Pörssiuutiset

Meni syteen tai saveen, tahdin määrää EKP

Julkaistu:

Analyysi
Torstaina selviää, lisääkö EKP raharuiskujensa voimaa nyt vai vasta tuonnempana. Lisää rahaelvytystä on odotettavissa, sillä aiempien toimien teho hiipuu mutta talouden anemia ei. Samalla kasvavat myös radikaalin rahapolitiikan riskit.
Euroalueen keskuspankin EKP:n neuvosto kokoontuu torstaina arvioimaan alueen talouden ja rahoitusolojen tilaa sekä puntaroimaan, onko rahapolitiikkansa viritystä tarpeen muuttaa.

Yksi ainakin finanssimarkkinoiden toimijoiden keskuudessa yleinen odotus on, että EKP ennen pitkää vielä lisää rahaelvytyksensä voimaa joko entisiä keinoja voimistamalla tai uusia keksimällä.

Ellei torstaina niin myöhemmin tänä syksynä.

Kokouksen lopputulos ei ole ennalta tiedossa, mutta se on, että EKP ei ole vuosien ponnisteluistaan huolimatta saavuttanut asettamiaan tavoitteita. Euroalue potee edelleen vakavaa talouden anemiaa ja inflaatio mataa nollan tuntumassa eikä lähelläkään EKP:n vajaan kahden prosentin tavoitevauhtia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näin on käynyt siitä huolimatta, että EKP:n rahapolitiikka on jo ennestään keveämpää ja radikaalimpaa kuin milloinkaan ennen. Siksi EKP ennen pitkää todennäköisemmin lisää raharuiskujensa voimaa kuin vaarantaa uskottavuutensa saati tunnustaa epäonnistuneensa.

Samalla se ottaa yhä suurempia riskejä. Vaara kasvaa, että sen raharuiskuista alkaa seuraavaksi koitua taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Miinuskorkoja ja mittavia velkakirjaostoja

EKP on jo ennestään painanut ohjauskorkonsa alimmillaan nollan prosentin alapuolelle negatiivisiksi. Sen pankeille maksama keskuspankkitalletusten korko on tällä haavaa -0,4 prosenttia.

Toinen radikaalin rahapolitiikan voimatoimi on laajamittaisten tukiostojen ohjelma eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla. EKP on tähän mennessä käyttänyt näihin tukiostoihinsa yli tuhat miljardia euroa.

Tällaisten keinojen kaikki vaikutukset rahoituksen ja talouden toimintaan eivät ole vielä tiedossa, mutta se tuskin estää EKP:n neuvostoa menemästä vielä pidemmälle.

Samoissa keinoissa vielä säätövaraa

Korkojen prosenttiasteikkoa riittää nollan alapuolelle niin syvälle miinuslukemiin kuin keskuspankkiirien kantti kestää, eikä -0,4 ole suinkaan matalin mahdollinen korko.

EKP:n korkoja alempana miinuksella ovat jo käyneet tai ovat yhä ainakin Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin keskuspankit. Myös Japanin BoJ on jo painanut yhden korkonsa miinukselle, mutta toistaiseksi EKP:tä varovaisemmin -0,1 prosenttiin.

Jos miinuskorot alkavat karkottaa rahaa finanssijärjestelmän ulkopuolelle vaikka käteisenä kassaholveihin, keksivät keskuspankkiirit tähän varmasti keinonsa.

EKP on jo päättänyt lopettaa 500 euron seteleiden painamisen, joten miinuskoron välttely käteisen avulla käy entistä kalliimmaksi. Ellei sekään auta, EKP:llä on valta poistaa käteinen vaikka kokonaan käytöstä.

Samoin valtionlainojen ja muiden arvopapereiden markkinoilla riittää ostettavaa vielä monin verroin runsaammin kuin EKP tai muut keskuspankit ovat tähän mennessä ostaneet. Niiden hallussa on yli 20 miljardin euron valtionlainat ja muita arvopapereita, mutta valtioiden velkaantuessa uutta ostettavaa syntyy kaiken aikaa.

EKP määrää itse omat pelisääntönsä

EKP:n valtionlainaostot lähentelevät tiettävästi Saksassa ja joissakin muissa euromaissa osto-ohjelmalle määriteltyjä rajoja, mutta se on ostojen jatkamiselle hidaste eikä este.

Osto-ohjelman ehdot ovat EKP:n neuvoston itse itselleen määrittelemiä, joten se voi niitä myös muuttaa niin kuin parhaaksi katsoo.

Yksi valtionlainaostojen rajoitin on ostettaville velkakirjoille määritelty vähimmäistuottovaatimus. Se on sama kuin EKP:n pankeille maksama talletuskorko eli tällä haavaa -0,4 prosenttia. Toinen ehto rajaa EKP:n osuuden korkeintaan kolmannekseen kunkin eurovaltion velkakirjojen kannasta.

Vähimmäistuottovaatimus alkaa tiettävästi tuottaa vaikeuksia esimerkiksi Saksassa, sillä Saksan liittovaltion velkakirjat noteerataan miinuskoroin aina kymmenen vuoden laina-aikoihin asti, ja tuotto jää yhä pidemmissä lainoissa alle EKP:n ostojen vaatiman -0,4 prosentin.

Siksi yksi markkinatoimijoiden veikkaus on, että EKP alentaa ostettavien velkakirjojen vähimmäistuottovaatimusta nykyistä enemmän negatiiviseksi tai luopuu siitä kokonaan. Näin se antaisi itselleen tilaa jatkaa tukiostoja esimerkiksi Saksassa.

Osto-ohjelman ehtojen muutokset voivat olla tarpeen viimeistään, kun EKP ilmoittaa joko arvopaperiostojensa kasvattamisesta tai osto-ohjelman keston pidentämisestä tai molemmista.

Lisää samaa lääkettä mutta isommat annokset

Vaikka rahapolitiikan jo toteen pannut toimet ovat jo ennestään monin tavoin radikaaleja rahakokeita, on EKP:lla ja muilla keskuspankeilla keinoja lisätä raharuiskujensa voimaa niin paljon kuin katsovat tarpeelliseksi ja lainsäätäjät sallivat.

Tämä kävi hyvin selkeästi ilmi useista puheenvuoroista, joita iso joukko maailman keskeisiä rahapolitiikan vaikuttajia esitti keskuspankkiirien "kesäfestareilla" Yhdysvaltain Jackson Holessa viime kuun lopussa.

Tilaisuuden teema oli rahapolitiikan ja sen menetelmien kehitysnäkymät. Omassa puheenvuorossaan Yhdysvaltain Fedin pääjohtaja Janet Yellen tarkasteli korkopolitiikan rajoja, ja viittasi esimerkin vuoksi teoreettiseen malliin, joka olisi painanut ohjauskoron finanssikriisin aikana kokonaiset yhdeksän prosenttia miinukselle.

Ei siis -0,4 eikä edes -0,9 vaan -9,0 prosenttia.

Tällä viittauksella Yellen tuskin tarkoitti vihjailla, missä korkojen hänen mielestään olisi pitänyt olla saati nyt pitäisi olla. Mutta viittaus esiintyy hänen puheessaan silti tarkoituksella eikä vahingossa.

Se on vihje ja mahdollisesti varoitus siitä, että keskuspankkien piirustuspöydiltä löytyy vielä radikaalimpia keinoja kuin tähän mennessä on pantu toteen.

Sama käy ilmi esimerkiksi laajan "Mitä muuta keskuspankit voivat tehdä" -tutkimusraportin artikkeleista. Kyse on kansainvälisten taloustutkijoiden niin sanotun Geneve-raportin (Geneva Report on the World Economy) uunituoreesta julkaisusta, joka pui pelkästään rahapolitiikan haasteita ja niiden ratkaisemista.

Kirjan keskeinen johtopäätös on, että kyllä, keskuspankeilla on vielä paljon keinoja lisätä rahapoliittista elvytystä.

Geneve-raportin "uusia" keinoja on entisten voimistaminen eli miinuskorkojen painaminen yhä syvemmälle nollan alapuolelle ja arvopaperiostojen kasvattaminen entistä aggressiivisemmiksi. Ihka uusi keino on inflaatiotavoitteen nostaminen nykyistä korkeammaksi.

Hyötyjen ehdyttyä tilalle tulee haittoja

Geneve-raportin kirjoittajilla samoin kuin kai useimmilla keskuspankkiireillakin on hyvin tiedossaan, että ennen kokemattomiin rahapolitiikan toimiin liittyy tavoiteltujen hyötyjen lisäksi kasvava riski haitoista.

Toistaiseksi keskuspankkiirit ja taloustutkijoiden äänekkäin enemmistö on arvioinut rahapoliittisen kevennyksen hyödyt suuremmiksi kuin yhä kokeellisempien keinojen haitat ja riskit.

Kaikki taloustutkijat eivät ole yltiökevyen rahapolitiikan hyödyistä ja haitoista samaa mieltä enemmistön saati keskuspankkiirien kanssa.

Princetonin yliopiston talousprofessori Markus Brunnermeier ja taloustutkija Yann Koby julkaisivat viime kuun lopussa yhden esimerkin toisenlaisesta tulkinnasta.

Erittäin ajankohtaisessa tutkimuspaperissaan The Reversal Interest Rate: The Effective Lower Bound of Monetary Policy (Käänteinen korko: rahapolitiikan efektiivinen alaraja) he osoittavat, että keskuspankkien eri kevennystoimet ovat jo menettäneet tehonsa ja alkavat seuraavaksi aiheuttaa hyötyjen asemesta haittaa rahoitusjärjestelmälle ja taloudelle.

Keskeinen haitta heidän mukaansa syntyy keskuspankkien ohjauskorkojen ja valtionlainaostojen yhteisestä vaikutuksesta markkinakorkoihin. Siitä, että niiden takia markkinakorot ovat negatiivisia yötalletuksista useiden vuosien mittaisiin laina-aikoihin.

Tutkimuspaperi antaa tukensa kritiikille, jonka mukaan miinuskorot heikentävät pankkien kannattavuutta ja kykyä uusien luottojen myöntämiseen, ja että tämä osaltaan vähentää yritysten investointihalukkuutta ja reaalitalouden kasvuvoimaa. Vain finanssikeinottelu lisääntyy, mikä sekin lisää eikä vähennä talouden riskejä.

Jos kritiikki osuu oikeaan, EKP ja muut miinuskorkojen keskuspankit ovat jo käyttäneet rahapoliittiset kevennyskeinonsa loppuun. Seuraavaksi uudet kevennysyritykset eivät kevennä vaan ne lisäävät talousongelmien taakkaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

    2. 2

      Italian turmasillasta vastanneen yhtiön osake syöksylaskussa

    3. 3

      Nämä asiat nostavat ja laskevat omakotitalon arvoa Helsingissä

    4. 4

      6 vuotta koulua käyneistä puolet ei osaa lukea eikä laskea – oppimisen kriisi voi hyödyttää Suomea

    5. 5

      Näin Orava Asuntorahasto perustelee muutoksia: ”Asuntojen arvot ovat kehittyneet epäsuotuisasti”

    6. 6

      Työryhmä: Suomen rahoitusalan pitäisi rakentaa varajärjestelmät poikkeusoloihin

    7. 7

      99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

    8. 8

      Kikka, joka säästää 580 euroa bensakuluissa? ”Kuluttajia hämmentää, että on ihan hyviä tuotteita ja ihan susia”

    9. 9

      Vesijettien myynti ponkaisi – ”Selvästi uusi tapa aloittaa vesillä liikkuminen”

    10. 10

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

    2. 2

      99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

    3. 3

      Nämä asiat nostavat ja laskevat omakotitalon arvoa Helsingissä

    4. 4

      6 vuotta koulua käyneistä puolet ei osaa lukea eikä laskea – oppimisen kriisi voi hyödyttää Suomea

    5. 5

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    6. 6

      Italian turmasillasta vastanneen yhtiön osake syöksylaskussa

    7. 7

      Aktiivimallin leikkurin sato kiihdyttää tunteita – ”Parasta olisi että ei-aktiivisilta leikattaisiin reilummin”

    8. 8

      Näin Orava Asuntorahasto perustelee muutoksia: ”Asuntojen arvot ovat kehittyneet epäsuotuisasti”

    9. 9

      Viking Line teki nollatuloksen – Gabriellan telakointi vaikutti

    10. 10

      Vesijettien myynti ponkaisi – ”Selvästi uusi tapa aloittaa vesillä liikkuminen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    2. 2

      Ilmalämpöpumppu tärveli Jarmon lattian – ”Energiansäästö varmaan jo suli”

    3. 3

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    4. 4

      Mies tienasi romumetallilla 120 000 euroa pimeästi – joutuu tekemään 6 viikkoa palkatonta työtä

    5. 5

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    6. 6

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    7. 7

      Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

    8. 8

      Poikkeuksellinen tilanne työmarkkinoilla – perinteinen kesäilmiö katosi

    9. 9

      Turkin valuuttakriisi voi syöstä maan pahan kierteeseen – asiantuntija kertoo, miten liiran romahdus voi vaikuttaa Suomeen

    10. 10

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    11. Näytä lisää