Pörssiuutiset

Raskaan sarjan demarivaikuttaja: Lipposen hallitus harhautti Suomen yllättäen euroon

Julkaistu:

Suomen talous- ja integraatiopolitiikan veteraani Pekka Korpinen kuvaa uutuuskirjassaan, miten Paavo Lipposen hallitus harhautti Suomen yllättäen euroon. Se oli virhe, joka Korpisen mukaan haittaa Suomen taloutta – ja ennemmin uhkaa kuin takaa turvallisuutta.
Suomi liittyi – tai paremminkin liitettiin – euroon ”yllättäen” eduskuntaa ja kansaa harhauttaneella taktikoinnilla ja jyräämiselläkin, mutta ei ehkä ”täysin perustuslain edellyttämällä” tavalla.

Tällainen kuva ja varsin hapan sivumaku 1990-luvun tapahtumista ainakin syntyy Suomen talous- ja integraatiopolitiikan raskaan sarjan demarivaikuttajan, tohtori Pekka Korpisen uutuuskirjasta Suomi kääntyy länteen.

Siinä itsekin demaritaustainen Korpinen kuvaa varsin suorasukaisesti, miten Paavo Lipposen (sd) ensimmäinen hallitus vei Suomen ”yllättäen” euroon omin päin eduskunnalta tai kansalaisilta kantaa kysymättä.

Korpisen mukaan markka vaihtui euroon ilman talousvaikutusten perusteellista arviointia ja ilman juuri minkäänlaista avointa keskustelua sen enempää eduskunnan kuin kansalaisten kuullen. Siksi hän arvioi, että euroon meno oli useimmille suomalaisille yllätys.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Euroyllätyksen tausta oli Suomen jo pari vuotta aikaisemmin tekemissä päätöksissä liittyä Euroopan unionin EU:n jäseneksi. EU-jäsenyydestä oli päättänyt Lipposen hallitusta edeltänyt Esko Ahon (kesk) lamavuosien hallitus, joka oli pohjustanut EU-päätöstään neuvoa antavalla kansanäänestyksellä.

Korpinen muistuttaa, että Ahon hallituksen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) oli EU-jäsenyyttä puitaessa ilmoittanut eduskunnalle, että ”Euroopan rahaliiton synty on kovin epävarma eikä unionin jäsenyyttä pohdittaessa EMU-kysymykseen tarvitse ottaa kantaa”.

Viinanen jatkoi valtiovarainministerinä Lipposen hallituksessa, joka sittemmin torjui kysymykset euroa koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä Ruotsin tapaan. Uuden tulkinnan mukaan eurosta ei ollutkaan tarpeen keskustella, sillä ”euroon liittyminen oli jo ratkaistu” EU:ta koskevassa kansanäänestyksessä.

Korpinen tuntuu yhä pitävän menettelyä kyseenalaisena. Hän viittaa vastikään aiheesta käymäänsä keskusteluun perustuslakiasiantuntijana tunnetun professori Antero Jyrängin kanssa, joka ”ilmaisi epäilyjä, ettei euroon liitytty täysin perustuslain edellyttämällä tavalla”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kova kiire idän ikeestä lännen ytimeen

Korpinen kuvaa perusteellisesti taustasyyt sille, miksi Suomen keskeisillä päättäjillä oli kiire euroon – vaikka sitten harhauttamalla.

Kirja alkaa 1970-luvun alusta, ja palauttaa mieleen selkeällä ja johdonmukaisella tavallaan, miten Suomen EU- ja euroaika ovat suoraa jatkumoa noille varhaisemmille vaiheille eivätkä suinkaan niistä irrallisia tapahtumasarjoja.

Omien eturivin kokemustensa ja esimerkiksi hallitusten iltakoulupöytäkirjojen valossa Korpinen kertaa, miten Suomi alkoi presidentti Urho Kekkosen johdolla hivuttautua Neuvostoliiton kiistattomasta vaikutuspiiristä kohti länttä.

Hän kuvaa hivuttautumista pieniksi varovaisiksi askeliksi, joita Suomi hapuili usein paljon tukalammissa oloissa kuin suomettumisesta ilkkuva ulkomaailma tai kotimainenkaan yleisö tajusivat.

Tuo hiljainen hivuttautuminen irti Neuvostoliiton otteesta aloitti kurssin muutoksen, jolla ”Suomi kääntyy länteen”. Käänne sai Neuvostoliiton hajottua lisää vauhtia, voimaa ja rohkeutta 1990-luvulla, jolloin naapurimaan kaaoksesta ja omasta talouslamasta uutta suuntaa etsivä Suomi sai tilaisuuden – ja kovan kiireen – pyrkiä ”EU:n ytimeen”.

Korpisen kuvauksen perusteella Suomen kiire EU:n ja rahaliitto EMU:n jäseniksi oli pääosin peräisin Neuvostoliiton aikaisesta painostavasta turvattomuuden tunteesta. Hän muistuttaakin, että EU ja euro olivat Ahon ja Lipposen hallituksille ja ratkaisevien EU-päätösten aikaiselle presidentti Mauno Koivistolle ennen muuta turvallisuuspoliittisia valintoja.

Samasta arvaamattoman itänaapurin ahdistavasta uhasta oli Korpisen mukaan peräisin myös Kekkosen aikana maan tavaksi kehittynyt suppeiden ja suljettujen sisäpiirien omavaltainen ja salaileva hallintotapa, jossa ”tarkoitus pyhittää keinot”.

Ehkä tämä Kekkosen ajalta periytynyt hallintotapa selittää osaltaan, miksi Lipposen hallitus ei halunnut vaarantaa Suomen turvallisuudelle välttämättömänä pitämäänsä eurojäsenyyttä kyselemällä neuvoa tai kantaa liiemmin eduskunnalta kuin kansalaisilta.

Korpisen mukaan ”Lipposella ei ollut halua avata periaatteellista keskustelua EMU:sta eikä tulevan Euroopan keskuspankin toimintaperiaatteista. Suomi oli matkalla EU:n ytimeen eikä siinä sopinut vilkuilla liikaa ympärille, puhumattakaan että olisi heittäydytty häiriköiksi.”

Talouspolitiikan yksipuolinen aseistariisunta

Euroon liittyminen ei ollut Korpisen mukaan vain yllätys vaan se oli myös virhe. Hänen mukaansa eurosta ja sen mukanaan tuomista talouden lainalaisuuksista on koitunut ja koituu kaiken aikaa Suomen taloudelle vakavaa vahinkoa.

Suomi on menettänyt tuotantoa, tuloja ja hyvinvointia suhteessa useisiin keskeisiin vertailumaihin, ja Korpinen katsoo euron sivuvaikutuksineen tärkeäksi syyksi menetyksiin.

Samoin se on hänen mukaansa pitkälti euron syytä, että epäsuotuisan talouskehityksen oikaiseminen on ollut juuri niin vaikeata ja hidasta kuin kiky-loikkien tapailu on osoittanut.

Eurovirhettä ja siitä koituvaa vahinkoa pahentaa Korpisen mukaan se, että Suomenkin talouspoliittinen liikkumavara on EU:n taloussääntöjen takia paraikaakin olematon.

Hän täräyttää EU:n taloussäännöille jokseenkin tylyn tuomion, sillä ne ovat hänen mielestään mahdotonta ja monilta osin ristiriitaista sääntösekamelskaa, joka perustuu lisäksi keskeisiltä osin taloustieteellisiin harhaoppeihin.

Korpisen mielestä on älytöntä, että Suomikin on kriisimaiden tavoin saanut EU:n komissiolta ”vakavia varoituksia” liiallisista alijäämistään. Säännöt ja varoitukset vaativat pitkittämään taantumaa vyönkiristyksin, vaikka kasvua kannustava elvyttäminen olisi vallitsevissa nolla- ja miinuskorkojen oloissa ilmaista.

Hän kirjoittaa: ”Suomi onkin luovuttanut sekä raha- että finanssipoliittiset välineet pois käsistään ilman, että velkaunioniksi muuttunut eurojärjestelmä tarjoaisi korvaavaa turvaa. Olemme suorittaneet yksipuolisen aseistariisunnan”.

”Euro välttämätön Saksan nousulle suurvallaksi”

Korpinen maalaa eurojärjestelmästä suomalaisittain koleaa kokonaiskuvaa. Siinä eurotalous toimii pitkälti kaikkia muita euromaita ylivoimaisesti kilpailukykyisemmän ja lisäksi ylivoimaisen suuren Saksan ehdoilla – ja täysin pidäkkeittä tämän hyväksi.

Saksa harjoittaa Korpisen mukaan muille euromaille haitallista neomerkantilismia, kun se vetää häpeilemättä kasvua ja työpaikkoja kotiinpäin ja imuroi samalla haltuunsa nyt jo historiallisen suuriksi paisuneita vaihtotaseen ylijäämiä.

Korpinen tulkitsee tämän sujuneen pitkälti sen varjolla, että euro ja rahaliiton rakenteet ovat pitäneet euromaiden välisiä kilpailukyky- ja kustannuseroja ja vaihtotaseiden epätasapainoja piilossa. Lisäksi euro on vienyt valuuttakurssien joustomahdollisuuden, mikä on voimistanut epätasapainojen kasautumista Saksan eduksi ja muiden taakaksi.

Saksan johtoasemasta on Korpisen mielestä euroalueelle jo ilmeistä haittaa, sillä sen ”sietämättömän suuret ja muista piittaamattomat vaihtotaseylijäämät ovat osa ajankohtaista ongelmaa”.

Hän epäilee silti Englannin keskuspankin entisen pääjohtajan Mervyn Kingin ehdotusta, jonka mukaan Saksan pitäisi erota eurosta. Korpisen mielestä on ”jokseenkin varmaa, ettei Saksa tee aloitetta euroalueen hajottamisesta. EU, euro ja Nato ovat toistaiseksi välttämättömiä Saksan nousulle uudestaan suurvallaksi”.

Kritiikistään huolimatta Korpinen ei suosittele euron tai rahaliiton pikaista purkamista saati Suomen eroamista. Vain Kreikan välitön eroaminen olisi hänen mielestään tarpeen ja parasta niin Kreikalle kuin muille euromaille. Mutta Suomen ”aloitteellinen profiloituminen” euron purkamisessa olisi hänestä turhan riskipitoista.

Merkittävät muutokset suuntaan tai toiseen näyttävät Korpisen tarkastelussa vaikeilta, sillä ”nykyisissä oloissa euromaiden on vaikea päästä eteenpäin kohti liittovaltiota, jota moni pitää välttämättömänä, mutta yhtä vaikeaa sen on päästä taaksepäinkään järjestelmää purkamalla. Luurankoja voisi löytyä liikaa kaapista.”

Liittovaltiokehitystä alituiseen puuhaavat ”EU:n presidentit” Korpinen panisi järjestykseen, ja lopettaisi poliittista vastarintaa ja hajaannusta kautta euromaiden lisäävät liittovaltiohaaveet. Hän varoittaa vaivihkaisenkin vallan keskittämisen ennemmin vahingoittavan kuin edistävän eurokansojen yhteishenkeä.

Jos euro kuitenkin on tässä tai jossakin lukuisista seuraavista kriiseistä hajotakseen, alkaisi Korpinen etsiä Suomelle nykyistä luontevampia ja samanhenkisempiä valuutta- ja talousliittolaisia muista Pohjoismaista.

Kääntääkö euro turvallisuustoiveita päälaelleen?

Pohtiessaan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa Korpinen lainaa ministeri Antti Tanskasen kirpeää kirjoitusta, jonka Helsingin Sanomat julkaisi viime maaliskuussa. Siinä Tanskanen tyrmää euroon liitetyt turvallisuuspoliittiset toiveet huomauttamalla, että ”Nato suojaisi Suomea paremmin kuin euro”.

Korpinen puntaroi Suomen ja muunkin maailman epävakaata turvallisuusympäristöä monipuolisesti.

Hän päätyy Tanskasen kanssa samalle kannalle siitä, että euroalue ei ole kaksinen sotilasliitto eikä euro takaa Suomen turvallisuutta sotilaallisia uhkia vastaan. Hän ei silti suosittele Natoa tai edes ”Nato-option” alituista mainostamista, vaan uskoo aidon sotilaallisen liittoutumattomuuden sopivan parhaiten Suomelle.

Jos Korpinen tulkitsee euron ja EU:n talousohjauksen vahingollisia vaikutuksia oikein, uhkaavat Suomen euroon liittämät turvallisuustoiveet kääntyä päälaelleen:

”Historiallisesti pitkä huono talousjakso on lisännyt sodan riskiä. Sekä Venäjä että Länsi-Eurooppa kaipaavat nyt kipeästi kasvua tukevia toimia, myös rauhan turvaamiseksi.”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Polttoaineen veroruoskassa piilee vaara: ”Ihmiset jättävät ostamasta esimerkiksi lääkkeitä”

    2. 2

      Kyläkauppias Mauri, 76, myy itsepintaisesti vanhoja elintarvikkeita – Kesko: Toimitukset katkaistiin jo syksyllä

    3. 3

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    4. 4

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    5. 5

      Lähes jokaisessa luokassa on lapsia, joiden kodeissa ei ole varaa lahjoihin – näin voit muistaa köyhän perheen lasta jouluna

    6. 6

      Anneli Tuominen jatkaa Finanssivalvonnan johdossa

    7. 7

      Ruotsalaislehti: Handelsbanken sulki syksyllä viidenneksen konttoreistaan Suomessa

    8. 8

      Kommentti: EKP lopettaa hyödyttömät velkakirjaostot – mutta ei rahaelvytystä

    9. 9

      Cargotec antoi tulosvaroituksen

    10. 10

      Nordeasta ei aloiteta rahanpesututkintaa Ruotsissa – rahansiirrot vanhentuneita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    3. 3

      Polttoaineen veroruoskassa piilee vaara: ”Ihmiset jättävät ostamasta esimerkiksi lääkkeitä”

    4. 4

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    5. 5

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    6. 6

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    7. 7

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    8. 8

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    9. 9

      Lähes jokaisessa luokassa on lapsia, joiden kodeissa ei ole varaa lahjoihin – näin voit muistaa köyhän perheen lasta jouluna

    10. 10

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    4. 4

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    5. 5

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    10. 10

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    11. Näytä lisää