Pörssiuutiset

Näkökulma: Hieno mutta vaikea tavoite – vain kahden nopeuden EU

Julkaistu:

EU:n jako kahteen eri tahtia yhdentyvien maiden ryhmiin olisi erittäin suuri ja siksi vaikea muutos. Nyt eri tahtia ja eri suuntiin käyviä maaryhmiä on iso joukko, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroopan unionin EU:n kehittäminen niin sanotulla kahden nopeuden mallilla on yksi mahdollinen yritys estää eripuraisten jäsenmaiden hajautuminen nykyistäkin useammille eri raiteille.

Tällainen eritahtisten yhdentymisvauhtien malli nousi keskusteluun sen jälkeen, kun EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker maaliskuun alussa esitteli sen EU:n kehittämistä koskevassa aloitepaperissaan.

Kahden nopeuden malli oli yksi Junckerin viidestä vaihtoehtoisesta EU:n kehittämisen mallista, mutta se tuntuu saaneen eniten tukea useissa jäsenmaissa. Tämä onkin luontevaa, sillä eritahtisuus on kuin kuvaus vallitsevasta arkitodellisuudesta.

Toki eritahtisen yhdentymisen vahvistaminen viralliseksi kehitysmalliksi olisi uutta siihen verrattuna, että tähän asti yhteinen ja yhtäaikainen pyrkiminen ”yhä tiiviimpään yhdentymiseen” on ollut virallinen tavoite. Silti arkitodellisuus on ollut jo vuosien ajan juuri jakautumista eritahtisiin maaryhmiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siksi ”kahden vauhdin” aloite lieneekin mahdollista tulkita yritykseksi vähentää EU:ta parhaillaan eri suuntiin repiviä hajaannuksen paineita ja eripuran aiheita.

EU-maiden jakaminen eri hallinnon- ja elämänaloja eri tavoin yhdistäviin ja erottaviin virallisiin ja epävirallisiin maaryhmiin antaa helposti aihetta lukuisiin erilaisiin ryhmittelyihin.

Jos EU-maiden hajaannuksen aiheet vähenisivät vain kahteen, ja jos kehitys perustuisi aidosti vapaaehtoiseen ja kansalaisten hyväksymään menettelyyn, olisi se huikea loikka kohti nykyistä yksimielisempää ja yhtenäisempää Eurooppaa.

EU-maat sotimatta jo 70 vuotta

Eurooppa on ”aina” ollut varsin levoton maanosa, jonka kansoja ovat yhdistäneet keskinäiset sodat, vihanpidot ja muut erimielisyydet useammin kuin yhteiset rauhan ponnistelut.

Vasta toisen maailmansodan jälkeen alkanut totuttua rauhallisempi aika on pitänyt edes nykyiset EU-maat keskenään rahanomaisissa väleissä.

Toki Euroopassa on sodittu verisiä sotia EU:n perustamisen jälkeenkin, mutta EU-maat ovat nyt malttaneet olla jo 70 vuotta sotimatta keskenään, mikä lienee näiden perinteisten riitapukareiden kesken pisin rauhan aika yli tuhanteen vuoteen.

Rauhan varmistaminen olikin Belgian, Hollannin, Italian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan johtajien tärkein tarkoitus, kun he 60 vuotta sitten solmivat niin sanotun Rooman sopimuksen Italian Roomassa.

Tuolla sopimuksella syntyi Euroopan talousyhteisö EEC, joka on sittemmin kehittynyt lukuisilla uusilla sopimuksilla nykyiseksi 28 jäsenmaan EU:ksi.

Nykyisten EU-maiden johtajat pitivät lauantaina Roomassa sopimuksen 60-vuotisjuhlahuippukokouksen. Kokouksen historiallisesti suurin merkitys ei ole sopimuksen vuosijuhla vaan se, että tähän kokoukseen tavallaan päättyy yhä syvenevän yhdentymisen kausi.

Nyt ensimmäisen kerran 60 vuoteen yksi jäsenmaa tekee lähtöä, ja siksi 28 jäsenmaasta juhlakokoukseen otti osaa vain 27 maan johtajat.

Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittanee ensi viikolla virallisesti EU:lle ja muille EU-maille, että se aikoo erota unionin jäsenyydestä. Sekin on yhdenlaista vastayhdentymistä.

Euro yhdistää ja erottaa EU-maita

Todennäköisesti jäsenmaiden eroaminen unionista ei ole ollut yhtenä vaihtoehtona Junckerin tai muiden EU-johtajien mielessä, kun he ovat hahmotelleet vaihtoehtoisten nopeuksien yhdentymismalleja.

Brexit on kuitenkin tosiasia, joten todellisuudessa erokin on yksi mahdollinen vaihtoehto. Komission hahmotelmissa kaikki jäsenmaat pysyvät mukana ja ottavat osaa yhdentymiskehitykseenkin, mutta vain vaihtelevilla nopeuksilla.

EU-sanastossa yhdentyminen – hienommin sanottuna integroituminen tai integraatio – tarkoittaa jäsenmaiden yhteistyön tiivistämistä eri hallinnon- ja elämänaloilla. Yleensä se tarkoittaa myös kyseisiä hallinnon- ja elämänaloja koskevan säätelyn, suunnittelun, ohjailun ja päätösvallan siirtämistä jäsenmailta EU:n toimielimille.

Pisimmälle tähänastinen yhdentymiskehitys on mennyt raha- ja valuuttapolitiikassa, jonka euromaat ovat luovuttaneet käytännössä kokonaan EU:n toimielimille. Euroon siirtyneet talous- ja rahaliitto EMUn jäsenet ovat muita EU-maita kattavammin luopuneet myös muusta talouspoliittisesta itsenäisyydestä.

EU:n perussopimusten mukaan kaikkien jäsenmaiden on tarkoitus vaihtaa omat kansalliset valuuttansa euroon erivapaudesta sopineita Tanskaa ja eroa valmistelevaa Britanniaa lukuun ottamatta.

Toistaiseksi euroon on siirtynyt 19 EU:n 28 jäsenmaasta. Se on kenties näkyvin ja selkein ero eritahtisesta yhdentymishalusta.

Tätä jäsenmaiden jakautumista euromaihin ja ei-euromaihin korostaa se, että jo seitsemän vuoden mittaiseksi venynyt eurokriisi on koskenut eniten juuri euromaita mutta ei juuri lainkaan muita.

Jostakin yhä julki lausumattomasta syystä juuri euro on sitonut kaikki euromaat Suomea myöten, mutta ei muita EU-maita ottamaan osaa velkakriisiin ajautuneiden euromaiden hätärahoitukseen. Samoin euromaat ovat perustaneet keskenään erilaisia kriisirahastoja ja pankkiunionin lukuisine laitoksineen, joissa muut EU-maat eivät ole mukana.

Eurokriisi voimistanut kansojen välistä eripuraa

Eurokriisi on jakanut euromaitakin ainakin kahteen eripuraiseen ja -henkiseen leiriin. Jakolinja on epävirallinen, mutta se on jakanut jäsenmaita ja eri kansalaisryhmiä jyrkkiin kiistoihin kriisin syistä ja syyllisistä ja seurauksista.

EU:n komission ja euroalueen keskuspankin EKP:n virallinen tulkinta on ollut ja on yhä, että kriisiin johtaneet talouden tasapainohäiriöt olivat yksipuolisesti alijäämiin ajautuneiden maiden syytä, eikä näiden vastapuolina toimineiden ylijäämämaiden.

Karkeasti pelkistäen joidenkin maiden ylivelkaantuminen oli tämän virallisen tulkinnan mukaan vain velkaantuneiden maiden syytä, eikä lainkaan niitä holtittomasti rahoittaneiden muiden maiden syytä.

Kriisitoimet ovat rakentuneet tällaiselle toispuoliselle tulkinnalle, ja siksi ne ovat vaatineet talouden korjausliikkeitä – käytännössä lähinnä vyönkiristyksiä – eniten juuri niiltä kriisimailta, jotka ovat muutenkin kärsineet kriisin vaikutuksista eniten.

Tällainen tulkinta on jyrkentänyt euromaiden vastakkainasettelua ja jakoa entistä heikompiin kriisimaihin ja entistä vahvempiin velkojamaihin.

Vastakkainasettelua ovat vuosien mittaan vain voimistaneet sellaiset johtavienkin europäättäjien letkautukset, jollaisen euromaiden talousministereiden euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselblom päästi suustaan alkuviikosta.

Hän kertasi saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitungin haastattelussa, että ”pohjoiset euromaat ovat osoittaneet kriisitoimissa solidaarisuutta kriisimaille”, ja että ”solidaarisuudesta seuraa velvoitteita. Ei voi tuhlata ensin kaikkia rahojaan viinaan ja naisiin ja sitten pyytää muilta apua”.

FAZ julkaisi haastattelun maanantaina, ja keskiviikkoon mennessä Dijsselblom oli saanut ministeritason erovaatimuksia ainakin Espanjasta, Portugalista ja Italiasta, mutta ei nuhteita sen enempää Saksasta kuin Suomestakaan.

Dijsselblomin moraalisaarna ja sen herättämä ärtymys kuvastavat yhtä kahtiajakoa eurokansojen välillä. Etelän kriisimaissa moni pitää Saksan ja muiden pohjoisten euromaiden kansoja vihamielisinä talouskuripiiskureina, kun taas moni pohjoisessa pitää kriisimaiden kansalaisia laiskoina siipeilijöinä.

Suurimmat erot eivät näy sopimuksissa

Eurokriisi on tuonut korostuneesti esiin eurokansojen välisiä eroja, joita on paljon muillakin elämänaloilla kuin EU:n virallisissa rakenteissa tai talouden numeroissa.

Yksi harvoin varsinkaan virallisissa puheenvuoroissa esiintyvä ero liittyy uskontoon: suurin osa EU-maiden kansalaisista tunnustaa kristinuskoa, mutta sillä erolla, että pohjoisen kansat kuuluvat valtaosin protestanttisiin ja etelän kansat katolisiin kirkkoihin.

Uskonnonvapaus kuuluu kaikissa EU-maissa kansalaisten perusoikeuksiin, mutta eri kirkkokuntiin kuuluminen on silti Euroopan historiassa useammin erottanut kuin yhdistänyt kansoja.

Toinen epävirallinen ja ehkä vielä väkevämpi eurokansoja erottava peruspiirre on se, että ne ovat eri kansoja, jotka puhuvat eri kieliä. Useimmilla EU-mailla on oma kielensä ja ne ovat eri kansoja, mutta lisäksi useiden EU-maiden sisällä on erillisiä vähemmistökansoja.

Koko EU:n alueella on melkein kaksin verroin erillisiä kansoja kuin valtioita, ja monella näistä ”maattomista” kansoista on Espanjan katalaanien tapaan vaihtelevan voimakkaita itsenäistymispyrkimyksiä.

Kansallistunteet ja ehkä osin uskontuntemuksetkin ovat nousseet pintaan useissa EU-maissa, jotka ovat viime vuosina vastaanottaneet suuren määrän pakolaisia lähinnä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtaosin islamilaisista maista.

EU ei ole kyennyt ratkaisemaan pakolaiskriisiä, joten siitä on syntynyt yksi iso eripuran aihe jäsenmaiden välille. Osa EU:n itäisistä jäsenmaista on ryhtynyt rajoittamaan pakolaisten maahantuloa vastoin EU:n määräyksiä jopa raja-aitoja pystyttämällä.

Näin on syntynyt lisää vaihtelua EU:n sisärajoille, joita ei pitänyt olla. Liikkumisen vapauden takaa niin sanottu Schengen-sopimus, jossa on mukana muitakin Euroopan maita kuin EU-maita mutta eivät kaikki EU-maat.

Yhä syvemmän yhdentymisen periaate on tähänkin asti ollut varsin valikoiva, joten pyrkiminen kahden nopeuden yhdentymiseen vähentäisi eikä suinkaan lisäisi tätä eritahtisuutta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    2. 2

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    3. 3

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    4. 4

      Lennonjohtajien työehdoista on väännetty jo 1,5 vuotta – näin ikuisuuskiistan osapuolet syyttelevät toisiaan

    5. 5

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    6. 6

      Von Koskull tankkasi Nordeaa 1,8 miljoonalla eurolla

    7. 7

      Norjan viranomaiset estivät kuuden Maltan uhkapeliyhtiön tilisiirrot

    8. 8

      ÅF:llä 99 prosenttia Pöyrystä – aikoo jatkaa ostoja jälkikäteisellä tarjousajalla

    9. 9

      Financial Times listasi 5 syytä asua Helsingissä – kulttuuria, saunoja ja startup-firmoja

    10. 10

      Sairaanhoitaja Eveliina, 40, vaihtoi kuljetusalalle – ”Siinä ei ole mitään palkitsevaa, kun ei ehdi tehdä työtään kunnolla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    2. 2

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    3. 3

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Sairaanhoitaja Eveliina, 40, vaihtoi kuljetusalalle – ”Siinä ei ole mitään palkitsevaa, kun ei ehdi tehdä työtään kunnolla”

    6. 6

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    7. 7

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    8. 8

      Von Koskull tankkasi Nordeaa 1,8 miljoonalla eurolla

    9. 9

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    10. 10

      Paltalta uusi ilmoitus lennonjohdossa toteutettavasta työsulusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    4. 4

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    7. 7

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    10. 10

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    11. Näytä lisää