Deutsche Bank voi olla paljon isompi pommi kuin Lehman – käynnistyykö tuomiopäivän mekanismi?

Julkaistu:

Analyysi
Deutsche Bank on kriisissä, mutta onko se uusi Lehman Brothers? Ei. Se on suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman – ja sen taustalla väijyvät pankkiunionin tuomiopäivän mekanismit.


Saksan ja koko euroalueen suurimman pankin Deutsche Bankin johtajat ovat kiistäneet pankin rahoittajien ja asiakkaiden paosta kertovia uutisia minkä ovat ehtineet.

Samaan tapaan vastaavia ongelmauutisia kiistivät myös Lehman Brothersin johtajat vähän yli kahdeksan vuotta sitten. He kiistivät pankkinsa rahoitusvaikeudet viimeistenkin rahoituslähteiden ehtymiseen asti.

Lehman ajautui maksukyvyttömyyteen vuoden 2008 syyskuussa ja päätyi myöhemmin konkurssiin. Samoihin aikoihin kaatuivat myös vakuutusjätti AIG ja asuntorahoituksen jättiläiset Fannie Mae ja Freddie Mac.

Nuo kuprut käytännössä lamaannuttivat ensin lyhytaikaisen rahoituksen markkinat ja heti perään koko maailman finanssijärjestelmän.

Vähän yli kahdeksan vuotta myöhemmin finanssikriisin erilaiset seurannaiset jatkuvat edelleen. Nyt finanssipainajaisten pääosassa on vuorostaan Deutsche Bank.

Deutsche on niin suuri ja se toimii niin laajasti kautta maailman, että sen vaikeuksista herää herkästi kysymys: onko Deutsche uusi Lehman Brothers, ja alkaisiko Deutschen mahdollisesta kaatumisesta uusi finanssikriisi?

Suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi

Sivullisen oli vuoden 2008 alkusyksystä mahdotonta tietää varmuudella, että Lehman Brothers kaatuisi muutaman viikon kuluessa.

Toki pankin ongelmista oli vahvoja viitteitä, mutta ongelmien laatu ja laajuus sekä niiden katastrofaaliset seuraukset olivat varmaa tietoa vasta traagisten tapahtumien jälkeen.

Samaan tapaan Deutsche Bankin tilasta on varmuudella tiedossa vain se, että pankki on vakavissa vaikeuksissa. Ainakaan sivulliset eivät voi ennalta tietää, selviääkö pankki pinteestä omin voimin vai ei.

Siitäkään ei ole ennalta kenelläkään varmaa tietoa, miten tarkalleen ottaen tällainen jättiläispankki kaatuisi, kenen syliin se kaatuisi ja mitä pankin kaatumisesta seuraisi.

Aivan täydessä pimennossa tätä draamaa ei sentään tarvitse jännittää, sillä jotain pankkien yhtäläisyyksistä ja eroista on tiedossa.

Pankkien tunnusluvuista selviää esimerkiksi se, että Deutsche Bank ei ole uusi Lehman Brothers. Se on nyt suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman oli viime hetkillään.

Lehmanin viimeiseksi jääneen tilinpäätöksen taseessa oli varoja ja velkoja pyörein luvuin 640 miljardia dollaria. Deutschen tuorein tase päätyy 1630 miljardiin euroon. Se on dollareina lähes kolme kertaa suurempi kuin Lehmanin tase.

Lehmanin oman pääoman ja saatavien suhde muodosti 24-kertaisen velkavivun, kun Deutschen tase keikkuu liki 30-kertaisen velkavivun varassa. Deutschen oma pääoma on vähän yli kolme prosenttia kaikkien saatavien arvosta. Se on vähän – ja yksi syy rahoittajien hermoiluun.

Kenties suurinta vahinkoa Lehmanin kuprussa koitui pankin jättimäisistä johdannaisvastuista. Niissäkin Deutsche panee "paremmaksi".

Lehmanin vastuulla oli kaatumisen hetkellä noin 35 000 miljardin dollarin nimellisarvoiset johdannaiset. Deutschella niitä on tuoreimman tilinpäätöksen mukaan 41 000 miljardin euron nimellisarvosta eli dollareina 46 000 miljardin potti.

Finanssikriisin varsinainen lähtölaukaus

Kolmen tunnusluvun vertailu ei kerro mitään siitä, selviääkö Deutsche Bank vaikeuksistaan paremmin kuin Lehman Brothers, vai käykö senkin kalpaten. Nuo luvut ovat kuitenkin kolme syytä, miksi finanssimarkkinat pelkäävät noutajan uhkaavan vuorostaan Deutschea.

Jättipankkeja yhdistää sellainenkin huolta lisäävä piirre, että kumpikin on virittänyt poikkeuksellisen aggressiivisen velkavipunsa poikkeuksellisen suurelta osin hyvin lyhytaikaisen markkinarahoituksen varaan.

Tämä voi olla tuottoisaa niin kauan kuin lyhytaikaista rahoitusta on saatavilla runsaasti ja edullisin ehdoin. Mutta kyse on hyvin riskipitoisesta vivusta, joka kääntyy herkästi tarkoitustaan vastaan, jos rahoituksen hinta nousee tai se ehtyy.

Lyhytaikaisen rahoituksensa ehtymisestä syntyy niin sanottu maksuvalmius- eli likviditeettikriisi – se kriisin laji, joka on kautta aikojen kaatanut eri pankki- ja finanssikriiseissä ylivoimaisesti eniten pankkeja.

Lehmankaan ei kaatunut johdannaistensa sotkuihin tai luottotappioihinsa vaan siksi, että se ei enää saanut rahoitusmarkkinoilta uutta rahoitusta millään hinnalla. Kun rahoitus ehtyi, se ei selviytynyt erääntyvistä velvoitteistaan.

Toki rahoittajien kaikkoaminen perustui kasvavaan epäluuloon ja pelkoon, että pankkia uhkaavat tappiot rasittavat liiaksi sen vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta eikä se välttämättä selviä velvoitteistaan. Kun riittävän moni rahoittaja alkoi pelätä pahinta, se kävi toteen.

Ilmeisesti Lehmanin rahoittajien ja vastapuolten kohtalokas pakokauhu alkoi noin kaksi viikkoa ennen pankin kaatumista.

Silloin Yhdysvaltain valtiovarainministeri Hank Paulson ilmoitti yllättäen, että liittovaltio ottaa maan suurimpiin kuuluvat asuntorahoittajat Fannie Maen ja Freddie Macin "haltuunsa", ja samalla näiden yksityiset rahoittajat menettävät vasta sijoittamansa pääomien vahvistukset käytännössä kokonaan.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin pääekonomisti Anatole Kaletsky kuvasi tätä yllätystä tuoreeltaan kohtalokkaaksi virheeksi, joka uhkaa käynnistää finanssimarkkinoiden tuomiopäivän ketjureaktion. Kaksi viikkoa myöhemmin Lehman oli kumossa.

Nyt vuorostaan Deutschen vaikeuksia pahentaa mahdollisesti kohtalokas tuomiopäivän mekanismi. Sen nimi ei ole Paulson vaan pankkiunioni, ja tarkemmin sanottuna pankkiunionin kriisinratkaisumekanismi.

Euromaiden oma tuomiopäivän mekanismi

Euromaat ovat kirjoittaneet pankkiunionin ja sen yhteyteen perustetun kriisinratkaisumekanismin sääntöihin samanlaisen tuomiopäivän kaavan, jollaisella Yhdysvaltain valtiovarainministeriö saattoi jopa laukaista finanssikriisin lähtölaukauksen.

Ylevissä puheenvuoroissa ja poliittisesti korrekteissa virallisissa kuvauksissa sitä nimitetään "sijoittajavastuuksi". Se tarkoittaa sijoittajien pakottamista kantamaan osansa pankkikriisien ja kriisipankkien pelastamisen kustannuksista.

Periaatetta on helppo kannattaa, mutta vain niin kauan kuin käytännön toteutuksesta tai varsinkaan taloudellisista vaikutuksista ei tarvitse kantaa huolta.

Euroalueen pankkiunionin vasta viime vuonna ja tämän vuoden alussa voimaan astuneiden uusien pelisääntöjen mukaan pankkikriisejä ei ratkota eikä kriisipankkeja pelasteta veronmaksajien piikkiin. Ei ainakaan ennen kuin pankkien yksityiset rahoittajat ja sijoittajat ovat kantaneet "sijoittajavastuunsa".

Kriisinratkaisumekanismin rattaissa sijoittajat pannaan ensin kärsimään tappioita ennen kuin pankkien pääomia vahvistetaan julkisin varoin.

Pankkiunionin tuomiopäivän mekanismi on tarkoin rahoitusmarkkinoiden tiedossa, ja siksi se on herkistänyt rahoittajien hermoja. Ja siksi Deutsche Bank on nyt todennäköisesti pahemmassa pulassa kuin se olisi ilman "sijoittajavastuun" periaatetta.

Tämän tuomiopäivän mekanismin vaikutuksesta Deutsche ja sitä seuraavat kriisipankit päätyvät entistä todennäköisemmin veronmaksajien syliin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    4. 4

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    5. 5

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    6. 6

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    9. 9

      Sotkun munkki ja Renun erikoinen hämmentävät Oulussa – ”Oletuksena on, että tavaramerkin hakijalla on oikeudet”

    10. 10

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää