Näkökulma: Näin se etenee – keskiluokan ryöväys

Julkaistu:

Eläkerahastojen sijoitustuotot eivät riitä eläkkeisiin, joten eläkemaksuja on korotettava ja ehkä eläkkeitäkin leikattava. Näin etenee keskiluokan ryöväys: vähin erin huomaamatta, mutta ei kuitenkaan yllättäen, kirjoittaa Jan Hurri.
Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien eläkerahastojen sijoitustuotot jäävät näillä näkymin vuosien ajan niukemmiksi kuin voimassa olevan eläketurvan ylläpitämiseksi olisi tarpeen.

Näin käy, jos Eläketurvakeskuksen (ETK) tällä viikolla julkistamat uudet pitkäaikaiset laskelmat ja niiden päivitetyt perusoletukset pitävät kutinsa.

Sijoitustuottojen jääminen aiempia tavoitteita niukemmaksi ei suoraan vaikuta kenenkään lakisääteisen työeläkkeen määrään, mutta se vaikuttaa eläketurvan rahoitukseen ja koko eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen.

Suurin osa eläkkeistä kustannetaan kulloinkin työssä olevien palkansaajien ja heidän työnantajiensa eläkevakuutusmaksuilla. Mutta kasvava osa eläkkeistä on tarkoitus kustantaa eläkerahastoihin vuosien varrella kertyneiden sijoitusvarojen tuotoista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jos ETK:n päivittämät oletukset osuvat oikeaan ja tuotto jää pitkän aikaa tavoiteltua niukemmaksi, ei rahaa kerrykään sijoitusmarkkinoilta siihen malliin kuin tulevien vuosien eläkemenoihin tarvittaisiin.

Karkeasti pelkistäen tällainen näkymä pakottaa eläkejärjestelmän – tai paremminkin eläkejärjestelmän lakeja säätävät poliitikot – valitsemaan kolmesta keljusta vaihtoehdosta, jotka ovat

1) Eläkkeiden leikkaaminen,

2) Eläkeiän korottaminen tai

3) Eläkemaksujen korottaminen.

Ensi vuonna voimaan tuleva suuri eläkeuudistus korottaa eläkeikää ja pienentää eläkkeitä. Nyt ETK esittää, että eläkemaksuja olisi syytä korottaa.

Matalat korot, heikot tuotot

ETK:n uusi pitkän ajan perusoletus on, että eläkerahastoille kertyy kolmen prosentin reaalista tuottoa keskimäärin vuodessa. Tämä on puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiempien laskelmien mukaan piti kertyä.

Eläkerahastojen karttumista kangertaa ETK:n mukaan ”heikot sijoitusnäkymät, erityisesti matala korkotaso”. Samaan aikaan maksutulojen kertymistä vaimentavat ”heikko työllisyyskehitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu maltillinen ansiotason kehitys”.

Aiempaa vaisumpien tuotto- ja maksutulo-oletusten takia ETK suosittaa eläkevakuutusmaksujen ”väliaikaista” korottamista. Sen mukaan ”ensi vuosikymmenen alkupuolella” on tarvetta vajaan puolen prosenttiyksikön maksujen korotukselle.

Päivitetyn perusoletuksen mukaan sijoitustuotot palautuvat ennalleen runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Siksi ETK luonnehtii myös eläkemaksujen korotustarvetta ja ehdotustaan väliaikaiseksi.

Tosin ETK varoittaa jo nyt sellaisestakin mahdollisuudesta, että maksuihin kertyy pitkäaikaistakin korotuspainetta. Näin käy, ”jos suomalaisten syntyvyys pysyy matalana”.

Toinen syy pitkäaikaiseen ja mahdollisesti nyt ehdotettua suurempaan maksujen korotukseen tai uusiin eläkemenojen leikkauksiin jää tältä erää mainitsematta.

Se on velkakriisin jälkilasku. Se lankeaa maksuun hitaasti ja huomaamatta – esimerkiksi niin, että eläkelupaukset alkavat vähin erin pettää samaan aikaan kun muidenkin pitkäaikaisten säästöjen arvo hupenee.

Suuren osan tästä laskusta maksaa pahaa aavistamaton keskiluokka ja vasta työuraansa aloitteleva nuori sukupolvi.

Keskuspankkien näkymätön käsi

ETK perustelee entistä vaisumpia tuotto-oletuksiaan viileällä viittauksella heikkoihin sijoitusnäkymiin ja erityisesti matalaan korkotasoon kuin nämä olisivat jonkinlaisia talouden luonnonlakien tuottamia luonnonilmiöitä.

Sijoitusnäkymiä ja korkoja eivät kuitenkaan ole pitkään aikaan ohjailleet markkinoiden näkymättömät kädet tai talouden luonnonlait, vaan viime vuosina niitä ovat ohjailleet joukko maailman vaikutusvaltaisimpia keskuspankkeja ja niiden rahapoliittiset voimakeinot.

Suurinta korkojen ja sijoitusmarkkinoiden ohjailuvoimaa ovat käyttäneet ja yhä käyttävät Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP ja Japanin BoJ.

Ne ovat maailmanlaajuisesti vaikutusvaltaisimmat keskuspankit, ja ne ovat jo vuosien ajan painaneet yhä aggressiivisemmilla toimillaan korkoja yhä alemmas.

Keskuspankit ovat suoraan ja epäsuoraan pakottaneet markkinakorkoja kautta läntisen maailman nollan prosentin tuntumaan ja sitäkin alemmas miinukselle.

Samat keskuspankit ovat panneet toteen historiallisen suurisuuntaisia rahapolitiikan elvytysohjelmia saadakseen inflaation kiihtymään. Vielä tämä ei ole onnistunut yhtä tehokkaasti kuin korkojen lasku, mutta epäilemättä inflaatiokin lopulta kiihtyy, kunhan keskuspankit alkavat toden teolla yrittää.

Matalista koroista ja korkotasoa korkeammaksi kiihtyvästä inflaatiosta syntyy negatiivinen reaalikorko. Se on omiaan painamaan muitakin sijoitustuottoja entistä matalammiksi. Ja se on myrkkyä eläkerahastoille ja muille pitkäaikaisille säästöille.

Negatiivinen reaalikorko on hitaan ja huomaamattoman ryöstön epäsuora toteutustapa.

Negatiivinen reaalikorko syö säästöjä

Eläkesäästöjen ja muiden pitkäaikaisten säästöjen kuppaaminen inflaation avulla on ikivanha menetelmä, jonka avulla ylivelkaiset hallitsijat ovat aika ajoin huojentaneet rahahuoliaan ainakin parin vuosituhannen ajan.

Negatiiviset nimelliskorot ovat nykyisten keskuspankkien ihka uusi keksintö, mutta senkin tarkoitus on ikivanha: se on vain yksi keino saada aikaan negatiivinen reaalikorko.

Nimelliskorot ovat parhaillaan matalammalla kuin tiettävästi kertaakaan aiemmin ainakaan 5000 vuoteen, mutta reaalikorot ovat olleet negatiivisia tämän tästä.

Uusista toteutustavoista huolimatta meneillään on periaatteessa aivan samanlainen liian suurten julkisten velkojen vaivihkainen sulatusohjelma kuin esimerkiksi viime vuosisadan suursotien jälkeen.

Suunnilleen näin keskuspankkien toimia kuvailee kautta maailman arvostettu velkakriisien tutkija, yhdysvaltalainen talousprofessori Carmen Reinhart.

Hän on useissa omissa ja yhdessä muiden tutkijoiden kanssa laatimissaan tutkimuksissa osoittanut, että poikkeuksellisen raskasta ylivelkaantumista on yleensä seurannut ensin velkakriisi ja heti perään useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten mittainen negatiivisten reaalikorkojen aika.

Viime vuosisadalla valtiot velkaantuivat raskaimmin ensin kummankin maailmansodan kustannuksista ja myöhemmin melkein yhtä raskaasti kylmän sodan ja Lähi-idän öljykriisien kustannuksista.

Näistä kriiseistä koitui kustakin vuorollaan kriiseihin sekaantuneille ja yleensä muillekin valtioille rutkasti runsaammin velkaa kuin valtioilla oli kykyä tai halua maksaa.

Reinhartin mukaan valtiot sulattivat liian raskaita sotavelkojaan siedettäviin mittoihin yleensä kahdella keinolla tai niiden yhdistelmällä. Ne olivat korkoja korkeampi inflaatio tai korkoja kovempi talouden kasvuvauhti ja useimmiten näiden yhdistelmä.

Vanha tapa sulattaa velkoja

Suurten sotien ja tavallista suurempien talous- ja finanssikriisien kustannukset koituvat yleensä ensi alkuun valtioiden vastuulle. Ja yleensä tämä merkitsee, että kriisien kohtaamat valtiot velkaantuvat raskaasti.

Viime vuosien finanssi- ja talouskriisissä on pääpiirteissään toistunut tämä sama kaava, ja samalta näyttää pääpiirteissään myös velkojen sulattamisen kaava.

Kaavaan kuuluu esimerkiksi eri talous-, raha- ja sääntelyviranomaisten huomaamaton yhteistyö, jonka tuloksena syntyvät Reinhartin repressioksi kutsumat rahoitusolot.

Siinä etenkin rahoitus- ja vakuutusalan sääntely kannustaa tai jopa pakottaa eläkelaitoksia ja muita pitkäaikaisia säästöjä hallinnoivia yhteisöjä sijoittamaan varoja valtioiden velkakirjoihin.

Seuraavaksi keskuspankit painavat korot keinotekoisen mataliksi, jolloin ylivelkaisten valtioiden rahoituskulut laskevat, mutta samalla rahoittajien sijoitustulot supistuvat.

Kun vielä keskuspankit ja valtiot pakottavat inflaation vauhtiin, laskevat reaalikorot negatiivisiksi – ja liian suuri velkamäärä alkaa sulaa kuin itsestään.

Näin sujuu eläkesäästöjen ja muiden pitkäaikaisten säästöjen vaivihkainen ryöväys.

Tämä puhallus ei ole miltään osin suomalaisen eläkejärjestelmän eikä varsinkaan Eläketurvakeskuksen juoni. Mutta tästä kuitenkin johtuu, että tuotot jäävät tavoitteista ja maksuja on nostettava meilläkin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    7. 7

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    8. 8

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    9. 9

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    5. 5

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    8. 8

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    9. 9

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    10. 10

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    9. 9

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää