Brexit voi hyödyttääkin Helsingin pörssikauppaa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Hyötyykö Brexitistä Helsinki vai sittenkin Lontoo? "Niinkin hassusti voisi käydä"

Yhdysvaltalaiselle Nasdaqille, joka omistaa Helsingin pörssin, Britannian Brexit toi yllättävän käänteen. Jos ero johtaisi maailman suurimman finanssikeskuksen Lontoon ja sen pörssin sisämarkkina-aseman selkeään heikentymiseen, pohjoismainen pörssikauppa voi jopa piristyä lisää.

1.7.2016 6:01 | Päivitetty 30.6.2016 15:13

Lontoon ja Frankfurtin pörssejä operoivat LSE ja Deutsche Börse ovat valmistelleet 20 miljardin dollarin eli 18 miljardin euron yhdistymishanketta. Britannian kansanäänestystuloksen jälkeen ne vakuuttivat, että fuusio etenee ja on rakennettu siten, ettei Britannian EU-ero vaikuta siihen.

Saksassa muun muassa markkinavalvoja on epäillyt tätä.

– Epäilemättä on vaikea nähdä, että euroalueen osakevaihdon tärkeintä vaihtopaikkaa ohjattaisiin EU:n ulkopuolella sijaitsevista pääkonttoreista, Saksan rahoitusmarkkinoita valvovan BaFinin johtaja Felix Hufeld sanoi Telegraph-lehden mukaan.

Helsingin ja Pohjoismaiden pörsseille Brexit avaa kiinnostavia skenaarioita. Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman ei suoraan arvioi suunnitelmien etenemistä, mutta kanta käy selväksi.

– Jos me olisimme fuusioitumassa Lontoon pörssin kanssa, ei sen houkuttavuus tässä tilanteessa ainakaan lisäänny, olivatpa mahdolliset eroehdot millaisia tahansa, Husman sanoo Taloussanomille.

Paljon riippuu siitä, minkälaisilla ehdoilla Britannia eroaa. Jos se haluaa jäädä sisämarkkinaan, vaikutukset jäävät kohtuupieniksi rahoitusalalla ja pörssitoiminnassa, Husman sanoo.

Fuusiohanke näkyy pohjoisessa pörssikaupassa

LSE ja Deutsche Börse pitävät heinäkuussa yhtiökokoukset, joissa osakkeenomistajien on määrä äänestää yhdistymisestä. Fuusiossa Deutsche Börse omistaisi 54,4 ja Lontoon osakkeenomistajat 45,6 prosenttia yhteisyrityksestä, jonka toimipaikaksi oli kaavailtu Lontoota. Pääkonttorit olisivat molemmissa kaupungeissa.

Fuusion lopputulos heijastuu myös pohjoiseen. Helsinki ja muut Pohjoismaat kisaavat Lontoon kanssa listayhtiöistä. Husmanin mukaan Nasqaq Nordic on pärjännyt kisassa "fantastisen hienosti" viime aikoina. Erityisesti kasvuyhtiöiden First North -lista on toista vuotta edellä Lontoon kilpailevaa markkinapaikkaa AIMia listautumisten määrällä mitattuna.

Jos Lontoo Cityn tai pörssin asema heikkenee Brexitin takia, se voi lisätä Helsingin pörssin vetovoimaa.

– Sanotaanko näin, että jos fuusiohanke Brexitin tai muun syyn takia kaatuu, ei se meille ainakaan negatiivinen asia ole, Husman pyörittelee.

– Uusien listayhtiöiden houkuttelemisessa Brexit mahdollisesti vahvistaa houkuttelevuuttamme – jos ero siis tapahtuisi siten, että Britannia jättäytyy sisämarkkinan ja EU-passin avulla tehdyn arvopaperikauppajärjestelyn ulkopuolelle.

Lontoosta löysän sääntelyn keskus?

Husman leikkii toisaalta ajatuksella, että Lontoon asema kääntyisikin vastoin oletuksia vielä vahvemmaksi.

– Tästä on puhuttu vähän, mutta niinkin hassusti voisi käydä, että Lontoon vetovoima jopa kasvaa, vaikka se on tietysti markkinana EU:ta pienempi.

Näin kävisi siinä tapauksessa, että EU-sääntelyn koetaan menneen liian pitkälle, ja Britannia alkaisi rakentaa löysempää sääntelyä rahoitusmarkkinoille.

Yksittäisenä esimerkkinä Husman heittää parin vuoden kuluttua voimaan astuvan sijoituspalveludirektiivi Mifid II:n. Sillä pyritään lisäämään osakekaupan läpinäkyvyyttä asettamalla rajoituksia niin kutsuttuun dark pool -kauppaan.

Osakevaihtoa valuu 'hämäriin' dark pooleihin, jossa kauppaa käyvät instituutiosijoittajat välittäjien avulla. Niissä hinta ei näy kauppahetkellä tarjouskirjoissa, mikä voi tuoda hintaetua. Hämärimmissä niin kutsutuissa broker crossing systems -huoneissa kauppoja ei raportoida julkisesti eikä näin ollen valvota.

– Rajoitukset ovat herättäneet paljon kritiikkiä välittäjäkunnassa. Jos Lontoo rakentaisi omaa, EU:ta löysempää sääntelyä vaikkapa tässä asiassa, se saattaisi johtaa siihen, että Lontoo alkaa näyttää dark poolien pyörittäjistä hyvin houkuttelevalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?