Näkökulma: Kaksi erilaista syytä, miksi euro epäonnistui – ja lopulta hajoaa

Julkaistu:

Euro epäonnistui ja luultavasti lopulta myös hajoaa valuvikojensa takia, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomessa oli viime sotavuosien jälkeen poliittisesti soveliasta lausua julkisesti mitään vähänkään kriittistä Neuvostoliiton valuvioista ja haitoista vasta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli ehtinyt lähemmäs 70 vuoden ikään – ja lakannut olemasta.

Nähtävästi euromaiden rahaliitto EMU ei ole yhtä pelottava kuin Neuvostoliitto oli:

Meikäläiset taloustutkijat rohkenevat jo julkisesti arvostella euron haittoja, vaikka rahaliiton perustamisesta on vasta kulunut alle 20 vuotta ja sen näkyvimmän symbolin, käteisen eurorahan, käyttöönotosta on vasta 15 vuotta. Ja vaikka EMU ja euro ovat vielä olemassa eikä Suomi ole vain niiden naapuri vaan itsekin niissä mukana.

Viimeksi euroon kohdistui Suomessa poikkeuksellisen laajaa kriittistä huomiota Helsingin Sanomain tällä viikolla (30.12.) raportoimassa eurokyselyssä, jossa suuri joukko kotimaisia taloustutkijoita arvioi eurosta koituneen Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Lehden kyselyyn vastanneiden tutkijoiden enemmistö arvioi, että Suomi olisi toipunut vuonna 2012 alkaneesta taantumasta oman kelluvan valuutan avulla nopeammin kuin eurovaluutan oloissa on käynyt. Tämän perusteella euro näyttää ainakin Suomen talouden näkökulmasta epäonnistuneen, lehti päättelee.

Lehden eurokysely ja taloustutkijoiden vastaukset ovat kaikin puolin asiallisia, joten kyselyn kysymykset tai vastaukset eivät mitenkään rinnasta euromaiden rahaliittoa ammoiseen Neuvostoliittoon.

Euroliiton ja Neuvostoliiton rinnastusta voikin helposti pitää asiattomana, sillä vain huonosti käyttäytyvät irvileuat ilkkuvat euroaluetta ”eurostoliitoksi” ja julkeavat kutsua euroja ”Brysselin rupliksi”.

Juuri taloustutkijoiden kriittiset puheenvuorot ja omalla tavallaan irvileukojen rienauksetkin todistavat yhdestä erittäin suuresta erosta näiden liittojen välillä:

Neuvostoliiton julkisesta arvostelemisesta saattoi ainakin maan omille kansalaisille koitua vankila- tai mielisairaalatuomio tai karkotus Siperian asennekasvatusleirille. Meillä euron arvostelijoita voi ”uhata” populistisen veneenkeikuttajan leima ja se, että Suomen Pankin johtajat lakkaavat tervehtimästä.

Muissa euromaissa ja varsinkin euroalueen ulkopuolella suuri joukko euroon ja rahaliittoon perehtyneitä taloustutkijoita on tuominnut euron ja rahaliiton vakavasti valuvikaisiksi rakennelmiksi rahaliiton valmisteluajoista alkaen.

Eurokriisi on osoittanut kritiikin oikeaksi ja korostanut valuvikojen vakavia haittoja. Siksi eurokriisi on voimistanut taloustutkijoiden kritiikkiäkin.

Kaksi vakavaa varoitusta ennen euroa

Euron ja rahaliiton valuviat ja niistä koituvat vakavat talousriskit olivat varsin tarkoin tiedossa hyvissä ajoin ennen kuin joukko EU-maita päätti 1990-luvun alussa perustaa rahaliiton.

Vielä paremmin ongelmat olivat tiedossa, kun rahaliiton perustajamaat ja muutama muu EU-maa Suomi mukaan luettuna saman vuosikymmenen lopussa luopuivat omista kansallisista valuutoistaan ja ottivat euron tilalle.

Yksi kuuluisa ja kaukoviisas euron ja rahaliiton arvostelija oli vaikutusvaltainen brittiekonomisti Wynne Godley, joka kuvaili jokseenkin tarkoin euron kriisiin johtavat valuviat jo vuonna 1992 London Review of Books -laatulehteen laatimassaan kritiikkiartikkelissa. Hän jatkoi rahaliiton kriittistä tarkasteluaan laajoissa tieteellisissä artikkeleissa, jotka osaltaan saattoivat ”säästää” Britannian eurolta.

Godleyn kritiikki rakentui oikeastaan samoihin rahaliiton keskeisiin ongelmiin, joista olivat aiemmin varoittaneet EU:n omatkin rahaliiton varhaiset valmisteluraportit, kuten vuonna 1977 julkaistu MacDougallin raportti.

Niiden mukaan keskenään erilaisten maiden liittäminen yhteiseen rahaan ja yhteiseen rahapolitiikkaan aiheuttaa vääjäämättä maksutaseiden häiriöitä ja muita vakavia talouden tasapaino-ongelmia, elleivät samat maat luo keskenään myös jonkinlaista keskitettyä menettelyä ja toimielintä tulojen tasaamiseksi.

Godley kuvasi tarkoin perustellen, miksi omasta valuutasta ja samalla valuuttakurssin joustomahdollisuudesta luopuminen voimistaa yksittäistä euromaata koettelevan talouskriisin vahinkoja ja voi lisäksi muuttaa haitat pysyviksi.

Toinen kuuluisa ja kaukaa viisas euron rakennevikojen arvostelija oli yhdysvaltalainen talousnobelisti Milton Friedman, joka varoitti esimerkiksi vuonna 1997 euron haittojen herkästi kääntävän euromaiden poliittisen yhdentymisen hajaannukseksi.

Varoituksista huolimatta keskenään kovin erilaiset maat perustivat rahaliiton, vaihtoivat omat kansalliset valuuttansa yhteiseen euroon ja luovuttivat raha- ja valuuttapoliittisen päätösvallan yhteiselle keskuspankille EKP:lle mutta jättivät muun talouspolitiikan hajalleen euromaiden kansallisille päättäjille.

Yhteinen raha ja keskitetty rahapolitiikka eivät saaneet rinnalleen keskitettyä finanssipolitiikkaa tulonsiirtoineen, vaan euromaat päinvastoin kielsivät keskinäiset tulonsiirrot ja yhteisvastuun.

Eurokriisi on tuonut esiin juuri varoitusten kuvailemia ongelmia. Kielloista huolimatta kriisitoimet ovat käytännössä pakottaneet euromaita periaatteessa kiellettyihin tulonsiirtoihin ja keskinäiseen taakan jakamiseen.

Omakehua juuri ennen eurokriisiä

Virallisesti euro oli täysosuma ja rahaliitto suuri menestystarina vielä muutamaa kuukautta ennen finanssikriisin ensi leimahduksia.

Esimerkiksi EU-komission vuonna 2008 julkaisema yli 350-sivuinen EMUn kymmenvuotisjuhlakirja hehkutti euron menestystä niin häpeilemättömän vuolaasti, että kahdeksan kriisivuoden jälkeen sitä ei hevin uskoisi todeksi ellei itse näkisi.

Sittemmin EU-komissio ja muut EU:n ja euromaiden keskeiset toimielimet ovat toki myöntäneet, että eurossa ja rahaliitossakin on vielä puutteensa. Eivät kuitenkaan sitä, että kriisi olisi näiden puutteiden syytä.

Kriisi on vain tuonut näitä puutteita esiin – ja kannustanut korjaamaan niitä. Esimerkiksi viimeistelemällä rahaliittoa puuttuvilla toiminnoille, kuten aidon talousliiton edellyttämillä tulonsiirtojen ja yhteisvastuun keinoilla. Niihin ovat kannustaneet kaikki keskeisten EU-toimielinten puheenjohtajat yhdessä ja erikseen.

Kriisivuosien jo toteen pannut talousuudistukset ja rahaliiton rakenneuudistukset ovat vähin erin tuoneet rahaliiton luonteeseen juuri sellaisia talouspoliittisen yhteisvastuun välineitä ja piirteitä, jollaisten puuttuminen oli varhaisten varoitusten ydintä – ja jollaisia ei euromaiden keskinäisten sopimusten ja kieltojen mukaan pitänyt tulla.

EU:n keskeisten puheenjohtajien esittämät ja komission jo vaiheittain valmistelemat uudistukset tuovat lähivuosina euromaille lisää erilaisia tulonsiirron ja taloudellisen yhteisvastuun elementtejä.

Toteutuessaan ne siirtävät talouspoliittista päätösvaltaa vähin erin jäsenmailta EU:n uusille ja vanhoille toimielimille. Näin ne voivat luoda käytännössä pitkälti liittovaltion kaltaisen valtarakenteen ilman, että yhdenkään jäsenmaan parlamentti tai kansalaiset erikseen päättäisi maansa liittymisestä euromaiden liittovaltioon.

Rahaliiton muokkaaminen liittovaltion kaltaiseen muottiin vahvistaa tavallaan varhaisten eurokriitikoiden varoitukset oikeiksi. Liittovaltion rakentaminen vaivihkaa hivuttamalla on kuitenkin poliittisesti tulenarka yritys.

Euroa ja rahaliittoa on mahdollista arvostella kaksilla keskenään täysin vastakkaisilla perusteilla.

Kaksi synkkää kritiikkiä kahdeksan kriisivuoden jälkeen

Saksan ehdottomasti arvostetuimpiin taloustutkijoihin kuuluva Otmar Issing oli EKP:n ensimmäinen pääekonomisti ja yksi euron käyttöön ottamisesta ja sen käytännön toteutuksesta vastanneista päättäjistä.

Nyt hän on kuitenkin perin juurin pettynyt ja eurouskonsa menettänyt. Hän on kuluneen syksyn mittaan esittänyt esimerkiksi Central Banking -lehden palstoilla erittäin ankaria arvioita euron surkeasta tilasta ja ankeita tulevaisuuden näkymiä rahaliiton kehityksestä.

Rahaliitto on hänen mukaansa alun perinkin ollut rakenteellisesti heikko mutta eurokriisin aikana se on heikentynyt lisää. Nyt hän luonnehtii rahaliittoa huteraksi korttitaloksi, joka ennen pitkää vääjäämättä luhistuu.

Issing arvostelee säälimättä euromaiden poliitikkoja, jotka ovat hänen mukaansa lipsuneet ja laistaneet kriisin varjolla yhdestä talouspolitiikan sopimuksesta ja säännöstä ja vastuullisuuden hyveestä toisensa jälkeen.

Kaiken lipsumisen ja laistamisen jäljiltä eurosta ja rahaliitosta on Issingin mukaan tullut vapaamatkustajien ja moraalikadon juhlaa, josta kaikki saavat mitä vain ilmaiseksi.

Esimerkiksi EKP jakaa surutta rahaa kuin se toimisi tulonsiirtojen ja yhteisvastuun liittovaltiossa, vaikka tällaista ei ole eikä Issingin arvion mukaan tule. Hän arvelee liittovaltiota vastaavan tulonsiirtoliiton ainakin tällä haavaa poliittisesti mahdottomaksi.

Toinen kansainvälisesti kiistatonta arvostusta nauttiva eurokriitikko on yhdysvaltalainen talousprofessori Benjamin Cohen, joka puolestaan arvostelee euroa ja rahaliittoa tavallaan täysin vastakkaisesta syystä kuin Issing.

Rahajärjestelmien ja valuuttojen historiaa ja kehityskulkuja perin juurin tunteva Cohen ennustaa euron epäonnistuvan ja perustelee näkemyksensä arviolla, että euromaat eivät kykene ajoissa täydentämään nyt vaillinaista rahaliittoa tulonsiirtojen ja taloudellisen yhteisvastuun keinoilla.

Issing arvostelee rahaliittoa tulonsiirtojen ja yhteisvastuun tavoittelusta ja Cohen niiden puuttumisesta. Siitä he ovat yhtä mieltä, että euro kaatuu rakenteellisiin vikoihinsa eli niin sanottuihin valuvikoihinsa.

Samalla he tulevat vahvistaneeksi vielä yhden eron euroliiton ja Neuvostoliiton välillä:

Moni länsimainen tutkija ”ennusti” Neuvostoliiton hajoamisen vasta tämän tapahtuman jälkeen, mutta euron hajoamista moni ennustaa jo ennen kuin tämä on totta. Tosin tällaisissa ennakoivissa ennusteissa ajankohta jää väistämättä avoimeksi.

Eurolla on käteisenä vasta takanaan 15 vuotta ja rahaliitollakin alle 20 vuotta. Kumpi vain aika on vasta alkulämmittelyä 70 vuoteen verrattuna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Sipilä puolusti aktiivimallia ja vertasi yrittäjiä lampaisiin – Toimitusjohtajan tilitys: ”Ei ole työtä, jota joku vain tulee tekemään ja lähtee pois”

    2. 2

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että mies maksaa usein laskut

    3. 3

      Suomen suurimmat yritykset hurjassa vedossa – kohta palkataan lisää väkeä

    4. 4

      Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi rakennusjättien yhdistymisen

    5. 5

      Valitsitko asuntolainaasi lyhyen euriborin? Katso, paljonko olet voinut säästää

    6. 6

      Haluatko lapsellesi korkeammat ansiotulot ja koulutuksen? Yhdellä asialla lapsuudessa iso merkitys

    7. 7

      Vihreiden ja keskustan paikallispoliitikot laativat yhdessä kansalaisaloitteen: yli 67 000 vaatii sopeutumiseläkkeen poistamista

    8. 8

      Marimekko kasvatti selvästi liikevoittoaan – ja liikevaihtokin meni yli 102 miljoonan euron

    9. 9

      Kelan tutkijan kirjoitus hämmentää: Rankaiseeko aktiivimalli työtöntä aktiivisuudesta? Tästä on kyse

    10. 10

      Pitkällä laina-ajalla voi tienata, jos sijoittaa rahat ja hyvin käy – katso laskelmat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että mies maksaa usein laskut

    2. 2

      OP: Asiakkaiden tilien rahakadon syy on yhä mysteeri – tietomurrosta ei ole kyse

    3. 3

      Jättitimantti löytyi kaivoksesta, jonka kivet tunnetaan laadustaan – tällainen voi olla löydöksen arvo

    4. 4

      Tulosvaroitus syöksi Metson osakkeen rymylaskuun

    5. 5

      OP:ssa häiriö: Asiakkaiden tileiltä veloitettu uudelleen ostoksia – pahimmillaan tili miinukselle

    6. 6

      Sipilä puolusti aktiivimallia ja vertasi yrittäjiä lampaisiin – Toimitusjohtajan tilitys: ”Ei ole työtä, jota joku vain tulee tekemään ja lähtee pois”

    7. 7

      Maailman suurimman lento­koneen valmistus uhkaa loppua

    8. 8

      Alkoholilaki laittoi tuoppien hinnat laskuun – Ravintolayrittäjä: ”Tuskin on kenenkään etu”

    9. 9

      Haluatko lapsellesi korkeammat ansiotulot ja koulutuksen? Yhdellä asialla lapsuudessa iso merkitys

    10. 10

      Valtio tukee työttömiä miljardeilla euroilla – eniten rahaa menee työmarkkinatukeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Oletko sinä ammatissa, jonka eläkeikä yhtäkkiä nousi? Katso lista

    2. 2

      Suomalaiset ovat kiintyneet pahvisiin koodiläpysköihinsä – 20 vuotta, eikä edes Nordea uskalla vielä luopua

    3. 3

      Ismo, 50, vaihtoi toimistotyöt Lapin erämaihin – traaginen turma keväthangilla jätti haavan sieluun

    4. 4

      Nyt pääministeri Sipilä kommentoi kuohuntaa aiheuttanutta aktiivimallia: ”Työttömän näkökulmaa tässä on haettu”

    5. 5

      Kokkeja ei saa enää vähimmäispalkalla töihin – näin paljon ammattikunta tienaa

    6. 6

      Kelan tutkijan kirjoitus hämmentää: Rankaiseeko aktiivimalli työtöntä aktiivisuudesta? Tästä on kyse

    7. 7

      Työttömiä on jäänyt pois vapaapalokuntien toiminnasta – liiton mukaan syynä aktiivimalli

    8. 8

      Antti, 90, pyöritti vuosikaudet hotellia yksin – ulosotto huutokauppaa nyt ”harmaahapsen haamuhotellia”

    9. 9

      Katso, missä kunnissa asuntojen hinnat nousevat ja missä laskevat

    10. 10

      Autokauppiaalle syyte kiskonnasta: Lainan vuosikorko 1 355 prosenttia!

    11. Näytä lisää