Muiden ylivelkaisuus on Suomen suuri talousriski

Julkaistu:

Seuraava talouskriisi yllättää Suomen velkaisempana ja heikompana kuin edelliset suuret kriisit. Yksi riski voi olla tätäkin suurempi: muiden euromaiden Suomea rujosti raskaampi velkaantuminen.
Ministeri ja entinen valtiosihteeri Raimo Sailas varoittaa Helsingin Sanomain kolumnissaan, että Suomen talous kohtaa seuraavan talouskriisin selvästi velkaisempana ja muutenkin heikompana kuin edelliset suuret kriisit.

Lisäksi hän muistuttaa, että seuraavakin kriisi iskee yllättäen ilman varoitusta saati ylimääräistä valmisteluaikaa talouden kriisivalmiuden kohentamiseen. Valmistelut pitäisi tehdä ennen kuin kriisi iskee, mutta nyt on päinvastoin velkaannuttu lisää.

Sailas on esittänyt samantapaisia myrskyvaroituksia ennenkin, ja niin hän teki viimeksi pari viikkoa sitten itsestään kertovan kirjan Laman taittaja julkistamisen yhteydessä.

Silloin hän täsmensi varoitustaan povaamalla, että seuraava iso talouskriisi iskee puolikuntoiseen Suomeen ”ennen vuotta 2020” mutta silti yllättäen.

Aavistus seuraavan kriisin ajoituksesta voi osua oikeaan tai väärään, mutta oikeasti Sailas eikä sen puoleen kukaan muukaan tiedä, milloin talouskriisi taas iskee.

Mutta tarkan ajankohdan arvailu onkin sivuseikka sen rinnalla, että Sailaksen muut varoitukset eivät perustu arvailuun vaan talouden karuun arkitodellisuuteen.

Se ei ole mielipide vaan taloustilastoista ilmenevä tosiasia, että Suomen talous on nyt verrattomasti raskaammassa velkalastissa kuin juuri ennen kuin finanssi-, talous- ja eurokriisit iskivät peräkanaa ja yllättäen vuoden 2008 jälkeen.

Sekin on talouden tosiseikka eikä aavistus, että Suomi on useiden keskeisten talousmittareiden mukaan nyt heikompi kuin juuri ennen viime kriisien alkamista.

Sen sijaan Suomen omista talousmittareista tai Sailaksen varoituksista ei löydy kenties Suomenkin suurinta talousriskiä. Se on muiden euromaiden ja useimpien muidenkin Suomelle tärkeiden talouksien vielä rujosti Suomeakin raskaampi velkaantuminen.

Velkaa paljon mutta vähemmän kuin muilla

Suomenkin velkaantuminen voi tiukan paikan tullen aiheuttaa vakavia ongelmia, siitä ei ole pienintäkään epäilyä.

Mutta Suomen velkaantuminen on silti pientä sen rinnalla, kuinka raskaaseen velkalastiin useimmat muut euromaat ja muutkin Suomelle tärkeät taloudet ovat viime vuosina ja vuosikymmeninä painuneet.

Vanhoista euromaista Suomen valtio ja sattumoisin myös koko Suomen talous kuuluvat edelleen vähiten velkaisiin.

Vaikka Suomenkin valtion velkataakka on kasvanut talouskriisin vuosina kovaa vauhtia, on se edelleen yhtenä harvoista euromaista vasta Euroopan unionin (EU) taloussääntöjen velkaisuusrajan tuntumassa. Ylivelkaisuuden rajat ovat ajat sitten paukkuneet useimmissa muissa euromaissa Saksaa myöten.

Sopimusten mukaan julkisen talouden velkataakkaa saisi olla 60 prosenttia kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvoa vastaava määrä. Suomelta raja on juuri rikkoutunut, mutta useimpien muiden velkaisuus on ollut rajan väärällä puolella jo ennen kriisiä tai jopa euroajan alusta asti.

Vanhoista euromaista Hollannin velkasuhde on 65 prosenttia eli vain vähän liian korkea, mutta Saksan velkaisuusaste on yli 70 prosenttia ja kaikkien muiden vielä korkeampi Itävallan 85 prosentista Kreikan 180 prosenttiin.

Esimerkiksi Saksan julkinen talous oli niukasti EU:n velkarajan alapuolella, kun euroaika alkoi vuonna 1999 ja vielä pari vuotta sen jälkeenkin. Mutta se rikkoi velkaisuusrajan vuonna 2003, ja on siitä lähtien ollut keskeytyksettä kirjaimellisesti ylivelkainen ja velkarajan rikkoja.

Tämä tuskin kannustaa Suomea tai muitakaan euromaita velkaantumaan lisää. Saksan esimerkki muistuttaa kuitenkin, että edes Suomea raskaampi julkisen talouden velkaisuus ei välttämättä suista taloutta uudesta kriisistä välittömästi perikatoon.

Jos seuraavan kriisin ongelmat kumpuavat julkisen talouden liian suurista veloista, on todennäköisemmin kyse jonkun muun euromaan veloista kuin Suomen tai sen puoleen Saksankaan veloista.

Yksi ilmiselvä riskimaa on Italia. Se on yksi suurimmista euromaista, sen talous on potenut pahaa anemiaa euroajan alusta asti, ja kaiken lisäksi Italian valtio on suurista eurovaltioista ylivoimaisesti velkaisin.

Kaikki suuret euromaat ylivelkaisia

Italian julkisen talouden velkaisuusaste on vähän yli 130 prosenttia suhteessa maan vuotuisen kokonaistuotannon arvoon. Se oli sata prosenttia juuri ennen kriisiä, mutta sitä lähempänä EU:n velkarajaa se ei ole ollut ainakaan 30 vuoteen.

Toiseksi suurimman euromaan, Ranskan, julkisen talouden velkaisuusaste oli nippa nappa 60 prosenttia hetken aikaa euroajan alussa. Siitä lähtien se on kohonnut miltei keskeytyksettä ennen kriisiä ja kriisin aikana, ja on nyt vähän alle sata prosenttia.

Neljänneksi suurimman euromaan, Espanjan, julkinen talous on nyttemmin yhtä raskaassa velkalastissa kuin Ranskan julkinen talous, vaikka Espanjan velkaisuusaste kävi juuri ennen kriisiä alimmillaan alle 40 prosentissa.

Jos velkalukuihin lasketaan mukaan julkisen talouden lisäksi kansantalouden kaikki muutkin velat, vaihtelee velkaisimpien järjestys jonkin verran. Se kuitenkin pysyy ennallaan, että Suomi kuuluu euroalueen vähiten velkaisiin maihin.

Suurimpien euromaiden selvästi Suomea raskaammat julkisen talouden velkaluvut voivat olla Suomellekin merkittävästi suurempi riski kuin oma velkaantuminen.

Jos seuraava talouskriisi on tavalla tai toisella leimahtaakseen liian railakkaan velkaantumisen takia, syttyy ruutitynnyri todennäköisemmin muualla kuin Suomessa. Isoista euromaista se syttynee herkimmin Italiassa.

Kaikki riskit yhdistyvät Italiassa

Kaikilla isoillakin euromailla on ongelmansa, mutta Italialla on niitä eniten.

Saksaa rasittavat pankkihuolet, Ranskalla on talouden heikotusta ja poliittisia riskejä, Espanjalla on suurtyöttömyyttä ja poliittista epävakautta, mutta Italialla on näitä kaikkia ja lisäksi muita raskaammin velkaa.

Italiassa on uuden kriisin aineksia, jotka voivat leimahtaa yhtä hyvin talouden kuin politiikan leimahduksista. Maan pankkeja uhkaavat kohtalokkaan suuret luottotappioriskit, joista voi helposti leimahtaa taloutta ja politiikkaa järkyttävä kriisi.

Maan hallituksella taas on vastassaan kasvavia poliittisia riskejä, jotka voivat leimahtaa ilman uutta pankkikriisiäkin. Niissä voi äärimmillään olla kyse siitä, jatkaako Italia euromaana vai eroaako se omilleen.

Tuollainen toistaiseksi vähäiseltä tuntuva riski liittyy Italian joulukuun alussa pidettävään kansanäänestykseen, jonka ainoa kysymys koskee maan vaalilakeja, mutta jossa kiukkuinen kansa saa tilaisuuden äänestää hallitus kumoon.

Hallituksen kaatuminen voisi johtaa ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin ja viime aikoina suosiotaan kasvattaneen Viiden tähden liike -protestipuolueen voittoon. Se on luvannut muun muassa kansanäänestyksen eurosta.

Jos seuraava kriisi on leimahtaakseen Italian ongelmista, on se oikeastaan alkuleimahduksen syystä riippumatta hyvin herkästi myös velkakriisi. Ja se puolestaan koskisi saman tien muitakin euromaita Suomea myöten.

Seuraava kriisi vie syteen tai saveen

Muiden euromaiden Suomea raskaampi velkaisuus ja siitä mahdollisesti koituvat ongelmat ovat Suomenkin suuri talousriski, mutta ne voivat olla myös omanlaisensa helpotus.

Kansainvälisen kaupan ja rahoituksen myllerrykset suistivat Suomen talouden jyrkkään laskuun, mutta se oli ennemmin luonnollinen kuin yllättävä takaisku.

Sen sijaan suurempi yllätys oli, miten nopeasti ja miten syvälle Suomi ajautui ajopuun tavoin keskelle eurokriisiä ja euromaiden kriisitoimia.

Suomea ei mitenkään säästellyt velkaisimpien euromaiden rahoituskriisiltä se, että Suomi oli hoitanut oman taloutensa säntillisemmin kuin useimmat muut euromaat eikä Suomella ollut pienintäkään osuutta kriisin syihin.

Sittemmin toteen pantujen lukuisien kriisitoimien ja euromaiden solmimien uusien sopimusten perusteella on jo valmiiksi tiedossa, että Suomi ottaa seuraavassakin kriisissä osaa muiden velkaongelmien ratkomiseen.

Jos seuraava kriisi vie euromaita nykyistä pidemmälle kohti velkavastuiden tasaamista, on muita selvästi vähemmän velkaisella Suomella riski päätyä kantamaan kokoaan suurempi osa muiden velkahuolista.

Mutta jos seuraava velkakriisi leimahtaa riittävän rajulla rysäyksellä, ja jos se uhkaa euron olemassaoloa, kaatunee se suoraa päätä alueen keskuspankin EKP:n syliin.

Jos näin käy ennen kuin EKP ehtii purkaa entisiäkään kriisitoimiaan, ei sillä ole juuri muita voimakeinoja reservissä kuin niin sanottu helikopteri- tai setelirahoitus. Siinä keskuspankki käytännössä mitätöisi vanhoja velkoja.

Mitä muuta EKP:n setelirahoituksesta koituisikaan, jakautuisivat ensi vaiheen vaikutukset todennäköisesti koko euroalueelle suurin piirtein kunkin euromaan velkaisuuden mukaan. Siitä setelisateesta saisi Suomikin osansa.

Ehkä silloin ministeri Sailaskin ottaa mallia muiden euromaiden tavoista ja unohtaa huolensa valtion velkaantumisesta. Kun setelirahoitus alkaa toden teolla, eivät velkamäärät ole enää talouden suurin ongelma.

Silloin tilalle tulee muita huolia.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

  2. 2

    Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

  3. 3

    Ennuste: Arktinen jää sulaa pois jo neljän vuoden päästä

  4. 4

    Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

  5. 5

    Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

  6. 6

    Brexit repii Britanniaa kahtia – mutta puntaa se ei pelota

  7. 7

    Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

  8. 8

    Tämä on suomalaisten yleisin tuntipalkka

  9. 9

    Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutuu – uuden johtajan etsintä alkaa heti

  10. 10

    Vertaa omiin tuloihisi: Tämän summan keskimääräinen suomalainen saa käteen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

  2. 2

    Brexit repii Britanniaa kahtia – mutta puntaa se ei pelota

  3. 3

    Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

  4. 4

    Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

  5. 5

    Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

  6. 6

    Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

  7. 7

    Tutkimus: Sähköauto voikin saastuttaa tuplasti

  8. 8

    Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

  9. 9

    Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

  10. 10

    Fivan Tuominen rauhoittelee: Brexitistä ei suuria vaikutuksia Suomen pankeille

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

  2. 2

    Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

  3. 3

    94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

  4. 4

    Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

  5. 5

    Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

  6. 6

    Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

  7. 7

    Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

  8. 8

    Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

  9. 9

    Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

  10. 10

    Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

  11. Näytä lisää