Pörssiuutiset

Deutsche Bank voi olla paljon isompi pommi kuin Lehman – käynnistyykö tuomiopäivän mekanismi?

Julkaistu:

Analyysi
Deutsche Bank on kriisissä, mutta onko se uusi Lehman Brothers? Ei. Se on suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman – ja sen taustalla väijyvät pankkiunionin tuomiopäivän mekanismit.


Saksan ja koko euroalueen suurimman pankin Deutsche Bankin johtajat ovat kiistäneet pankin rahoittajien ja asiakkaiden paosta kertovia uutisia minkä ovat ehtineet.

Samaan tapaan vastaavia ongelmauutisia kiistivät myös Lehman Brothersin johtajat vähän yli kahdeksan vuotta sitten. He kiistivät pankkinsa rahoitusvaikeudet viimeistenkin rahoituslähteiden ehtymiseen asti.

Lehman ajautui maksukyvyttömyyteen vuoden 2008 syyskuussa ja päätyi myöhemmin konkurssiin. Samoihin aikoihin kaatuivat myös vakuutusjätti AIG ja asuntorahoituksen jättiläiset Fannie Mae ja Freddie Mac.

Nuo kuprut käytännössä lamaannuttivat ensin lyhytaikaisen rahoituksen markkinat ja heti perään koko maailman finanssijärjestelmän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vähän yli kahdeksan vuotta myöhemmin finanssikriisin erilaiset seurannaiset jatkuvat edelleen. Nyt finanssipainajaisten pääosassa on vuorostaan Deutsche Bank.

Deutsche on niin suuri ja se toimii niin laajasti kautta maailman, että sen vaikeuksista herää herkästi kysymys: onko Deutsche uusi Lehman Brothers, ja alkaisiko Deutschen mahdollisesta kaatumisesta uusi finanssikriisi?

Suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi

Sivullisen oli vuoden 2008 alkusyksystä mahdotonta tietää varmuudella, että Lehman Brothers kaatuisi muutaman viikon kuluessa.

Toki pankin ongelmista oli vahvoja viitteitä, mutta ongelmien laatu ja laajuus sekä niiden katastrofaaliset seuraukset olivat varmaa tietoa vasta traagisten tapahtumien jälkeen.

Samaan tapaan Deutsche Bankin tilasta on varmuudella tiedossa vain se, että pankki on vakavissa vaikeuksissa. Ainakaan sivulliset eivät voi ennalta tietää, selviääkö pankki pinteestä omin voimin vai ei.

Siitäkään ei ole ennalta kenelläkään varmaa tietoa, miten tarkalleen ottaen tällainen jättiläispankki kaatuisi, kenen syliin se kaatuisi ja mitä pankin kaatumisesta seuraisi.

Aivan täydessä pimennossa tätä draamaa ei sentään tarvitse jännittää, sillä jotain pankkien yhtäläisyyksistä ja eroista on tiedossa.

Pankkien tunnusluvuista selviää esimerkiksi se, että Deutsche Bank ei ole uusi Lehman Brothers. Se on nyt suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman oli viime hetkillään.

Lehmanin viimeiseksi jääneen tilinpäätöksen taseessa oli varoja ja velkoja pyörein luvuin 640 miljardia dollaria. Deutschen tuorein tase päätyy 1630 miljardiin euroon. Se on dollareina lähes kolme kertaa suurempi kuin Lehmanin tase.

Lehmanin oman pääoman ja saatavien suhde muodosti 24-kertaisen velkavivun, kun Deutschen tase keikkuu liki 30-kertaisen velkavivun varassa. Deutschen oma pääoma on vähän yli kolme prosenttia kaikkien saatavien arvosta. Se on vähän – ja yksi syy rahoittajien hermoiluun.

Kenties suurinta vahinkoa Lehmanin kuprussa koitui pankin jättimäisistä johdannaisvastuista. Niissäkin Deutsche panee "paremmaksi".

Lehmanin vastuulla oli kaatumisen hetkellä noin 35 000 miljardin dollarin nimellisarvoiset johdannaiset. Deutschella niitä on tuoreimman tilinpäätöksen mukaan 41 000 miljardin euron nimellisarvosta eli dollareina 46 000 miljardin potti.

Finanssikriisin varsinainen lähtölaukaus

Kolmen tunnusluvun vertailu ei kerro mitään siitä, selviääkö Deutsche Bank vaikeuksistaan paremmin kuin Lehman Brothers, vai käykö senkin kalpaten. Nuo luvut ovat kuitenkin kolme syytä, miksi finanssimarkkinat pelkäävät noutajan uhkaavan vuorostaan Deutschea.

Jättipankkeja yhdistää sellainenkin huolta lisäävä piirre, että kumpikin on virittänyt poikkeuksellisen aggressiivisen velkavipunsa poikkeuksellisen suurelta osin hyvin lyhytaikaisen markkinarahoituksen varaan.

Tämä voi olla tuottoisaa niin kauan kuin lyhytaikaista rahoitusta on saatavilla runsaasti ja edullisin ehdoin. Mutta kyse on hyvin riskipitoisesta vivusta, joka kääntyy herkästi tarkoitustaan vastaan, jos rahoituksen hinta nousee tai se ehtyy.

Lyhytaikaisen rahoituksensa ehtymisestä syntyy niin sanottu maksuvalmius- eli likviditeettikriisi – se kriisin laji, joka on kautta aikojen kaatanut eri pankki- ja finanssikriiseissä ylivoimaisesti eniten pankkeja.

Lehmankaan ei kaatunut johdannaistensa sotkuihin tai luottotappioihinsa vaan siksi, että se ei enää saanut rahoitusmarkkinoilta uutta rahoitusta millään hinnalla. Kun rahoitus ehtyi, se ei selviytynyt erääntyvistä velvoitteistaan.

Toki rahoittajien kaikkoaminen perustui kasvavaan epäluuloon ja pelkoon, että pankkia uhkaavat tappiot rasittavat liiaksi sen vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta eikä se välttämättä selviä velvoitteistaan. Kun riittävän moni rahoittaja alkoi pelätä pahinta, se kävi toteen.

Ilmeisesti Lehmanin rahoittajien ja vastapuolten kohtalokas pakokauhu alkoi noin kaksi viikkoa ennen pankin kaatumista.

Silloin Yhdysvaltain valtiovarainministeri Hank Paulson ilmoitti yllättäen, että liittovaltio ottaa maan suurimpiin kuuluvat asuntorahoittajat Fannie Maen ja Freddie Macin "haltuunsa", ja samalla näiden yksityiset rahoittajat menettävät vasta sijoittamansa pääomien vahvistukset käytännössä kokonaan.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin pääekonomisti Anatole Kaletsky kuvasi tätä yllätystä tuoreeltaan kohtalokkaaksi virheeksi, joka uhkaa käynnistää finanssimarkkinoiden tuomiopäivän ketjureaktion. Kaksi viikkoa myöhemmin Lehman oli kumossa.

Nyt vuorostaan Deutschen vaikeuksia pahentaa mahdollisesti kohtalokas tuomiopäivän mekanismi. Sen nimi ei ole Paulson vaan pankkiunioni, ja tarkemmin sanottuna pankkiunionin kriisinratkaisumekanismi.

Euromaiden oma tuomiopäivän mekanismi

Euromaat ovat kirjoittaneet pankkiunionin ja sen yhteyteen perustetun kriisinratkaisumekanismin sääntöihin samanlaisen tuomiopäivän kaavan, jollaisella Yhdysvaltain valtiovarainministeriö saattoi jopa laukaista finanssikriisin lähtölaukauksen.

Ylevissä puheenvuoroissa ja poliittisesti korrekteissa virallisissa kuvauksissa sitä nimitetään "sijoittajavastuuksi". Se tarkoittaa sijoittajien pakottamista kantamaan osansa pankkikriisien ja kriisipankkien pelastamisen kustannuksista.

Periaatetta on helppo kannattaa, mutta vain niin kauan kuin käytännön toteutuksesta tai varsinkaan taloudellisista vaikutuksista ei tarvitse kantaa huolta.

Euroalueen pankkiunionin vasta viime vuonna ja tämän vuoden alussa voimaan astuneiden uusien pelisääntöjen mukaan pankkikriisejä ei ratkota eikä kriisipankkeja pelasteta veronmaksajien piikkiin. Ei ainakaan ennen kuin pankkien yksityiset rahoittajat ja sijoittajat ovat kantaneet "sijoittajavastuunsa".

Kriisinratkaisumekanismin rattaissa sijoittajat pannaan ensin kärsimään tappioita ennen kuin pankkien pääomia vahvistetaan julkisin varoin.

Pankkiunionin tuomiopäivän mekanismi on tarkoin rahoitusmarkkinoiden tiedossa, ja siksi se on herkistänyt rahoittajien hermoja. Ja siksi Deutsche Bank on nyt todennäköisesti pahemmassa pulassa kuin se olisi ilman "sijoittajavastuun" periaatetta.

Tämän tuomiopäivän mekanismin vaikutuksesta Deutsche ja sitä seuraavat kriisipankit päätyvät entistä todennäköisemmin veronmaksajien syliin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    2. 2

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    3. 3

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    4. 4

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    5. 5

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    6. 6

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    7. 7

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    8. 8

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    9. 9

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    10. 10

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    2. 2

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    3. 3

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    4. 4

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    5. 5

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    6. 6

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    7. 7

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    8. 8

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    9. 9

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    10. 10

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    7. 7

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    8. 8

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    9. 9

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää