Muiden ylivelkaisuus on Suomen suuri talousriski

Julkaistu:

Seuraava talouskriisi yllättää Suomen velkaisempana ja heikompana kuin edelliset suuret kriisit. Yksi riski voi olla tätäkin suurempi: muiden euromaiden Suomea rujosti raskaampi velkaantuminen.
Ministeri ja entinen valtiosihteeri Raimo Sailas varoittaa Helsingin Sanomain kolumnissaan, että Suomen talous kohtaa seuraavan talouskriisin selvästi velkaisempana ja muutenkin heikompana kuin edelliset suuret kriisit.

Lisäksi hän muistuttaa, että seuraavakin kriisi iskee yllättäen ilman varoitusta saati ylimääräistä valmisteluaikaa talouden kriisivalmiuden kohentamiseen. Valmistelut pitäisi tehdä ennen kuin kriisi iskee, mutta nyt on päinvastoin velkaannuttu lisää.

Sailas on esittänyt samantapaisia myrskyvaroituksia ennenkin, ja niin hän teki viimeksi pari viikkoa sitten itsestään kertovan kirjan Laman taittaja julkistamisen yhteydessä.

Silloin hän täsmensi varoitustaan povaamalla, että seuraava iso talouskriisi iskee puolikuntoiseen Suomeen ”ennen vuotta 2020” mutta silti yllättäen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Aavistus seuraavan kriisin ajoituksesta voi osua oikeaan tai väärään, mutta oikeasti Sailas eikä sen puoleen kukaan muukaan tiedä, milloin talouskriisi taas iskee.

Mutta tarkan ajankohdan arvailu onkin sivuseikka sen rinnalla, että Sailaksen muut varoitukset eivät perustu arvailuun vaan talouden karuun arkitodellisuuteen.

Se ei ole mielipide vaan taloustilastoista ilmenevä tosiasia, että Suomen talous on nyt verrattomasti raskaammassa velkalastissa kuin juuri ennen kuin finanssi-, talous- ja eurokriisit iskivät peräkanaa ja yllättäen vuoden 2008 jälkeen.

Sekin on talouden tosiseikka eikä aavistus, että Suomi on useiden keskeisten talousmittareiden mukaan nyt heikompi kuin juuri ennen viime kriisien alkamista.

Sen sijaan Suomen omista talousmittareista tai Sailaksen varoituksista ei löydy kenties Suomenkin suurinta talousriskiä. Se on muiden euromaiden ja useimpien muidenkin Suomelle tärkeiden talouksien vielä rujosti Suomeakin raskaampi velkaantuminen.

Velkaa paljon mutta vähemmän kuin muilla

Suomenkin velkaantuminen voi tiukan paikan tullen aiheuttaa vakavia ongelmia, siitä ei ole pienintäkään epäilyä.

Mutta Suomen velkaantuminen on silti pientä sen rinnalla, kuinka raskaaseen velkalastiin useimmat muut euromaat ja muutkin Suomelle tärkeät taloudet ovat viime vuosina ja vuosikymmeninä painuneet.

Vanhoista euromaista Suomen valtio ja sattumoisin myös koko Suomen talous kuuluvat edelleen vähiten velkaisiin.

Vaikka Suomenkin valtion velkataakka on kasvanut talouskriisin vuosina kovaa vauhtia, on se edelleen yhtenä harvoista euromaista vasta Euroopan unionin (EU) taloussääntöjen velkaisuusrajan tuntumassa. Ylivelkaisuuden rajat ovat ajat sitten paukkuneet useimmissa muissa euromaissa Saksaa myöten.

Sopimusten mukaan julkisen talouden velkataakkaa saisi olla 60 prosenttia kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvoa vastaava määrä. Suomelta raja on juuri rikkoutunut, mutta useimpien muiden velkaisuus on ollut rajan väärällä puolella jo ennen kriisiä tai jopa euroajan alusta asti.

Vanhoista euromaista Hollannin velkasuhde on 65 prosenttia eli vain vähän liian korkea, mutta Saksan velkaisuusaste on yli 70 prosenttia ja kaikkien muiden vielä korkeampi Itävallan 85 prosentista Kreikan 180 prosenttiin.

Esimerkiksi Saksan julkinen talous oli niukasti EU:n velkarajan alapuolella, kun euroaika alkoi vuonna 1999 ja vielä pari vuotta sen jälkeenkin. Mutta se rikkoi velkaisuusrajan vuonna 2003, ja on siitä lähtien ollut keskeytyksettä kirjaimellisesti ylivelkainen ja velkarajan rikkoja.

Tämä tuskin kannustaa Suomea tai muitakaan euromaita velkaantumaan lisää. Saksan esimerkki muistuttaa kuitenkin, että edes Suomea raskaampi julkisen talouden velkaisuus ei välttämättä suista taloutta uudesta kriisistä välittömästi perikatoon.

Jos seuraavan kriisin ongelmat kumpuavat julkisen talouden liian suurista veloista, on todennäköisemmin kyse jonkun muun euromaan veloista kuin Suomen tai sen puoleen Saksankaan veloista.

Yksi ilmiselvä riskimaa on Italia. Se on yksi suurimmista euromaista, sen talous on potenut pahaa anemiaa euroajan alusta asti, ja kaiken lisäksi Italian valtio on suurista eurovaltioista ylivoimaisesti velkaisin.

Kaikki suuret euromaat ylivelkaisia

Italian julkisen talouden velkaisuusaste on vähän yli 130 prosenttia suhteessa maan vuotuisen kokonaistuotannon arvoon. Se oli sata prosenttia juuri ennen kriisiä, mutta sitä lähempänä EU:n velkarajaa se ei ole ollut ainakaan 30 vuoteen.

Toiseksi suurimman euromaan, Ranskan, julkisen talouden velkaisuusaste oli nippa nappa 60 prosenttia hetken aikaa euroajan alussa. Siitä lähtien se on kohonnut miltei keskeytyksettä ennen kriisiä ja kriisin aikana, ja on nyt vähän alle sata prosenttia.

Neljänneksi suurimman euromaan, Espanjan, julkinen talous on nyttemmin yhtä raskaassa velkalastissa kuin Ranskan julkinen talous, vaikka Espanjan velkaisuusaste kävi juuri ennen kriisiä alimmillaan alle 40 prosentissa.

Jos velkalukuihin lasketaan mukaan julkisen talouden lisäksi kansantalouden kaikki muutkin velat, vaihtelee velkaisimpien järjestys jonkin verran. Se kuitenkin pysyy ennallaan, että Suomi kuuluu euroalueen vähiten velkaisiin maihin.

Suurimpien euromaiden selvästi Suomea raskaammat julkisen talouden velkaluvut voivat olla Suomellekin merkittävästi suurempi riski kuin oma velkaantuminen.

Jos seuraava talouskriisi on tavalla tai toisella leimahtaakseen liian railakkaan velkaantumisen takia, syttyy ruutitynnyri todennäköisemmin muualla kuin Suomessa. Isoista euromaista se syttynee herkimmin Italiassa.

Kaikki riskit yhdistyvät Italiassa

Kaikilla isoillakin euromailla on ongelmansa, mutta Italialla on niitä eniten.

Saksaa rasittavat pankkihuolet, Ranskalla on talouden heikotusta ja poliittisia riskejä, Espanjalla on suurtyöttömyyttä ja poliittista epävakautta, mutta Italialla on näitä kaikkia ja lisäksi muita raskaammin velkaa.

Italiassa on uuden kriisin aineksia, jotka voivat leimahtaa yhtä hyvin talouden kuin politiikan leimahduksista. Maan pankkeja uhkaavat kohtalokkaan suuret luottotappioriskit, joista voi helposti leimahtaa taloutta ja politiikkaa järkyttävä kriisi.

Maan hallituksella taas on vastassaan kasvavia poliittisia riskejä, jotka voivat leimahtaa ilman uutta pankkikriisiäkin. Niissä voi äärimmillään olla kyse siitä, jatkaako Italia euromaana vai eroaako se omilleen.

Tuollainen toistaiseksi vähäiseltä tuntuva riski liittyy Italian joulukuun alussa pidettävään kansanäänestykseen, jonka ainoa kysymys koskee maan vaalilakeja, mutta jossa kiukkuinen kansa saa tilaisuuden äänestää hallitus kumoon.

Hallituksen kaatuminen voisi johtaa ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin ja viime aikoina suosiotaan kasvattaneen Viiden tähden liike -protestipuolueen voittoon. Se on luvannut muun muassa kansanäänestyksen eurosta.

Jos seuraava kriisi on leimahtaakseen Italian ongelmista, on se oikeastaan alkuleimahduksen syystä riippumatta hyvin herkästi myös velkakriisi. Ja se puolestaan koskisi saman tien muitakin euromaita Suomea myöten.

Seuraava kriisi vie syteen tai saveen

Muiden euromaiden Suomea raskaampi velkaisuus ja siitä mahdollisesti koituvat ongelmat ovat Suomenkin suuri talousriski, mutta ne voivat olla myös omanlaisensa helpotus.

Kansainvälisen kaupan ja rahoituksen myllerrykset suistivat Suomen talouden jyrkkään laskuun, mutta se oli ennemmin luonnollinen kuin yllättävä takaisku.

Sen sijaan suurempi yllätys oli, miten nopeasti ja miten syvälle Suomi ajautui ajopuun tavoin keskelle eurokriisiä ja euromaiden kriisitoimia.

Suomea ei mitenkään säästellyt velkaisimpien euromaiden rahoituskriisiltä se, että Suomi oli hoitanut oman taloutensa säntillisemmin kuin useimmat muut euromaat eikä Suomella ollut pienintäkään osuutta kriisin syihin.

Sittemmin toteen pantujen lukuisien kriisitoimien ja euromaiden solmimien uusien sopimusten perusteella on jo valmiiksi tiedossa, että Suomi ottaa seuraavassakin kriisissä osaa muiden velkaongelmien ratkomiseen.

Jos seuraava kriisi vie euromaita nykyistä pidemmälle kohti velkavastuiden tasaamista, on muita selvästi vähemmän velkaisella Suomella riski päätyä kantamaan kokoaan suurempi osa muiden velkahuolista.

Mutta jos seuraava velkakriisi leimahtaa riittävän rajulla rysäyksellä, ja jos se uhkaa euron olemassaoloa, kaatunee se suoraa päätä alueen keskuspankin EKP:n syliin.

Jos näin käy ennen kuin EKP ehtii purkaa entisiäkään kriisitoimiaan, ei sillä ole juuri muita voimakeinoja reservissä kuin niin sanottu helikopteri- tai setelirahoitus. Siinä keskuspankki käytännössä mitätöisi vanhoja velkoja.

Mitä muuta EKP:n setelirahoituksesta koituisikaan, jakautuisivat ensi vaiheen vaikutukset todennäköisesti koko euroalueelle suurin piirtein kunkin euromaan velkaisuuden mukaan. Siitä setelisateesta saisi Suomikin osansa.

Ehkä silloin ministeri Sailaskin ottaa mallia muiden euromaiden tavoista ja unohtaa huolensa valtion velkaantumisesta. Kun setelirahoitus alkaa toden teolla, eivät velkamäärät ole enää talouden suurin ongelma.

Silloin tilalle tulee muita huolia.
Näitä luetaan!
  1. 1

    Karri, 31, viihtyy töissä Varsovassa – ”Voi elää leveämmin”

  2. 2

    Ruotsin keskuspankki varoittaa taas velasta – yhä useammalla velkaa yli 600 prosenttia tuloihinsa verrattuna

  3. 3

    Euro ylitti 10 kruunun rajan ensi kertaa tänä vuonna

  4. 4

    Osa suomalaisista peruu jo varhennettuja eläkkeitään – ”Täysin uusi ilmiö”

  5. 5

    Sipilä: Pienipalkkaisen työn lisääntyminen tosiasia

  6. 6

    Fortumin toimitusjohtaja Uniperin lausunnosta: ”Emme näe mitään syytä nostaa hintaa”

  7. 7

    Oletko yksi 55 000 suomalaisesta, jonka tilinumero puuttuu verottajalta? Pari päivää aikaa ilmoittaa, jotta saa tilille veronpalautuksen

  8. 8

    Kuuden lapsen äiti Seija tilaa kaikki joululahjat verkosta – säästää satoja euroja vuodessa

  9. 9

    Uniper aikoo hylätä Fortumin ostotarjouksen – korotusta ei luvassa

  10. 10

    Ericsson irtisanoo 51 Suomessa yt-neuvottelujen päätteeksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Osa suomalaisista peruu jo varhennettuja eläkkeitään – ”Täysin uusi ilmiö”

  2. 2

    Kuuden lapsen äiti Seija tilaa kaikki joululahjat verkosta – säästää satoja euroja vuodessa

  3. 3

    Näin paljon sama suosikkilahja maksaa eri verkkokaupoissa – katso vertailu

  4. 4

    Technopolis jättää Jyväskylän – liiketoiminta myydään 104,5 miljoonalla eurolla

  5. 5

    Karri, 31, viihtyy töissä Varsovassa – ”Voi elää leveämmin”

  6. 6

    Oletko yksi 55 000 suomalaisesta, jonka tilinumero puuttuu verottajalta? Pari päivää aikaa ilmoittaa, jotta saa tilille veronpalautuksen

  7. 7

    Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

  8. 8

    Uniper aikoo hylätä Fortumin ostotarjouksen – korotusta ei luvassa

  9. 9

    Ruotsin keskuspankki varoittaa taas velasta – yhä useammalla velkaa yli 600 prosenttia tuloihinsa verrattuna

  10. 10

    PAU: Vuokratyövoiman käyttö työtaistelussa voi tulla Postille kalliiksi – pilottitapauksesta päätös hovioikeudesta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

  2. 2

    Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

  3. 3

    Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

  4. 4

    Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

  5. 5

    Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

  6. 6

    Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

  7. 7

    Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

  8. 8

    Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

  9. 9

    Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

  10. 10

    Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

  11. Näytä lisää