Kommentti: Trumpin voitto on iso vaalitappio globalisaatiolle

Julkaistu:

Finanssimarkkinoiden shokki kyllä hellittää, ja talouskin kestää Donald Trumpin vaalivoiton. Mutta tämä on iso vaalitappio globalisaatiolle eikä vain Hillary Clintonille, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Republikaanisen puolueen Donald Trump nousee vastoin odotuksia Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajaksi.

Vaalitulos on ainakin finanssimarkkinoille keskinavakka shokki, sillä epätodennököisenä voittajana pidetty Trump on talouden ja finanssimarkkinoiden näkymille suurempi ja arvaamattomampi riski kuin likimain varmana voittajana pidetty demokraattiehdokas Hillary Clinton olisi ollut.

Mutta välittömät markkinareaktiot kertovat enemmän tuloksen yllätyksestä kuin sen pitkäaikaisista talousvaikutuksista. Talouden ja markkinoidenkin kulkuun vaikuttaa lopulta lukematon määrä muitakin muuttujia kuin Yhdysvaltain presidentin persoona.

Moni muu vaalituloksen pitkäaikainen talousvaikutus on jopa vuosien ajan epävarma, mutta yksi asia on jo nyt melkoisella varmuudella tiedossa: kansainvälinen kauppa ja varsinkin vapaakauppa – globalisaatio – on juuri kärsinyt suuren vaalitappion.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Näin ainakin käy, jos Trump muistaa äänestäjille esittämiään lupauksia vielä vaalien jälkeen – ja jos hän saa niitä Yhdysvaltain lainsäädäntökoneistossa toteen.

Se voi olla vaalituloksen yksi keskeisistä pitkäaikaisista talousvaikutuksista, joka tuntuu kautta maailman. Tämä on vaalituloksen suuri talousriski myös viennistä elävää Suomea myöten.

Kauppapolitiikka kiristyy

Kumpikin presidenttiehdokas esitti ennen vaaleja epälukuisen määrän eri elämän aloja ja politiikan lohkoja koskevia lupauksia, mutta jos vaalihistoria mitään kertoo, suuri osa lupauksista unohtuu tai juuttuu hallinnon ja lainsäädännön sokkeloihin ennen kuin muuttuu todeksi.

Sen sijaan kauppapolitiikkaa koskevat lupaukset ja linjaukset voivat käydä toteen suuremmalla todennäköisyydellä kuin vaikkapa tavanomaista talouspolitiikkaa koskevat lupaukset. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvaltain presidentillä on tavallista enemmän sanan valtaa maan kaupallisiin, poliittisiin ja sotilaallisiin ulkosuhteisiin.

Globalisaatio olisi kärsinyt vaalitappion kumman tahansa presidenttiehdokkaan voitosta, sillä sattumoisin juuri kauppapolitiikka oli ani harvoja aiheita, joista Clintonilla ja Trumpilla näyttää olevan ainakin yksi yhteinen kanta: Sitä on syytä kiristää.

Trumpin vaaliuho ja lupaukset Meksikon muurista Kiinan valuuttasimputukseen enteilevät kuitenkin vielä suurempaa vastusta vapaakaupalle.

Vapaakauppa vastatuulessa

Trumpin kauppapoliittiset linjaukset ovat olleet aggressiivisempia ja räikeämpiä kuin Clintonin puheenvuorot, onhan Trump esimerkiksi ehdottanut noin 3 000 kilometrin mittaisen betonimuurin rakentamista Yhdysvaltain ja Meksikon väliselle rajalle.

Ehdokkaiden kauppapoliittisia linjauksia erottaa enemmän tyyliero kuin sisältö. Tyylierot eivät kuitenkaan muuta muuksi sitä, että myös Clinton on esiintynyt ennemmin vapaakaupan arvostelijana kuin kannattajana.

Tämä voi merkitä esimerkiksi sitä, että Trumpin on helpompi saada ajatuksilleen kongressissa demokraattienkin kannatusta kuin jos Clinton olisi esiintynyt suurena vapaakaupan kannattajana.

Trump ja Clinton ovat kumpikin lukuisissa puheenvuoroissaan arvostelleet esimerkiksi Pohjois-Amerikan maiden NAFTA-vapaakauppasopimusta ja esittäneet sen ehtojen avaamista ja uudelleen neuvottelemista.

Samoin Tyynenmeren rantavaltioiden vasta neuvottelema mutta yhä Yhdysvaltain ja muiden sopijavaltioiden vahvistuksia vailla oleva TTP-vapaakauppasopimus pitäisi niin Trumpin kuin Clintoninkin mielestä avata ja neuvotella uusiksi Yhdysvaltain taloudelle suotuisampaan muotoon.

Kauppasopimukset vaarassa

Jos Trump on tosissaan ja jos hänen onnistuu jarruttaa TTP-sopimuksen voimaan tulemista, voi Euroopan unionin (EU) ja Yhdysvaltain välinen vastaava TTIP-sopimus herkästi saada saman käsittelyn – ja jäädä pitkittyvien neuvottelujen ja uusintaneuvottelujen rattaisiin vuosien ajaksi.

Euroopan kauppa voi joutua Kiinan rinnalla Trumpin maalitauluksi, kun hänelle selviää, että euroalueen ja etenkin Saksan vaihtotaseen ylijäämä on vielä suurempi kuin Kiinan. Toistaiseksi hän on arvostellut harvinaisen aggressiivisesti Kiinaa esimerkiksi valuuttakurssin vääristelystä.

Kauppapolitiikan kiristyminen näyttää työntävän kapuloita rattaisiin juuri niille laajoille kansainvälisille kauppasopimuksille, joista piti koitua uusia piristysruiskeita viime vuosina hiipuneelle maailman tavaroiden ja palveluiden kaupalle ja koko talouden kasvulle.

Nyt nuo piristysruiskeet näyttävät jäävän väliin tai ainakin lykkäytyvän jopa vuosien päähän tuntemattomaan tulevaisuuteen. Samalla riski kasvaa, että kansainväliseen kauppaan ilmaantuu vapauksien asemesta uusia esteitä.

Globalisaation tämänkertainen kultakausi voi olla loppusuoralla tai jo hiipumaan päin.

Yhdysvaltain kauppapolitiikan kiristymisellä on poikkeuksellisen suuri vaikutus kansainväliseen kauppaan. Kyse on maailman suurimmasta kansantaloudesta, jolla on lisäksi ylivoimaisesti suurin vaihtotaseen alijäämä.

Se on toisin sanoen kaikille maailman vientimaille ylivoimaisesti suurin kysynnän lähde.

Protestihenki ei väisty vaalien jälkeen

Vapaakaupan ilosanoma ei sammu Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen, vaan sitä heikentää sama tyytymättömän kansan protestihenki ja kiukku, joka nosti Trumpin presidentiksi.

Protestipresidentin rinnalla suuren vaalivoiton saavutti osaansa tyytymätön kiukkuinen kansa.

Kovaääniset protestit kantavat pitkälle vaalien jälkeenkin siitä huolimatta, että syrjityn ja vähäosaisen kansanosan äänitorveksi tekeytynyt miljardööri Trump joutunee presidentin pestissä parantamaan tapojaan ja siivoamaan suunsa.

Trumpin epäasiallinen esiintyminen ja vaaliuho eivät sytyttäneet tyytymättömän kansan kiukkua tai protestihenkeä, vaan järjestys oli päinvastainen. Trumpin nousu politiikan ulkopuolelta presidentiksi oli tämän protestihengen seurausta.

Protestihenki ei väisty, vaikka vaalit ovat ohi, ja siksi tämä politiikan ”näkymätön käsi” ohjannee Trumpia myös presidenttinä. Ei ehkä aivan yhtä suurella painolla tai yhtä räikeällä tavalla kuin vaalirähjäämisen aikaan, mutta ohjaa kuitenkin.

Aivan samanlainen tyytymättömän kansanosan protestihenki on vienyt politiikkaa entistä särmikkäämpään suuntaan useiden Euroopan maiden viime vuosien vaaleissa ja kansanäänestyksissä Britannian viime kesän Brexit-yllätystä myöten.

Politiikka on pirstaloitunut poliittisen värikartan haaleasta keskiöstä kohti jyrkkien ja räikeiden värien äärilaitoja oikealle ja vasemmalle.

Näin alkaa protektionismin aika

Eri maiden protestiliikkeissä ja -puolueissa on muutama keskeinen yhteinen piirre, ja ne ovat nousseet voimakkaasti esiin myös Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.

Yksi on globalisaation ja sen erilaisten todellisten ja kuviteltujenkin haittavaikutusten arvosteleminen ja vastustaminen. Toinen on suoraa jatkoa globalisaation kritiikkiin, ja se on eri tavoin voimistuva kansallismielisyys.

Kumpikin protestin laji käy suoraan kansainvälistä kauppaa vastaan. Kun poliittinen paine kasvaa kyllin kovaksi, alkaa kauppapolitiikka herkästi muuttaa tällaisia paineita vapaata kauppaa rajoittaviksi esteiksi.

Juuri näin ovat protektionismin kaudet ennenkin alkaneet ja voimistuneet.

Toki Trumpinkin poliittinen lupaus on vahvistaa oman maan taloutta ja työllisyyttä eikä tehdä kiusaa muille, mutta yleensä kilpailijamaat vastaavat samalla mitalla. Riski kasvaa, että lopulta kaikkien talouskasvu ja työllisyys kärsivät.

Seuraavaksi on Yhdysvaltain vuoro vetää kotiinpäin – ja kasvattaa maailmankaupan riskejä.

Näin käy, jos Trump pitää kiinni vaalilupauksistaan ja jos hän noudattaa 1980-luvun republikaanipresidentti Ronald Reaganin esimerkkiä. Tämä määräsi ensi töikseen japanilaisten tuontitavaroiden tulleihin roimat korotukset – ja sysäsi alkuun pari vuotta kestäneen taantuman.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    7. 7

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Muista soittaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää