Kaksi mittaria varoittaa Yhdysvaltojen taantumasta – kuinka pahasti maailman talousveturi yskii?

Julkaistu:

Analyysi
Yhdysvaltain nousut ja laskut vaikuttavat muiden maiden talouskasvuun paljon enemmän kuin toisinpäin. Sitä keljumpi, että nyt kaksi herkkää talousmittaria varoittaa USA:n taantuman riskistä.
Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Janet Yellen kertoi kaksipäiväisessä kuulemisessaan maan edustajainhuoneen ja senaatin jäsenille, että maan talous on verraten tasaisessa kasvussa ja muutoinkin vakaalla tolalla.

Toki Yellen toi esiin myös joitakin viimeaikaisia huolenaiheita, kuten tuoreet viitteet työllisyyskehityksen heikkenemisestä. Samalla hän tuli esittäneeksi nyt jo ties kuinka monennen kerran selityksiä, miksi Fed on toistuvasti lykännyt itse lupailemaansa seuraavaa koronnostoa yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Markkina-analyytikoiden enemmistö on Yellenin kanssa suurin piirtein samaa mieltä, että Yhdysvaltain talous jatkaa kasvuaan. Ellei nyt aivan päätä huimaavaa vauhtia, niin ainakin vahvemmin kuin euroalue tai useimmat yksittäiset EU-maat.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin veteraaniekonomisti ja hallituksen puheenjohtaja Charles Gave esittää tuoreessa talouskatsauksessaan toisenlaisen tulkinnan.

Hänen mukaansa Yellenin ja markkinaekonomistien enemmistön tulkinnat talouden tilasta ja selitykset rahapolitiikan toimista ovat taustakohinaa, joka peittää taakseen talouden heikkenevän ja nyt jo yleisesti uskottua karumman kokonaiskuvan.

Gaven mielestä keskeinen kysymys ei ole enää, kohtaako Yhdysvallat seuraavan taantuman riskin kenties joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Sen sijaan on aika kysyä, onko tuo seuraava taantuma jo totta.

Kaksi herkkää talouden kuntomittaria

Tutkimuslaitosten "viralliset" taantumajulistukset perustuvat yleensä taloustilastojen suhteellisen hitaisiin ja yleensä jo ilmestyessään vanhentuneisiin tunnuslukuihin, kuten bruttokansantuotteen kasvulukuihin.

Myös työllisyys- ja palkkakehitystä sekä kulutuskysyntää kuvaavat tilastot ovat kuin vilkaisuja talouden taustapeiliin.

Siksi Charles Gave on kehittänyt omanlaisensa vaihtoehtoisen suhdannemittarin, jonka avulla arvioida talouden kuntoa ja sen muutoksia. Se yhdistää kaksi erillistä talousmittaria, jotka kumpikin mittaavat talouden ytimen, yritystoiminnan, kuntoa.

Ne ovat kaksi yksinkertaista talouden perusmittaria:

1) Teollisuustuotannon määrän muutos ja

2) Yritysverokertymän (ja yritysvoittojen) määrän muutos.

Näitä yleisemmin markkinaekonomistit todennäköisesti seuraavat kahta tyystin toisenlaista "eteenpäin" katsovaa suhdannemittaria, jotka ovat osakemarkkinoiden kurssikehitys ja korkomarkkinoiden korkokehitys.

Suositummissa mittareissa on vain se heikkous, että ne ovat vuoron perään ja joskus samaankin aikaan varoittaneet useista sellaisistakin taantumajakoista, joita ei koskaan kuulunut.

Sen sijaan Gaven tuplamittari ei ole antanut ainuttakaan väärää hälytystä eikä se ole toisaalta jättänyt ainuttakaan taantumaa varoittamatta 1950-luvun alun jälkeen.

Mittarit kuvaavat muutoksia, ja kun yritysten voitot ja niistä kertyvät verotulot ovat aikansa supistuneet samaan aikaan kuin myös teollisuustuotanto supistuu, on tällainen kelju yhteensattuma ainakin toistaiseksi ollut osuva merkki taantumasta.

Gaven mukaan tavallisten teollisuus- ja palveluyritysten (muiden kuin rahoitusalan yritysten) menestyminen ja kasvu tai vastaavasti vastoinkäymiset määräävät suorilla ja epäsuorilla vaikutuksillaan, mikä on koko kansantalouden kunto.

Jos talouden ydin on hyvässä jamassa ja vahvistuu, kasvaa koko talous. Mutta jos ydin heikkenee, painuu koko talous taantumaan – niin kuin Gaven mittarit nyt varoittavat.

Virallinen ilmoitus vuoden kuluttua

Yhdysvaltain talous on kokenut erimittaisia ja -vahvuisia taantumajaksoja Gaven laskujen mukaan yhdeksän kertaa runsaan kuuden viime vuosikymmenen aikana. Nyt hänen mittarinsa varoittaa seuraavan eli kymmenennen kenties jo alkaneen.

Taantuman käsite on toki tulkinnallinen ja joskus myös epämääräinen, ja jonkun muun laskuissa taantumia on voinut olla jokin toinen määrä. Gave esimerkiksi laskee 1980-luvun alkuun yhden taantuman, vaikka "virallisesti" vuosina 1980 ja 1981 taloutta rasitti kaksi erillistä takapakkia.

Yhdysvaltain puolivirallinen suhdanteiden mittaaja NBER (National Bureau of Economic Research) tunnistaa ja julistaa taantumien alkamisesta ja päättymisestä yleensä useita kuukausia tapahtuneen jälkeen.

Gaven mukaan "ei olisi yllätys" kuulla NBER:ltä vuoden tai puolentoista kuluttua vahvistus, jonka mukaan Yhdysvaltain taantuma on tosiasia, ja että taantuma alkoi viime vuoden neljännellä neljänneksellä eli syys-joulukuussa.

Ilmoituksen viipyminen johtuu esimerkiksi siitä, että NBER määrittelee suhdanteiden käänteet pääosin hitaasti kokoon kertyvistä ja sen lisäksi lähinnä itse suhdannekäänteitä seuraavista eikä suinkaan ennakoivista mittareista.

Se on kuuluttanut osan viime vuosikymmenten taantumista alkaneiksi vasta uuden nousun jo alettua. Vastaavasti esimerkiksi juuri 1980-luvun alussa se kuulutti edellisen taantuman päättyneeksi vasta, kun seuraava oli jo alkanut.

Gaven omatekoinen suhdannemittari näyttää nyt punaista varoitusväriä ensi kertaa sitten finanssi- ja talouskriisin jyrkimmän romahdusvuoden 2009. Sen jälkeen Yhdysvaltain talous on yhtä mittaa kasvanut, mutta tämän mittarin mukaan ei kasva enää.

Talous kuin mudassa tarpomista

Toinen arvostettu Yhdysvaltain talouden tarkkailija, varainhoitoyhtiö Gluskin Sheffin päästrategi David Rosenberg vahvistaa selvät merkit Yhdysvaltain talouden heikkenemisestä.

Mutta hän ei näe taloudessa samanlaisia taantuman tuntomerkkejä kuin Gave.

Rosenbergin mukaan taantuman riskit "eivät suinkaan ole mitättömiä" ja ne ovat kasvaneet, mutta hän arvelee silti Yhdysvaltain ja koko maailman talouden välttävän taantuman jäämällä heikkoon kasvuun kuin "mutaan tarpomaan".

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain talous on kasvanut useimpia muita länsimaita vahvemmin mutta on silti vain "ruman naapuruston komein talo" – eikä välttämättä kauan sitäkään.

Epäluuloa herättää pitkä lista samanlaisia talouden ytimen heikkeneviä tunnuslukuja kuin Gaven kaksi taantumamittaria.

Teollisuustuotanto heikkenee, tuotannolliset investoinnit ovat kutistuneet, tavarantuotannon työllisyys laskee, ja nyt yritysjohdon ja yrittäjien tunnelmat ovat alkaneet heikentyä myös kuluttaja- ja palvelualoilla.

Lukuisista huonoista merkeistä huolimatta Rosenberg uskoo silti talouden välttävän taantuman, vaikka ei tämä hänenkään mielestään mitenkään varmaa ole.

Yksi suuri arvaamaton muuttuja niin Gaven kuin Rosenbergin talousnäkymissä on korkojen kehitys ja korkoja ohjaavien keskuspankkien toimet.

Nollan prosentin korot ja sitäkin matalammat miinuskorot eivät ole kummankaan mielestä miltään osin normaalia saati ravitsevaa maaperää talouskasvulle.

Maailman suurin kasvumoottori

Vaikka Gaven ja Rosenbergin katsaukset tarkastelevat lähinnä Yhdysvaltain taloutta, ovat ne samalla varoitus eurotalouden heikkenevistä kasvunäkymistä.

Yhdysvallat on maailman suurin kansantalous, jolla on lisäksi maailman suurin vaihtotaseen alijäämä. Näiden kahden seikan yhteisvaikutus on, että Yhdysvallat on koko maailman talouden suurin kysynnän lähde.

Ilman Yhdysvaltain valtaisaa kysyntää ja ennen kaikkea mittavaa vaihtotaseen alijäämää muilla maailman kansantalouksilla ei olisi ollut tilaisuutta sellaiseen vientivetoiseen kasvuun, jollaiseen etenkin Saksa, Kiina ja Japani ovat viime vuosina yltäneet.

Erityisesti Saksan talous on kerryttänyt huimaa vaihtotaseen ylijäämää, joka on jo suurempi kuin Kiinan ja Japanin ylijäämät yhteensä.

Saksalainen vientiteollisuus kasvoi talous- ja eurokriisiin asti pitkälti kriisiin ajautuneiden pienempien euromaiden velkavetoisista kulutusjuhlista. Kriisin aikana se on onnistunut kääntämään vientinsä tavaravirrat euroalueen ulkopuolelle, kuten Yhdysvaltoihin.

Pelkkä Yhdysvaltain talouskasvun heikkeneminen olisi kehno uutinen Saksalle ja muillekin EU-maille, sillä euroalueen talous on edelleen heikko eikä Yhdysvaltain veroista uutta kysynnän lähdettä ole helppo löytää nopeasti tilalle.

Toki vielä kehnompi käänne olisi, jos maailman suurin kasvumoottori uupuisi taantumaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    2. 2

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    3. 3

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    4. 4

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    5. 5

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    6. 6

      Ulkomaiset sijoittajat tulleet vahvasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille

    7. 7

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    8. 8

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    9. 9

      Kuluttaja voi joutua itse korvaamaan verkkopankkitunnustensa joutumisen vääriin käsiin

    10. 10

      Pörssiyhtiön toimitusjohtajan keskipalkka 444 507 euroa vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    2. 2

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    3. 3

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    4. 4

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    5. 5

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    6. 6

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    7. 7

      Ulkomaiset sijoittajat tulleet vahvasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille

    8. 8

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    9. 9

      Economist: Erkki Liikanen olisi paras vaihtoehto Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi

    10. 10

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Ambulanssi­lennolle tuli kiire: asiakas lainasi yli 20 000 euroa ja maksoi – sitten lento­yhtiöltä tuli soitto, jollaista ei todellakaan olisi halunnut saada

    3. 3

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    4. 4

      Asunnon ostanut Riitta närkästyi, kun taloyhtiössä olikin hoivafirman palveluasuntoja – ”Tunsin tulleeni petetyksi”

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Esa rakensi itselleen 30 eurolla köyhän miehen jäähdytyslaitteen

    7. 7

      Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen”

    8. 8

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    9. 9

      Viisikymppinen ei saanut yhtään kutsua työhaastatteluun – asiantuntija: ”Liian kovia stereotypioita yhä edelleen”

    10. 10

      Laivayhtiöt valmiina Viron veroaleen: ”Hinnat laskevat heti”

    11. Näytä lisää