Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

Julkaistu:

Kurssiennätykset houkuttelevat keinottelijaa ostamaan lisää osakkeita salkkuunsa. Pitkäaikaista sijoittajaa osakkeiden kalleus huolestuttaa, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Huvipuistoista tuttu vapaan pudotuksen ”hissi” jakaa kyytiin nousevat huvittelijat kahteen ryhmään: yksi nauttii enemmän noususta päätä huimaaviin korkeuksiin ja toinen taas sitäkin rajummasta laskusta.

Vähän samaan tapaan osakemarkkinoiden suurimmat nousut ja laskut jakavat kyytiin tohtivia sijoittajia sen mukaan, kumpi kuplan reuna houkuttelee ja kumpi taas huolestuttaa enemmän, kuplaa edeltävä nousu vai sitä seuraava lasku.

Karkean ja kaikin puolin epävirallisen jaon mukaan osakemarkkinoilla toimii ainakin kahdenlaisia sijoittajia, lyhytaikaista kauppaa käyviä keinottelijoita ja harvakseltaan kauppaa käyviä pitkäaikaisia sijoittajia.

Puolikarkean lisäpelkistyksen mukaan keinottelija pujottelee lyhytaikaisten kurssinousujen ja -laskujen välissä nokkelia pikavoittoja metsästäen – ja nauttii eniten kuplaa edeltävistä kurssiennätyksistä ja vielä korkeammalle kurottelun houkutuksista.

Osakkeiden hinnoittelulla ja arvostuksilla ei ole keinottelijalle suuren suurta väliä, kunhan juuri ostetuista osakkeista pääsee piakkoin eroon myymällä ne seuraavalle pelurille vielä kovempaan kurssiin.

Pitkäaikainen sijoittaja taas tarkastelee ja puntaroi osakemarkkinoita ja talouden tapahtumia seuraavaa satunnaista kurssivärähdystä ja uutisrisahdusta kauemmas tulevaisuuteen – ja nauttii eniten saadessaan tilaisuuden hankkia salkkuunsa edullisia osakkeita.

Niitä löytyy helpommin kuplan puhkeamisen jälkeen koittava edullisten osakkeiden alennusmyynti kuin kuplivien kurssiennätysten aika.

Ja siksi maailman osakemarkkinoiden viimeaikaiset kurssiennätykset antavat pitkäaikaiselle sijoittajalle ja varsinkin yleiset markkinatunnelmat toisinpäin tulkitsevalle vastavirtasijoittajalle enemmän aihetta huoleen kuin houkutuksiin.

Osakkeet kolmanneksi kalleimpia sataan vuoteen

Osakemarkkinoiden kurssinousua on jatkunut melkein yhtä soittoa pian kahdeksan vuotta. Siitä lähtien, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja muut maailman suuret keskuspankit kytkivät raharuiskunsa korkeapaineelle finanssikriisin taltuttamiseksi vuoden 2009 maaliskuussa.

Iso joukko maailman keskeisiä osakeindeksejä on lyhyen ajan kuluessa rikkonut kaikki vanhat kurssiennätyksensä, joten houkutukset kurkotella vielä korkeammalle ovat nyt epätavallisen suuria.

Samalla kurssinousu on tehnyt useimmista suurista osakemarkkinoista suhteellisen kalliita, sillä kurssit ovat nousseet enemmän ja korkeammalle kuin pörssiyhtiöiden tulokset. Osa keskeisistä arvostusmittareista varoittaa jo kuplan vaaroista.

Näin tekevät esimerkiksi suhdannevaihtelun satunnaisia tulusvaikutuksia tasoittava Shillerin p/e tai pörssiyhtiöiden tase-erien arvostusta mittaava niin sanottu Tobinin Q. Talousnobelistien kehittämät mittarit suhteuttavat kumpikin omalla tavallaan pörssien vallitsevaa kurssitasoa pörssiyhtiöiden kannattavuuden ja tasearvojen kehitykseen.

Näiden mittareiden perusteella kurssinousu tai -lasku sinänsä ei tee osakkeista kalliita tai edullisia. Sen sijaan arvostuksen ratkaisee, onko kurssitaso korkea vai matala suhteessa pörssiyhtiöiden voittoihin (Shillerin p/e) tai niiden omaisuuden arvoon (Tobinin Q).

Kumpikaan mittari ei kerro lyhytaikaista kauppaa käyvälle keinottelijalle mitään hyödyllistä, sillä ne eivät kerro seuraavasta kurssikäänteestä saati sen suunnasta yhtään mitään.

Sen sijaan pitkäaikaiselle sijoittajalle ne ovat jo hyvän aikaa antaneet vähitellen voimistuvia varoitusmerkkejä.

Esimerkiksi maailman kenties tärkeimmälle osakeindeksille, Yhdysvaltain suuryhtiöiden S&P 500:lle, laskettu Shillerin p/e on viime ajat kieppunut kolmanneksi korkeimmissa lukemissa yli sataan vuoteen.

Mittarin kehittäneen talousnobelistin, professori Robert Shillerin, omalla laskutavalla yhdysvaltalaisosakkeet ovat nyt suhteellisesti kalliimpia kuin ne olivat juuri ennen kuin edellinen finanssikupla alkoi pihistä tyhjäksi vuonna 2007.

Mutta eivät osakkeet sentään ole vielä läheskään kaikkien aikojen kalleimpia, sillä tämän mittarin lukemat ovat paukkuneet vielä paljon korkeammallakin kahdesti sitten mittauksen alun eli vuoden 1880 jälkeen. Ensin juuri ennen kuin vuoden 1929 pörssikupla puhkesi ja viimeksi vuosituhannen vaihteen teknokuplan huipussa.

Teknokuplasta omilleen 15 vuodessa

Parhaat arvostusmittarit tarjoavat hyödyllisen apuvälineen sijoittajalle, joka pitää mielessään ja pyrkii noudattamaan vanhaa nyrkkisääntöä ”osta halvalla ja myy kalliilla”.

Muun muassa juuri kyseinen professori Shiller on useissa julkaisuissaan osoittanut selkeän ja lisäksi varsin johdonmukaisen yhteyden kahden pitkäaikaiselle sijoittajalle keskeisen muuttujan välillä.

Nuo keskeiset muuttujat ovat osakkeiden ostohetken suhteellinen arvostus ja sijoitukselle pitkän ajan kuluessa kertyvä kokonaistuotto. Shiller niin kuin toki suuri joukko muitakin osakemarkkinoiden tutkijoita on osoittanut noiden avainmuuttujien välillä jokseenkin kiistattoman yhteyden.

Esimerkiksi kymmenen vuoden mittaiselle ja sitä pitempiaikaiselle sijoitukselle on lupa odottaa kovaa, kohtalaista, keskinkertaista tai kehnoa tuottoa sen mukaan, tuliko salkkuun sijoitusajan aluksi ostettua halpoja, kohtuuhintaisia, kalliinpuoleisia, kalliita vai suorastaan kuplahintaisia osakkeita.

Yksi kenties valaiseva esimerkki tästä sijoitushetken suhteellisen arvostuksen ja sittemmin kertyvän tuoton käänteisestä suhteesta on tarjolla osakemarkkinoiden ristiriitaisesta lähimenneisyydestä:

Teknokuplan huipun aikaan S&P 500 -indeksiä ostanut ja sen nousut ja laskut siitä lähtien kokenut sijoittaja on vasta hiljattain toipunut joten kuten omilleen. Mutta ei hänellä vieläkään ole koossa kaksisia tuottoja, vaikka aikaa on kulunut yli 15 vuotta.

Sen sijaan kohtalaisia tuottoja on kertynyt sellaisen vastavirtasijoittajan salkkuun, joka varoi polttamasta näppejään kuplivan kirpeiden kuplahintojen aikaan ja rohkeni sen sijaan ostaa omat osakkeensa esimerkiksi vuosien 2003 tai 2009 romahdusarkkinoilta.

Edellisestä todellisesta ulosheittoalennusmyynnistä on vielä enemmän aikaa, sillä se oli Shillerin voittokertoimen mukaan vuonna 1982.

Se oli sijoitusmarkkinoiden suurena käänteenä monella tavoin kuin tämän päivän vastakohta. Eikä vain siksi, että osakkeet olivat tuolloin hullunhalpoja eivätkä harvinaisen kalliita niin kuin nyt.

Rajut koronnostot painoivat pörssit polvilleen

Osakemarkkinoilla niin kuin toki muullakin taloudella oli 1980-luvun alussa takanaan sotavuosien jälkeen raskain koettelemusten jakso. Talous oli kautta länsimaiden ja miltei koko 1970-luvun kärsinyt outoa stagflaation vitsausta, jossa taloutta simputtivat samaan aikaan heikko kasvu, raskas työttömyys ja kova inflaatio.

Se oli surkeaa aikaa useimmille läntisen maailman sijoittajille, sillä inflaation ja kehnon kasvun yhdistelmä vei voimia pörssiyhtiöiden kasvulta ja kannattavuudelta. Osakemarkkinat tuottivat sijoittajille jonkinlaista nimellistuottoa mutta inflaatio pilasi reaalituotot. Korkosijoittajille se oli kuin ylipitkää painajaista.

Raskaimpia tappioita sijoittajat kärsivät 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa, jolloin Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan keskuspankit pakottivat inflaation aisoihin harvinaisen kovin ottein. Ne nostivat korot korkeimmillaan pitkälle yli kymmeneen prosenttiin.

Korkoase taltutti inflaation, mutta se sai aikaan kaksi muutakin ilmiötä: 1980-luvun alun taantumat ja osakemarkkinoiden raskaan kurssilaskun. Se oli osakesijoittajille pelottavaa kauhujen aikaa, mutta siitä syntyi läntisten osakemarkkinoiden toistaiseksi ylivoimaisesti mahtavin alennusmyynti – ja siitä alkoi vuosikymmenten supertrendi.

Se oli sattumoisin Yhdysvaltain nykyisen presidentin Donald Trumpin esikuvaksi toisinaan mainitun presidentti Ronald Reaganin ensimmäisen kauden vaikeaa alkua. Hänkin aloitti suurilla lupauksilla ja kauppapoliittisella uhoamisella, mutta saikin ensi alkuun vastaansa Fedin rajut koronnostot ja kaksi taantumavuotta.

Nyt tunnelma on monilta osin täsmälleen päinvastainen.

Mieluummin Shillerin kuin Trumpin mittareilla

Korot ovat vasta hitusen nousseet mutta silti historiallisen matalia – ja Fed on vasta vaivoin saanut koronnostonsa varovaiselle alulle. Samoin talouden suhdannekierrossa on ennemmin meneillään epätavallisen pitkään jo jatkuneen ja tavallista vaisumman nousun loppusuora kuin uuden nousun alku.

Reaganin mukaan nimetty talouspolitiikka ”reaganomics” saavutti maineikkaan ja sijoittajillekin tuottoisan kasvuvaiheensa vasta sen jälkeen, kun Fedin korkokuritus oli päättynyt ja tilalle oli tullut talouskasvulle ja arvopaperimarkkinoille suotuisampi koronlaskujen myötätuuli.

Sitä tuskin tietää sen paremmin professori Shiller kuin presidentti Trump itsekään, saako ”trumponomics” milloinkaan aikaan muuta kuin kauppapoliittista uhoa ja talouden epävarmaa sekaannusta.

Se on kuitenkin jo nyt tiedossa, että Shillerin p/e on taatusti luotettavampi osakemarkkinoiden arvostusmittari kuin surullisen kuuluisa Twitter-tili @realDonaldTrump.

Trump-twiittien mukaan osakemarkkinoita rasitti vielä viime syksynä ”iso inhottava kupla”, mutta nyt vielä korkeampien kurssiennätysten – ja presidentinvaalien – jälkeen osakemarkkinat ilmentävätkin ”mahtavaa luottamusta ja toiveikkuutta”.

Ehkä pitkäaikainen sijoittaja puntaroi mieluummin Shillerin kuin Trumpin mittareilla, onko osakemarkkinoilla runsaammin huolestuttavia houkutuksia vai houkuttelevia huolia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    2. 2

      IMF varoitti ”poliittisista harha-askelista” – kasvun kiihtyminen epävarmaa

    3. 3

      UPM:n Pesonen: Selluliiketoiminnalle erittäin iso harppaus

    4. 4

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    5. 5

      Virtaako hiki jo myös työpaikalla? Muista tämä öisin vaikuttava apukeino

    6. 6

      Yritysostoja tehneen Valmetin tulos jäi ennusteista – tilauksissa piristymistä

    7. 7

      Tällaista tuntipalkkaa eri töissä saadaan – katso 200 ammatin lista

    8. 8

      Työllisyysaste pysyi likimain ennallaan kesäkuussa

    9. 9

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    10. 10

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    2. 2

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    3. 3

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    4. 4

      Virtaako hiki jo myös työpaikalla? Muista tämä öisin vaikuttava apukeino

    5. 5

      Evan kysely: Suomalaisten mielestä eurosta enemmän hyötyä kuin haittaa

    6. 6

      Työllisyysaste pysyi likimain ennallaan kesäkuussa

    7. 7

      Rakennuslupien määrä hyytyi keväällä – arvo kasvoi

    8. 8

      IMF varoitti ”poliittisista harha-askelista” – kasvun kiihtyminen epävarmaa

    9. 9

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    10. 10

      UPM:n Pesonen: Selluliiketoiminnalle erittäin iso harppaus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    2. 2

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    5. 5

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    6. 6

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    7. 7

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    8. 8

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    9. 9

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    10. 10

      KL: Anne Berner ei kertonut eduskunnalle sidonnaisuuksistaan kiinteistöbisnekseen ministerikautensa alussa

    11. Näytä lisää