sivuliikkeenä toimii Suomessa tällä hetkellä myös muun muassa Handelsbanken, jonka markkinaosuus oli Finanssialan keskusliiton (FK) mukaan Suomessa vuoden 2015 lopussa vajaat kuusi prosenttia.

Pankkien sivukonttorien osuus on Suomessa jo verrattain korkea. Fivan mukaan sen valtuudet eivät enää riitä valvonnassa.

– Jos pankin kotipaikka on Ruotsissa, silloin talletussuojasta ja kriisinratkaisusta vastaa Ruotsin valtio. Jos pankin kotipaikka on Suomessa, talletussuoja on Suomen valtion vastuulla, mutta kriisinratkaisu yhteisessä eurooppalaisessa kriisinratkaisumekanismissa, Helenius sanoo uutistoimisto Startelin haastattelussa.

Valvojan näkökulmasta säännöt ovat silloin erilaiset samalla markkinalla toimiville pankeille. Tämä koskee paitsi talletussuojaa ja kriisinratkaisua, myös pankkivalvonnan eroja.

– En halua sanoa, että sivukonttorin säännöt olisivat tiukemmat tai löysemmät, mutta ne ovat erilaiset. Tasapuolinen kohtelu voi vaarantua myös siinä teoreettisessa tilanteessa, että jouduttaisiin kriisiratkaisutilanteeseen. Emme ota kantaa, mikä Ruotsin kyky ratkaista kriisiä olisi, mutta kriisinratkaisumekanismi ei olisi sama kuin muilla pankeilla Suomessa, Helenius sanoo.

”Myös vakavaraisuus ja maksuvalmius tärkeitä”

– Sivuliikkeellä ei ole vakavaraisuutta eikä siten omia vakavaraisuusvaatimuksia, eikä myöskään maksuvalmiusvaatimuksia. Erityisesti jälkimmäiset olisi tärkeää saada sääntelyyn mukaan, Jyri Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan sääntöjä pitäisi muuttaa esimerkiksi niin, että pankin vakavaraisuusvaatimukset kasvaisivat, jos sivuliike on merkittävä.

– Viime vuonna Nordean Suomen tytäryhtiöllä oli korotetut vakavaraisuusvaatimukset, koska se oli niin merkittävä toimija Suomessa. Nyt sivuliikkeellä ei vastaavia vaatimuksia ole, hän sanoo.

Fiva on laatinut yhteistyöpöytäkirjan muiden Pohjoismaiden sekä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa systeemisesti tärkeiden pankkien sivuliikkeiden valvonnasta. Fivan mukaan pöytäkirja parantaa tilannetta, mutta ei ole sitova. Sen vuoksi ei ole täyttä varmuutta siitä, miten pöytäkirja pätisi kriisitilanteessa.

Heleniuksen mukaan systeemisesti tärkeiksi pankeiksi katsotaan Suomessa tällä hetkellä OP, Danske Bank, Kuntarahoitus ja sivuliikkeenä toimiva Nordea.

Valvontatilannetta mutkistaa hieman se, että vaikka Nordea toimiikin tällä hetkellä Suomessa valtaosin sivuliikkeenä, Nordealla on kuitenkin Suomessa vielä jäljellä suomalaiset kiinnitysluottopankki ja rahoitusyhtiö. Sen vuoksi Fiva on mukana Nordean valvontakollegiossa ja voi osallistua Nordean ryhmätason päätösten tekoon.

Esimerkkiä yhteisestä valvontamallista?

Fiva toivoo, että jatkossa sijaintimaan viranomaiset voisivat osallistua pankkien sivuliikkeiden valvontaan yhteistyöryhmän kautta. Ryhmän vetovastuu olisi pankin kotimaan viranomaisella, mutta myös sivuliikemaiden valvojat olisivat mukana.

Mallia voitaisiin ottaa EKP:n pankkivalvonnasta.

– Suomessakin suurimpien pankkien valvoja on EKP. EKP:n mallissa on yhteinen valvontaryhmä, jonka vetäjä toimii Frankfurtissa EKP:lla. Lisäksi valvontaryhmässä on jäseniä sekä EKP:stä että Suomen tapauksessa Fivan palkkalistoilta. Valvontatyötä tehdään yhdessä ja yhteistyössä.

Päätökset tekee EKP:n valvontaneuvosto, jossa on kaikkien kansallisten valvojien edustajat, Suomesta Fivan johtaja Anneli Tuominen.

Fiva on ajanut valvontauudistusta eteenpäin EU:n komissiossa, ja Tuominen lähetti asiasta kirjeen komission rahoitusvakauden, rahoituspalveluiden ja pääomamarkkinaunionin osaston pääjohtajalle Olivier Guersentille viime viikolla. Lisäksi Fiva on keskustellut asiasta EKP:n ja Suomen ministeriöiden kautta.

– Olen tällä hetkellä varovaisen toiveikas siitä, että sääntelypuolella voisi jotakin tapahtuakin, Helenius sanoo.

Fivan tavoitteena on saada ehdotukset mukaan säätelypakettiin, jota EU parhaillaan käsittelee.

– Luottolaitoksiin liittyvä säätelypaketti on EU-tasolla pöydällä. Siellä on nyt muitakin muutoksia tulossa, ja paketti on lausuntokierroksella. Jos tämä saadaan siihen mukaan, se olisi varmasti nopein mahdollinen tapa.

Käsittelyn aikataulu on kuitenkin vielä avoinna.

Pankit sivukonttoristuneet Suomessa verrattain paljon

– Toki nyt kun Nordea on muuttunut sivukonttoriksi Tanskassa ja Norjassakin, niin sielläkin on menty tähän suuntaan, mutta Nordean markkinaosuus näissä maissa ei ole niin suuri kuin Suomessa, Fivan Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan Baltian maissa kehitys voi olla hieman samansuuntaista, sillä Pohjoismaisilla pankeilla on siellä suuret markkinaosuudet. Hän arvioi, että joka tapauksessa Suomessa sivuliikkeiden osuus on ainakin yksi Euroopan suurimmista.

Luottoluokittajat, kuten Standard & Poor’s (S&P), arvioivat pankkien sivukonttoristumista eri näkökulmasta kuin Fiva. Ne ovat keväällä todenneet, että sivukonttoristuminen on Suomessa vähentänyt finanssialan riskejä.

Helenius ei kuitenkaan halua kommentoida luottoluokittajien näkemyksiä, koska näkökulma on niin erilainen.

– En lähtisi ottamaan kantaa. Kuten Tuominenkin tiedotustilaisuudessa kertoi, siinä on eri osa-alueilla eroja, että kuka vastaa mistäkin, Helenius sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?