Jeni erottuu valuuttajoukosta – tässä ovat vahvistumisen syyt

Valuuttamarkkinat ovat pysyneet varsin rauhallisina tänä vuonna. Poikkeuksia ovat punta ja jeni. Punnan heikentymisen syyt ovat selvät, mutta mikä vahvistaa jeniä?

1.11.2016 11:54

Talouden epäselvä yleistilanne ja etenkin korkojen olematon taso lähes kaikkialla vähentävät pääoman halua etsiä tuottoja kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Euron on liikkunut koko vuoden 1,10 dollarin ja Sveitsin frangin 1,09 euron tuntumassa. Päävaluutoista poikkeuksen tekevät punta ja jeni, joiden taso on muuttunut selvästi.

Punnan arvo on laskenut kuluvana vuonna selvästi. Tammikuun alussa 1,36 euroa maksaneen punnan sai maaliskuun lopussa 1,26 ja kesäkuun lopussa 1,12 eurolla. Syyskuun loppuun punta piristyi 1,16 euroon mutta on vajonnut takaisin 1,12 euron tuntumaan. Tähän on keskeinen syy Britannian päätös erota Euroopan unionista. Koska maan tulevien kauppa- ja muiden suhteiden kohtalo on täysin hämärän peitossa, sinne investoidaan vähemmän.

Esimerkiksi juuri Japanin teollisuuden keskusliitto varoitti kansanäänestyksen alla, että EU-ero vähentää japanilaisyritysten halua käyttää Britanniaa astinlautana EU:n markkinoille, vaikka Britannia on japanilaisille tutumpi toimintaympäristö kuin Manner-Eurooppa. Sama koskee, kielisyistä, myös amerikkalaisyrityksiä. Suurimman hyödyn tilanteesta korjannee Irlanti, joka on sekä englanninkielinen että, toisin kuin Britannia, rahaliiton jäsen.

Japanin jenin vahvistumiselle ei ole yhtä selkeää syytä: maan talous ei juuri osoita vahvistumisen merkkejä. Keskeisen vientimarkkinan Euroopan talous rämpii, eikä USA:n tilanne ole paljonkaan vahvempi. Poliittisen epävarmuuden ohella Yhdysvaltoja vaivaa huoli sen kyvystä maksaa ulkomaisia velkojaan. Japanilaiset suursijoittajat, kuten eläkerahastot, ovat Yhdysvaltojen liittovaltion toiseksi suurin ulkomainen velkoja. Viimeisimmän tilaston mukaan japanilaissijoittajilla oli kesäkuussa 1 100 miljardin dollarin saatavat Yhdysvalloista.

Kiinan vastaava lukema oli 1 300 miljardia. Yhdysvaltojen ja valuuttamarkkinoiden kannalta Kiinan saatavien merkitys on Japania vähäisempi: valtaosan Kiinaan ostetuista velkasitoumuksista omistaa Kiinan keskuspankki, jonka valuuttavarannosta liittovaltion lainat muodostavat osan.

Pitkäaikaisia ja pieniriskisiä sijoituksia kaivanneet japanilaiset eläkerahastot ovat vuosikymmenten ajan lainanneet Yhdysvaltoihin. Niiden on säädettävä sijoituksiaan omien vastuidensa perusteella toisin kuin keskuspankin, ja kirjattava niiden arvonmuutokset tilinpäätöksiinsä.

Japanin suuret ikäluokat ovat alkaneet eläköityä pari vuotta sitten, joten eläkerahastojen on purettava sijoituksiaan eläkkeiden maksamiseksi. Samaan aikaan pitkien korkosijoitusten arvoon liittyvät riskit ovat kohonneet. Jos ja kun pitkät korot, viitelainojen jälkimarkkinatuotot, alkavat nousta, niiden markkina-arvo laskee, ja sitä enemmän mitä pidemmästä sijoituksesta on kyse.

Yhdysvalloissa on pitkin vuotta odotettu keskuspankin ilmoitusta ohjauskorkojen nostotarpeesta, mikä voimistaa myös pitkiin korkoihin kohdistuvaa nousuodotusta. Prosenttiyksikön nousu kymmenvuotisen viitelainan tuotossa pudottaa sen markkina-arvoa noin seitsemän prosenttia.

Kun Yhdysvaltojen kymmenvuotinen laina maksaa noin 1,9 ja Saksan 0,2 prosentin tuottoa, se ei kata japanilaissijoittajan riskiä euron tai dollarin heikentymisestä suhteessa jeniin. Japanin kotimainen kymmenvuotinen viitelaina tuottaa hieman alle nolla prosenttia, mutta jenimääräinen arvo säilyy. Saksan tuottotaso kertoo, että EKP:n ei ennakoida nostavan korkojaan vielä moneen vuoteen, mutta jo pienikin tuoton nousu vaarantaa japanilaisten eläkesijoitusten arvon.

Jeni alkoi vahvistua viime keväänä. Maaliskuun lopussa euro maksoi noin 128 ja dollari runsaat 112 jeniä. Kesäkuun lopun noteeraukset olivat 114 ja vajaat 103 jeniä. Japanin tilinpitovuosi vaihtuu maaliskuun lopussa, ja sijoituslaitokset tekevät pääosan operaatioistaan huhti-toukokuun aikana. Kurssikehitys kertoo japanilaisen rahan jääneen, ja osittain palanneen, viime keväänä kotiin.

Jeniä on osaltaan tukenut Japanin keskuspankin julkistama tavoite pitää 10 vuoden lainatuotto nollan tuntumassa vielä vuosikausia: se kertoo sijoittajille pääoman jeniarvon säilyvän, toisin kuin sijoituksessa euro- tai dollarilainoihin.

Kruunu on heikentynyt, rupla vahvistunut

Jenin lisäksi suurempia muutoksia on nähty myös Suomen naapurivaluutoissa. Vuoden alussa eurolla sai 80 ruplaa ja kesäkuun lopussa enää 70 ruplaa, minkä tuntumassa kurssi on sen jälkeen pysynyt. Rupla on siis vahvistunut noin 17 prosenttia suhteessa euroon. Tämä lienee pääosin toipumista ruplan aiemmasta sukelluksesta, sillä vielä kaksi vuotta sitten euro maksoi alle 50 ruplaa ja kävi korkeimmillaan tämän vuoden alussa 90 ruplan tuntumassa. Rupla on talouspakotteiden vuoksi vähän kaupattu valuutta, joten sen vahvistuminen heijastellee pääosin venäläisyritysten valuutan kotiuttamisia.

Ruotsin kruunu on sen sijaan heikentynyt suhteessa euroon: vuoden alussa eurolla sai 9,20 kruunua. Kesäkuun lukema oli 9,40 ja syyskuun lopun 9,60 kruunua. Nyt liikutaan 9,90 kruunun tuntumassa, eli kruunu on heikentynyt seitsemisen prosenttia suhteessa euroon.

Kehitys heijastaa kruunun asemaa euron rinnakkaisvaluuttana: sijoittajat hajauttavat euroriskejään valuuttaan, joka on verraten vakaa suhteessa euroon mutta tarjoaa parempia sijoitustuottoja. Kun sijoituksia kotiutetaan, nämä valuutat kärsivät suhteessa enemmän kuin ”emonsa”. Osaltaan kruunua syö myös syksyn mittaan voimistunut huoli Ruotsin asuntomarkkinoiden tilanteesta.

Jatkuva epävarmuus Yhdysvaltojen politiikan suunnasta, Britannian asemasta ja euroalueen tilanteesta pitänee japanilaissijoittajat kotimaassaan vielä pitkään. Kun jeni seuraavan kerran alkaa heiketä, se kertoo tuulen kääntyneen. Tämä tapahtunee aikaisintaan ensi maaliskuun tilinpäätösten jälkeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?