Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

Julkaistu:

Kreikan seuraavalla lainaerällä Suomikin osaltaan takaisi, että ryhmä vipurahastoja saisi riskisijoituksensa takaisin. Ehkä sijoittajavastuu tarkoittaakin vastuuta sijoittajista, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kreikan seuraavaan lainaerään liittyy yksi suomalaisittain erikoinen ja mahdollisesti kiusallinen piirre. Se voi pakottaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen laistamaan hallitusohjelmansa linjauksista.

Hallitusohjelman yhden linjauksen mukaan Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Toisen linjauksen mukaan Suomi edellyttää sijoittajavastuun toteutumista ennen kuin euromaan rahoitusongelmia voidaan hoitaa Suomen ja muiden euromaiden takaaman rahoitustuen turvin.

Nyt Suomi ja muut euromaat ovat kuitenkin aikeissa myöntää Kreikan valtiolle lisää rahoitustukea siitä huolimatta, että kohtalainen osa seuraavasta lainaerästä kuluisi Kreikan yksityisten riskirahoittajien lainasaatavien maksamiseen.

Tämä näyttää pakottavan Suomen hallituksen vaikeaan valintaan, sillä euroalueen vakaus edellyttänee Kreikan seuraavankin lainaerän myöntämistä, kun taas sijoittajavastuun vaatiminen edellyttäisi lainaerän eväämistä.

Jos Kreikka saa lainaeränsä ja jos Suomikin ottaa muiden euromaiden rinnalla osaa sen takaamiseen, tarkoittaa se käytännössä pitkästä aikaa suurinta tulonsiirtoa Suomenkin veronmaksajilta kansainvälisten finanssimarkkinoiden pelureille.

Suunnilleen näin tylyyn pelkistykseen voi helposti päätyä kriittisestä kirjoituksesta, jossa valtioiden velkakriiseihin erikoistuneet oikeustieteen professorit Mitu Gulati ja Mark Weidemaeir puivat Kreikan seuraavan lainaerän poliittisesti tulenarkoja erityispiirteitä. Talouslehti Financial Times julkaisi kirjoituksen tiistaina.

Heidän mukaansa vaikuttaa varsin todennäköiseltä, että Kreikka saa seuraavankin lainaeränsä – ja että Kreikan velkakirjoihin varojaan sijoittaneet finanssisijoittajat, kuten riskejä kaihtamattomat vipurahastot ja korppikotkarahastot saavat rahansa.

Jos professorit ovat oikeassa, voi Suomen hallitus joutua kiusalliseen pinteeseen. Sen on vaikea samaan aikaan edistää euroalueen vakautta ja pitää kiinni sijoittajavastuun vaatimuksesta.

Hallitus joko edistää euroalueen vakautta ja hyväksyy Kreikan seuraavankin lainaerän, mutta laistaa samalla sijoittajavastuun vaatimuksestaan. Tai sitten se pitää kiinni sijoittajavastuun vaatimuksestaan ja tarvittaessa estää Kreikan seuraavan lainaerän, vaikka samalla koko euroalueen vakaus voi vaarantua.

Tämä tuskin tarkoittaa, että Sipilä tai hänen hallituskumppaninsa, kuten valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) tai ulkoministeri Timo Soini (ps), olisivat valehtelijoita. Se tarkoittaa, että heidän hallitusohjelmansa linjaukset ovat ristiriitaisia.

Kreikan pitäisi maksaa yksityisillekin velkojille

Kreikan valtiolta erääntyy ensi heinäkuussa maksuun vanhoja velkoja runsaan seitsemän miljardin euron nimellisarvosta. Määrä on pieni verrattuna valtion nyt jo lähemmäs 330 miljardin euron velkataakkaan, mutta enemmän kuin sillä on varaa maksaa.

Tähän hätään Kreikan valtiolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada euronkaan vertaa uutta rahoitusta velkakirjamarkkinoilta. Sen vaihtoehdot ovat joko uusi lainaerä euromaiden takaamaa rahoitustukea tai maksukyvyttömyys ja erääntyvien velkojen laiminlyöminen.

Suurimman osan heinäkuussa erääntyvistä veloistaan Kreikka on velkaa euroalueen keskuspankille EKP:lle. EKP:n hallussa on suurehko määrä eurokriisin alkuvuosien tukiostoista kertyneitä velkakirjoja, joista nyt erääntyy osa maksuun.

Toinen heinäkuussa maksua odottava Kreikan velkoja on Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka sekin velkoo aiemmissa kriisitoimissa myöntämiään lainoja.

Mutta kolmas velkoja – tai paremminkin velkojaryhmä – on poliittisesti monin tavoin ongelmallisempi kuin Kreikan julkisia ”pelastajia” edustavat EKP ja IMF.

Nyt julkisten rahoittajien rinnalla lainarahojaan haluaa takaisin pitkästä aikaa myös joukko finanssimarkkinoiden yksityisiä riskisijoittajia, kuten Wall Streetin ja Cityn vipurahastoja ja rahoituskriisien ahdingoista voittonsa rahastavia korppikotkarahastoja.

Uutistoimisto Bloombergin ylläpitämistä velkakirjamarkkinoiden tilastotiedoista ilmenee, että näitä finanssisijoittajien hallussa olevia Kreikan valtion velkakirjoja erääntyy heinäkuussa maksuun noin 1,5 miljardin euron nimellisarvosta.

Samoista tilastoista käy ilmi, että heinäkuussa erääntyy ensimmäinen erä sijoittajien hallussa olevia markkinaehtoisia velkakirjoja sitten vuoden 2012 suuren velkasaneerauksen.

Se taas ilmenee Suomen vaalikalenterista, että kyse on myös Kreikan ensimmäisestä yksityisten sijoittajien hallussa olevien velkakirjojen takaisinmaksusta sen jälkeen, kun Sipilän hallitus aloitti taipaleensa ja laati hallitusohjelmansa linjaukset vuoden 2015 keväällä.

Sijoittajavastuuta vai vastuuta sijoittajista?

Heinäkuussa erääntyvissä Kreikan valtion kaupallisissa velkakirjoissa on yksi tärkeä erityispiirre, joka alun perin mahdollisti ylipäätään kyseisten velkakirjojen liikkeeseen laskun, mutta joka piakkoin saattanee Suomen hallituksen kiusalliseen valoon.

Erityispiirre löytyy kyseisten velkakirjojen ehdoista.

Lainaehdot on laadittu Englannin lainsäädännön mukaisin pykälin ja muotoiluin eikä Kreikan kansallisen lainsäädännön mukaan. Siksi kyseistä lainaa koskevat mahdolliset velkomusriidat tai muut erimielisyydet on puitava Englannin lakia tulkitsevassa tuomioistuimessa Lontoossa eikä Ateenassa.

Lainaehtojen laatiminen Englannin tai melkein minkä tahansa muun maan kuin Kreikan oman lainsäädännön mukaiseen muottiin oli välttämätön ehto sille, että valtio kykeni ylipäätään hakemaan uutta rahoitusta velkakirjamarkkinoilta.

Kansallisen lain mukaisista lainaehdoista oli tullut sijoittajille vaarallista myrkkyä sen jälkeen, kun Kreikka pani vuonna 2012 toteen tunnetun taloushistorian toistaiseksi mittavimman velkasaneerauksen.

Saneerauksen aikaan suurin osa valtion velkakirjalainoista perustui kotimaisen lainsäädännön mukaisiin lainaehtoihin, ja siksi maan parlamentin oli suhteellisen yksinkertaista kirjoittaa lainaehdot uusiksi lainsäädäntöä muuttamalla. Juuri lakeja muuttamalla parlamentti pakotti sijoittajat ”vapaaehtoiseen” velkasaneeraukseen.

Valtio leikkasi sijoittajien hallussa olleiden noin 200 miljardin euron velkakirjojen nimellisarvosta noin puolet pois. Saneerauksen erikoisuuksiin kuului, että sadan miljardin euron nimellisarvon leikkaus oli taloushistorian suurin – muta tuotti silti kylmäpäisimmille sijoittajille mojovat pikavoitot.

Velkasaneeraus tuotti pikavoittoja etenkin niille rohkeimmille riskisijoittajille, joiden kantti kesti ostaa kriisivaltion hylkypapereita samaan aikaan, kun saneerauksesta oli jo runsaasti tietoja ja huhuja liikkeellä – ja kun velkakirjojen markkina-arvot olivat myyntipaniikin paineista painuneet jopa 80–90 prosentin alennukseen niiden täydestä nimellisarvosta.

Noita pikavoittoja tienasivat esimerkiksi samanlaiset kylmähermoiset vipurahastot, joiden kantti kesti pian suursaneerauksen jälkeen ostaa Kreikan uusia velkakirjoja.

Nyt nuo rohkeat finanssipelurit odottavat seuraavaa tilipäivää. Se koittaa heinäkuussa, kunhan Suomikin osaltaan takaa Kreikan seuraavan lainaerän.

Samalla selviää, mitä Sipilän hallitus tarkalleen ottaen tarkoittaa ”sijoittajavastuun” linjauksellaan. Tarkoittaako se, että Suomi haluaa sijoittajien itse vastaavan omista sijoitusriskeistään – vai sittenkin sitä, että Suomi kantaa vastuunsa sijoittajista ja näiden voitoista?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hupenivatko säästösi kesälomalla? 7 neuvoa, joilla saat taloutesi taas tasapainoon

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    4. 4

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    5. 5

      Yle: Poliisi selvitti historiallisen suuren rahanpesuepäilyn – yli 100 miljoonaa euroa virtasi suomalaisyhtiön kautta 4 kuukaudessa

    6. 6

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    7. 7

      Parturi-kampaaja Marja kertoo mielipiteensä kympin partureista: ”Jos siinä ei selviä, pitää miettiä omia valintojaan”

    8. 8

      E-pillerien ja kipugeelin saatavuudessa merkittäviä ongelmia – Asiantuntijat: Tästä apteekkien tyhjät hyllyt johtuvat

    9. 9

      12 euron parturilla on jopa 40 asiakasta päivässä – ”Nykyään tienaan paremmin”

    10. 10

      Coronarian toimitusjohtaja: Silmäaseman kanssa ei keskusteltu etukäteen ostotarjouksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    2. 2

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    3. 3

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    4. 4

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    5. 5

      Parturi-kampaaja Marja kertoo mielipiteensä kympin partureista: ”Jos siinä ei selviä, pitää miettiä omia valintojaan”

    6. 6

      Hupenivatko säästösi kesälomalla? 7 neuvoa, joilla saat taloutesi taas tasapainoon

    7. 7

      Yle: Poliisi selvitti historiallisen suuren rahanpesuepäilyn – yli 100 miljoonaa euroa virtasi suomalaisyhtiön kautta 4 kuukaudessa

    8. 8

      Riistakameravideo näyttää, mitä kylpyhuoneessa oikeasti tapahtui remontin aikana – piinaava ongelma paljastui

    9. 9

      E-pillerien ja kipugeelin saatavuudessa merkittäviä ongelmia – Asiantuntijat: Tästä apteekkien tyhjät hyllyt johtuvat

    10. 10

      Coronarian toimitusjohtaja: Silmäaseman kanssa ei keskusteltu etukäteen ostotarjouksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työtön Pentti on poiminut jo lähes 70 ämpärillistä mustikkaa, arvo tuhansia euroja – nyt hän antaa 4 rahanarvoista vinkkiä

    2. 2

      Juhani ja Silja eivät halua antaa asuntoaan ”ilmaiseksi” – rajun muuttotappion kunnassa on kaupan yli 100 omakotitaloa

    3. 3

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    4. 4

      Puoli vuotta siitä, kun Malin oli muuttanut uuteen kotiinsa, asuntojen hinnat syöksyivät alas – ”Omistusasunnon hankkiminen on asia, jota nyt katkerasti kadun”

    5. 5

      Saako työtön tienata marjoilla? TE-toimisto ja Kela vastaavat

    6. 6

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    7. 7

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    8. 8

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    9. 9

      Veronmaksajat Ylellä: Kiky-sopimus uhkaa viedä keskituloisen lompakosta jopa 250 euroa ensi vuonna

    10. 10

      Katso, miten pitkään asuntoja saa kaupitella eri kaupungeissa – ”Kunto on entistä tärkeämpi ostajalle”

    11. Näytä lisää