Apteekeista osakeyhtiöitä ja ketjuja – näinkö saadaan lääkkeiden hinnat alas? - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Apteekeista osakeyhtiöitä ja ketjuja – näinkö saadaan lääkkeiden hinnat alas?

Apteekkikilpailua pitäisi vapauttaa niin, että syntyisi ketjumaisia osakeyhtiöitä eikä toiminimipohjaisia sivuapteekkeja, Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen sanoo.

–Muiltakin aloilta tiedetään, että tehokas ketjumainen toiminta tuo kustannusetuja. Ketjumainen toiminta vaatii käytännössä osakeyhtiömuodon. Sellaisen voisivat toki omistaa proviisorit ja nykyiset apteekkarit, Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen sanoo.

7.11.2016 11:21

Apteekkien sääntely ja lääkkeiden hinnat ovat yksi viime aikojen kuumista puheenaiheista. Oppositiopuolueista Sdp ja vihreät ovat vaatineet äänekkäimmin apteekkisääntelyn purkamista.

Uudistusta perustellaan sillä, että se laskisi kalliiden reseptilääkkeiden hintoja ja helpottaisi uusien apteekkarien tuloa alalle. Vapauttamista kannattaa myös kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

– Apteekkiala on erittäin säänneltyä. Sitä rajoittavat proviisoriomistus, lupajärjestelmä, säännellyt hinnat, henkilöomistus ja tähän liittyvä ketjuuntumisen estäminen, KKV:n erikoistutkija Sari Valliluoto kommentoi Taloussanomille.

– Mielestämme alalla ei ole sääntelyn takia kilpailua nykyisin oikeastaan ollenkaan.

Lautakunta määrittää

Alentaisiko apteekkikilpailun vapauttaminen sitten lääkkeiden hintatasoa, kuten on esitetty? Lääketukkuri Tamron toimitusjohtajan Kai Kaasalaisen mukaan asia ei ole yksiselitteinen.

– Asiakokonaisuuteen liittyy toistakymmentä erillistä muuttujaa, kuten lääkkeiden hinnoittelu, apteekin yhtiömuoto ja määräsääntely. Nyt lääkkeiden hinnat ovat säänneltyjä, Kaasalainen toteaa.

– Jos apteekkisääntelyä vapautetaan niin, että syntyisi lisää toiminimipohjaisia sivuapteekkeja, niin muutos tuskin tuo etuja, joita saataisiin esimerkiksi ketjutoiminnasta. Myös kuljetuskustannukset kasvaisivat ja yksikkökohtaiset volyymit pienentyisivät. Kokonaisuus fragmentoituisi ja tulisi tehottomammaksi.

Kaasalaisen mukaan Tamro voisi tukea ketjutoiminnan toteuttamisessa, kuten se tekee jo nyt 15 eri maassa.

– Muiltakin aloilta tiedetään, että tehokas ketjumainen toiminta tuo kustannusetuja. Ketjumainen toiminta vaatii käytännössä osakeyhtiömuodon. Sellaisen voisivat toki omistaa proviisorit ja nykyiset apteekkarit.

Myös KKV kannattaa apteekkien osakeyhtiömuotoa. Se tehostaisi toimintaa ja mahdollistaisi myös rahoituksen helpomman saatavuuden.

– Mielestämme ei ole tarkoituksenmukaista, että jollain toimialalla rajoitetaan yritysmuotoa, Valliluoto sanoo.

Kosmetiikkayhtiöt pois apteekeista

Suomessa on reilut 800 apteekkia, sivuapteekkia tai apteekin palvelupistettä. Määrä on kasvanut viime vuodet loivasti. Lisää kuitenkin haluttaisiin.

Apteekkilupia jakava Fimea selvittää parhaillaan apteekkipalveluiden lisäämistä Suomessa. Myös Apteekkariliitto lisäisi apteekkilupien määrää ja helpottaisi sivuapteekkien perustamista, jos sellaisiin on tarvetta.

Apteekkariliiton mukaan viranomaisten pitäisi kuitenkin vastedeskin päättää apteekkien perustamisesta.

Sellaisen saa perustaa nyt vain proviisori. Esimerkiksi KKV:n mukaan myös muiden kuin proviisorien pitäisi olla mahdollista perustaa apteekki. Nykyisin uusia apteekkeja perustetaan niukasti.

– Jos haluaa apteekkiluvan, pitää odottaa että edellinen apteekkari jää eläkkeelle tai muuten luopuu apteekkiluvastaan, Valliluoto korostaa.

Monilla ruuhka-Suomen avainpaikoilla proviisorien henkilökohtaiset tulot nousevat melkoisiksi. Tosin niistä täytyy maksaa myös verot, velat ja mahdolliset investoinnit.

Lääkkeille enimmäishinta?

Lääkkeiden hinnat ovat nykyisin vahvasti säädeltyjä. Reseptilääkkeiden hintoja ei määritä apteekki, vaan niitä säätelee viranomainen. Hintasääntely tapahtuu välillisesti Kelan korvauspäätösten kautta. Lääkkeiden hintalautakunta vahvistaa lääkkeen hinnan, jolla valmistaja saa korvattavuuden.

Lainsäädäntö edellyttää yhtenäistä hintaa apteekkien vähittäismyyntiportaan lävitse. Tämän takia KKV kannattaa nykyisen järjestelmän tilalle enimmäishintajärjestelmää, joka voisi joustaa myös alaspäin.

Reseptilääkkeiden keskimääräiset hinnat ovat viime vuosina alentuneet lääkevaihdon ja sitä täydentäneen viitehintajärjestelmän synnyttämän hintakilpailun tuloksena. Toki linjasta on poikkeuksia.

Viime vuosikymmenen lopussa voimaan tulleessa järjestelmässä samaan viitehintaryhmään kuuluvat samaa lääkeainetta sisältävät tuotteet. Viitehinnat määrittelee hintalautakunta.

Apteekkariliiton mukaan hintakilpailua voitaisiin kuitenkin lisätä reseptivapaissa lääkkeissä.

Hallitus aikoo muuttaa lääkelakia siten, että jatkossa muun muassa apteekeille hyvin tuottoisia ravintolisiä ja kosmetiikkaa ei voisi myydä apteekin tiloissa toimivan erillisen osakeyhtiön kautta. Valmisteltua esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle.

Tämä voi heikentää apteekkien kannattavuutta, joiden täytyy etsiä uusia tulonlähteitä. Osa apteekeista kannattaa erittäin hyvin, mutta on myös heikommin kannattavia apteekkeja.

Hallitusohjelman mukaan lääkekorvauksiin on tarkoitus tehdä 150 miljoonan euron säästö ensi vuodesta lähtien. Tämä rokottaa myös apteekkeja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?