Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

Julkaistu: 25.2.2017 6:01

Kuluttajan kannalta on hyvä, että pankeilla on nykyisin erilaisia strategioita liiketoiminnassaan, tutkija Mikko Riikkinen sanoo.

Suomalaisten pankkien strategiat ovat eriytyneet toisistaan voimakkaasti viimeisimpien kahden vuoden aikana, ja se auttaa pankkeja valmistautumaan digimurrokseen, uskoo tutkija Mikko Riikkinen.

Riikkinen tekee Tampereen yliopistolla väitöskirjaa fintechin eli finanssiteknologian uusista ilmiöistä. Hän on työskennellyt useita vuosia pankissa ja avustaa tällä hetkellä useita startup-yrityksiä, pankkeja sekä vakuutusyhtiöitä niin Helsingissä kuin Berliinissä.

– Ehkä yksi suurimmista muutoksista rahoitusalalla on edessä vuodenvaihteessa, jolloin pankkien on alettava luovuttaa asiakastietojaan kolmansien osapuolien käyttöön, Riikkinen sanoo uutistoimisto Startelille.

Ensi vuoden alussa voimaan astuva maksupalveludirektiivi (PSD2) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi startup-yritykset voivat perustaa uusia mobiilimaksupalveluja ja saada sitä varten asiakkaan tili- ja maksutiedot suoraan pankista asiakkaan sen salliessa.

Muutos voi tuoda pankkialalle rutkasti uusia toimijoita samaan aikaan, kun digitalisaatio kiihdyttää alan kilpailua monilla muillakin tavoilla.

– Yritysrahoituspuolelle on tullut useita vaihtoehtoisia rahoitusmalleja kuten vertaisrahoitus- ja joukkorahoitusta. Tämän lisäksi markkinoille on tullut useita taloudenhallintatyökaluja sekä sijoituspuolelle paljon uusia ratkaisuja, joissa esimerkiksi sijoitusneuvonnan tekee robotti, Riikkinen sanoo.

Pankit varautuvat eri tavoin

– Kuluttajan kannalta positiivinen muutos on ollut se, että pankkien strategiat ovat alkaneet hyvin vahvasti eriytymään toisistaan Suomessa, Riikkinen sanoo.

Riikkisen mukaan vielä kymmenen vuotta sitten kaikki pankit käyttivät varsin samanlaisia strategioita. Nyt esimerkiksi OP on lähtenyt hakemaan kasvua laajana palveluyrityksenä myös muun muassa terveys- ja kulkupalveluista, kun taas esimerkiksi Nordea digitalisoi koko pankkitoimintaa, mutta on kuitenkin pysyttäytynyt perusbisneksessä, hän luettelee.

Danske Bank puolestaan ajaa Riikkisen mukaan vahvasti mobiilimaksamista ja verkkotapaamisia, kun taas Säästöpankki on ottanut täysin vastakkaisen näkökulman ja hakee niin sanottua ”luomupankkinäkökulmaa”, jossa mennään asiakkaan luokse ja kaikilla asiakkailla on oma nimetty asiantuntija.

– Jos vielä kymmenen vuotta sitten laittoi kaikkien pankkien mainokset vierekkäin, kaikissa oli sama harmaahiuksinen pariskunta purjeveneen kannella ja ympäripyöreä teksti unelmien toteuttamisesta. Nyt jos laittaa mainokset vierekkäin, ne näyttävät hyvin erilaisilta.

Erilaiset valinnat näkyvät myös pankkien yhteistyössä fintech-alan startup-yhtiöiden kanssa. Osa pankeista on lähtenyt vahvasti hakemaan kumppanuuksia startupeista, osa taas kehittää mieluummin omia palveluitaan.

– OP on hyvin aktiivinen tällä hetkellä startupien kanssa ja sillä on jatkuva yhteistyömalli. Nordea taas keskittyy kiihdyttämömalliin, ja Danskella on yksittäisiä kumppanuuksia ja Kööpenhaminassa tiiviimpi startup-yhteistyö.

Muut pankit eivät Riikkisen tietojen mukaan ainakaan tällä hetkellä systemaattisesti hae startup-yhteistyötä, vaan keskittyvät enemmän omaan strategiaan, jonka tukemiseen saatetaan hakea sopivia startup-kumppaneita.

Riikkisen mukaan uudet startup-kilpailijat vaikuttavat pankkeihin laajasti niin henkilöasiakas- kuin yrityspuolelle.

– Kuitenkin isot suuryritysasiakkaat saattavat vaatia myös kumppanilta suuruutta. Mutta vaikka tällä hetkellä suuryrityksille ei hirveästi startup-palveluita olisikaan, kyllä niitä varmasti tulee hyvinkin pian, Riikkinen sanoo.

Direktiivin kustannukset pankkien kontolle

Pankit ovat olleet harmissaan maksupalveludirektiivistä siitäkin syystä, että asiakastietojen jakamista varten tarvittavan tekniikan kehittäminen jää pankkien vastuulle. Direktiivin mukaan asiakastietojen pitää olla jaettavissa kolmansille osapuolille lähtökohtaisesti veloituksetta.

Lisäksi pankeilla säilyy iso vastuu tietoturvasta.

– Kuitenkin jos startup tekee kuluttajalle mielekkään sovelluksen, kuluttaja näkee kaiken arvon vain startupissa eikä esimerkiksi pankissa, joka tuottaa sisällön, Riikkinen sanoo.

Riikkinen ei kuitenkaan usko, että maksupalveludirektiivi itsessään aiheuttaisi suoraan suuria vaikutuksia pankkien henkilöstön määrään.

– Tietysti jos kuluttajat alkavat käyttää hyvin paljon uusia fintech-yritysten tuottamia palveluita pankkien sijaan, se voi välillisesti johtaa siihen, ettei pankkien asiakaspalvelussa tarvita enää niin montaa ihmistä tai vastaavasti henkilöiden osaamisvaade muuttuu tukemaan uusia teknologioita.

Alle vuosi aikaa muutokseen

Suomalaispankeilla on enää alle vuosi aikaa valmistautua maksupalveludirektiiviin. Riikkisen mukaan asiat alkavat olla pääosin hyvällä mallilla.

– Teknologian kannalta en ole huolissani suomalaisista pankeista, sillä “insinööriosaamista” Suomesta kyllä löytyy. Haaste on enemmänkin liiketoimintamallien löytämisessä ja sopivien yhteistyömallien rakentamisessa fintech-startupien kanssa. Ne pankit, jotka ovat tottuneet startupien kanssa toimimaan, ovat vähän pidemmällä, mutta muille voi tulla vähän kiire tänä vuonna.

Riikkinen uskoo, että vaikeinta pankeissa on muuttaa kulttuuria.

– Pankeissa on iät ajat ajateltu niin, että asiakkuus ja sitä myötä asiakkaan tiedot kuuluvat heille. PSD2:n myötä tämä kuitenkin muuttuu, kun valta siirtyy asiakastiedon oikealle omistajalle eli asiakkaalle itselleen. Tämän johdosta koko liiketoimintamalli pitää miettiä uusiksi.

Pohdittavaa riittää muun muassa tietoturvassa ja siinä, miten palvelut käytännössä toimivat ja mitä asiakkaat haluavat.

Riikkinen mainitsee ulkomaisena esimerkkinä espanjalaispankki BBVA:n, joka on jo ennen direktiivin voimaantuloa kehittänyt verkkokauppaa muistuttavan verkkosivuston, jonka kautta fintech-startupit voivat ottaa pankin asiakasrajapinnan (API) käyttöön muun muassa tilitiedoissa tai korttimaksamisessa.

Riikkisen tietojen mukaan www.bbvaapimarket.com-palvelu ei kuitenkaan vielä toimi täydellisesti edes pankin omasta mielestä.

– He ovat kuitenkin uskaltaneet lähteä jonnekin päin, ja oppimisen kautta tulee lisää ymmärrystä. Nyt kysymys kuuluu, onko se oikea lähestymistapa, ja tullaanko Suomessa näkemään samannäköisiä verkkokauppamaisia API-marketteja vai ihan jotain muuta.

Vajaa vuosi sitten BBVA osti suomalaisen pienille ja mikroyrityksille pankkipalveluja tarjoavan Holvin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?