Brexit on uuden alku eikä talouden tuomiopäivä

Julkaistu:

Näkökulma
Britannian ero Euroopan unionista (EU) on Euroopan suurin poliittinen mullistus sitten Neuvostoliiton murenemisen ja Saksan yhdistymisen. Se lisää talouden epävarmuutta ja finanssimarkkinoiden ailahtelua ennalta arvaamattoman pitkäksi aikaa.


Brexit voi olla Britannian pääministerin uran loppu, mutta se ei ole maailman eikä edes Euroopan loppu. Se on uuden alku, millaiseksi se sitten muodostuukaan.

Ero on finanssimarkkinoille verrattomasti suurempi yllätys kuin EU-jäsenyyden jatko olisi ollut. Siksi kurssiliikkeet alas voivat revetä paljon rajummiksi kuin "remain"-ratkaisua seuranneet nousut olisivat olleet.

Mutta finanssimarkkinoiden ensi reaktiot ovat helposti liioittelevia. Ne kuvastavat ensin myttyyn menneiden "Britannia pysyy EU:ssa" -veikkausten rajua pettymystä ja karvaita tappioita, ja sen jälkeen markkinat alkavat hinnoitella kenties kuukausia kestävää epävarmuutta politiikan ja talouden tulevaisuudesta.

Rajutkaan kurssiheilahdukset tai -laskut eivät kuitenkaan ole luotettava ennusmerkki talouden varmoista tuhoista, sillä ne kuvaavat enemmän epävarmuutta tulevasta kuin varmaa talouden tuomiopäivää.

Talousennusteet epävarmoja

Lähipäivien "varmoina" esitettyjä talousennusteita kannattaa tuskin ottaa täydestä todesta eikä sen enempää Britannian omien kuin varsinkaan EU:n poliittisen päättäjien "talousennusteita" kannata uskoa alkuunkaan. Ne ovat poliittisia viestejä ja edessä olevien vaikeiden neuvottelujen pohjustusta eivätkä vakavasti otettavia arvioita talouden todennäköisistä näkymistä.

Niin kauan kuin Britannian ja EU:ssa jatkavien maiden tai Britannian ja Yhdysvaltojen tai muiden kauppakumppaneiden taloussuhteet on neuvoteltava uusiksi ja noiden suhteiden luonteesta ei ole tietoa, on myös Britannian talouden ennustaminen epävarmaa arvailua.

Se on käytännössä kokonaan poliitikoista kiinni, kuinka paljon ja kuinka kauan Britannian talous kärsii eropäätöksen, -valmisteluiden ja -neuvotteluiden sekä lopulta itse eroamisen aiheuttamasta epävarmuudesta. Talouden toimijat yrittäjistä ja yrityksistä finanssipelureihin kyllä sopeutuvat mihin tahansa lopputulokseen, mutta epävarmuus on niille myrkkyä.

EU:n ja Britannian talous- ja rahapolitiikan päättäjät edustavat "Lehman-sukupolvea", joten heidän toimistaan lienee mahdollista esittää ainakin yksi veikkaus:

Mitä rajummaksi finanssimarkkinoiden kurssilevottomuus ja -lasku lähipäivinä ja -viikkoina äityy sitä massiivisemmin rahapolitiikan päättäjät keskuspankeissa valavat omanlaistaan öljyä laineille ja sitä tarmokkaammin talous- ja europolitiikan päättäjät pyrkivät vakautta kohentaviin uusiin talous- ja kauppasopimuksiin Britannian ja EU:n välillä.

Ja mitä rajumpi kurssirymistely säestää sopimusneuvotteluita sitä suotuisammiksi ne todennäköisesti päätyvät. Eikä suotuisa välttämättä tarkoita vain Britannialle lempeitä lausekkeita, vaan ehkä sellaisenaan traumaattisen eropäätöksen jälkeen Britannialla ja muilla EU-mailla on yhteinen etu pitää talous- ja kauppasuhteet niin avoimina ja esteettöminä kuin mahdollista.

Kauppasuhteet tärkeät kummallekin

EU on Britannian suurin kauppakumppani mutta EU ei ole maa. Yksittäisistä maista Britannia käy vilkkaampaa kauppaa Yhdysvaltojen kuin yhdenkään EU-maan kanssa. Silti varsinkin rahoituspalveluiden mahdollisimman vapaa vienti uuden EU-rajan yli on Britannialle erittäin tärkeä tavoite. Samaan aikaan Britannia edustaa äärimmäisen tärkeitä vientimarkkinoita EU:n suurimman vientimaan Saksan teollisuudelle.

Saksan talous on täysin riippuvainen vientiteollisuuden hyvinvoinnista, joten Saksan etu vaatii mahdollisimman pikaista paluuta mahdollisimman vakaisiin taloussuhteisiin. Saksan vientivetoinen talousmalli ei kestäisi ilman vakavia vahinkoja sen enempää Britannian sulkemista vapaakauppa-alueen ulkopuolelle kuin epävarmuutta korostavan riitelyn ja syyttelyn jatkumista vuosien mittaiseksi kärvistelyksi.

Jos Britannian poliittinen koneisto panee Brexit-valinnan toteen, on siitä ainakin yksi varmasti myönteinen seuraus. Sen jälkeen Britannialla ja myös EU:lla on yksi suuri huoli vähemmän. Jos ja kun Brexit varmistuu ja toteutuu, ei siitä tarvitse enää kenenkään kantaa huolta.

Mutta Brexit ei poista kaikkia Euroopan ja EU:n huolia. Poliittisia huolia ja taloushuolia riittää kosolti Brexitin jälkeenkin.

Moniongelmainen EU kamppailee paraikaa useiden eri suunnilta päälle kaatuvien ongelmien kanssa, eikä Brexit-riski ollut suinkaan ainoa tai välttämättä edes vaikein.

Tyytymättömyys lisääntyy muuallakin

Vastassa on äänestäjien tyytymättömyyttä ja poliittista protestihenkeä kaikissa muissakin suurissa ja vähän pienemmissäkin EU-maissa eikä vain Britanniassa. Todennäköisesti brittien eroäänten voitto kasvattaa erilaisten poliittisten protestiliikkeiden suosiota muissakin maissa.

Viikko sitten EU:n ja valtaeliitin vastainen protestihenki nousi esiin Italian tärkeissä paikallishallinnon vaaleissa. Niissä uudehko protestipuolue Viiden tähden liike voitti pormestarin pestit Roomassa ja Torinossa ja kasvatti muuallakin kannatustaan.

Ensi sunnuntaina Espanja käy ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin, joista mielipidemittaukset povaavat lisää kannatusta tyytymättömien äänistä syntyneelle protestihenkiselle Podemos-puolueelle. Uudet vaalit ovat tarpeen, sillä viime vaalien heikentämät vakiintuneet valtapuolueet eivät ole kyennet kokoamaan maahan hallitusta.

Protestiäänet kaikuvat kovaa myös Ranskan ensi vuoden presidentinvaaleissa ja vuotta myöhemmin Saksan parlamenttivaaleissa. Nämä ovat EU:n kaksi poliittisesti tärkeintä jäsenmaata, ja kummassakin on jo vuosien ajan kasvanut samanlainen protestihenki kuin Britanniassa.

Ranskan Kansallisen rintaman Marie Le Pen haluaa ensin maan presidentiksi ja seuraavaksi eroon EU:sta. Saksan parlamentista lisää paikkoja hamuava Vaihtoehto Saksalle taas haluaisi purkaa euron ja sulkea rajat pakolaistulvalta. Kumpikin on tyytymätön EU:n nykyiseen toimintaan ja toimielimiin, joskin eri syistä.

Talousanemia ruokkii protesteja

Muhevaa kasvualustaa poliittiselle tyytymättömyydelle ja protestihengelle antaa näiden veroinen tai jopa suurempi EU:n ongelma, joka on talouskasvun heikkous tai suoranainen olemattomuus.

Koko EU:n ja varsinkin euroalueen talous on jo vuosien ajan potenut poikkeuksellisen sitkeää anemiaa. Kasvua ei ole kuulunut eikä näkynyt kuin hetkittäin ja pieninä annoksina, ja työttömyyden kaltaiset vitsaukset koettelevat kansalaisia paikoin raskaammin kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Jo vuosia jatkunut talouskriisi on työllisyyden lisäksi heikentänyt kansalaisten toimeentuloa ja elintasoa.

Talouskriisi on jo itsessään lisännyt tyytymättömien kansalaisten EU:n vastaista protestihenkeä. Eri maissa työpaikkansa menettäneet ja toimeentulostaan tinkineet miljoonat eurokansalaiset voivat helposti tulkita EU:n pettäneen lupauksensa vakaudesta, kasvusta ja tasaisesti unionin joka kolkkaan leviävästä hyvinvoinnista.

Eikä talouskriisi ole vain itsessään ongelma, vaan se on omiaan paisuttamaan toista samaan aikaan EU-maita koettelevaa kriisiä, viime vuosina mammuttimittoihin kasvanutta pakolaiskriisiä. Se nousi yhdeksi Brexit-kampanjoinnin keskeisistä teemoista, mutta pakolaiset tai pakolaiskriisi eivät ole peräisin Britanniasta vaan pääasiassa Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Talouskriisi ja pakolaiskriisi sekä niiden onneton hoitaminen – tai paremminkin hoitamatta jättäminen – on varsin helppo tulkita EU:n suuriksi epäonnistumisiksi. Näin ainakin tekee suuri osa eri EU-maissa hallituksiaan ja EU:ta vastaan kääntyneistä tyytymättömistä äänestäjistä.

Tämän lajin tyytymättömyys olisi tuskin kadonnut, vaikka Britannia olisi jatkanut EU:n jäsenenä, ja eropäätös todennäköisesti rohkaisee protestiääniä entistä kovemmiksi. Tyytymättömiä on eri EU-maissa entistä runsaammin, ja heitä on muuallakin kuin Britanniassa.

Tyytymättömyys voi johtaa mullistuksiin niin kuin Britannian ero osoittaa. Entiseen sitoutuneille ja muutosta vastustaville mullistukset näyttävät yksipuolisen huonoilta enteiltä, mutta tämä ei ole ainoa vaihtoehto. Neuvostoliiton hajoaminen järkytti aikanaan monia sen utopiaan sitoutuneita, mutta sittemmin kävi ilmi, ettei se ollutkaan pelkästään onneton tapahtuma.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    4. 4

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    5. 5

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    6. 6

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    7. 7

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Kostotoimien mahdollisuus Lähi-idässä nostaa jälleen öljyn hintaa

    10. 10

      Karu kommentti teki lopun työ­haaveista: ”Tolla naamalla et saa töitä” – tällaista on syrjintä Suomen työ­elämässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    5. 5

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    6. 6

      Uhkaako verokorttisi tuloraja ylittyä – toimi näin!

    7. 7

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    8. 8

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    9. 9

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    10. 10

      Merivoimien neljä uutta laivaa rakennetaan turvallisuussyistä Raumalla – luvassa satoja uusia työpaikkoja: ”laidasta laitaan väkeä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    7. 7

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    10. 10

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    11. Näytä lisää