Brexit on uuden alku eikä talouden tuomiopäivä

Julkaistu:

Näkökulma
Britannian ero Euroopan unionista (EU) on Euroopan suurin poliittinen mullistus sitten Neuvostoliiton murenemisen ja Saksan yhdistymisen. Se lisää talouden epävarmuutta ja finanssimarkkinoiden ailahtelua ennalta arvaamattoman pitkäksi aikaa.


Brexit voi olla Britannian pääministerin uran loppu, mutta se ei ole maailman eikä edes Euroopan loppu. Se on uuden alku, millaiseksi se sitten muodostuukaan.

Ero on finanssimarkkinoille verrattomasti suurempi yllätys kuin EU-jäsenyyden jatko olisi ollut. Siksi kurssiliikkeet alas voivat revetä paljon rajummiksi kuin "remain"-ratkaisua seuranneet nousut olisivat olleet.

Mutta finanssimarkkinoiden ensi reaktiot ovat helposti liioittelevia. Ne kuvastavat ensin myttyyn menneiden "Britannia pysyy EU:ssa" -veikkausten rajua pettymystä ja karvaita tappioita, ja sen jälkeen markkinat alkavat hinnoitella kenties kuukausia kestävää epävarmuutta politiikan ja talouden tulevaisuudesta.

Rajutkaan kurssiheilahdukset tai -laskut eivät kuitenkaan ole luotettava ennusmerkki talouden varmoista tuhoista, sillä ne kuvaavat enemmän epävarmuutta tulevasta kuin varmaa talouden tuomiopäivää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Talousennusteet epävarmoja

Lähipäivien "varmoina" esitettyjä talousennusteita kannattaa tuskin ottaa täydestä todesta eikä sen enempää Britannian omien kuin varsinkaan EU:n poliittisen päättäjien "talousennusteita" kannata uskoa alkuunkaan. Ne ovat poliittisia viestejä ja edessä olevien vaikeiden neuvottelujen pohjustusta eivätkä vakavasti otettavia arvioita talouden todennäköisistä näkymistä.

Niin kauan kuin Britannian ja EU:ssa jatkavien maiden tai Britannian ja Yhdysvaltojen tai muiden kauppakumppaneiden taloussuhteet on neuvoteltava uusiksi ja noiden suhteiden luonteesta ei ole tietoa, on myös Britannian talouden ennustaminen epävarmaa arvailua.

Se on käytännössä kokonaan poliitikoista kiinni, kuinka paljon ja kuinka kauan Britannian talous kärsii eropäätöksen, -valmisteluiden ja -neuvotteluiden sekä lopulta itse eroamisen aiheuttamasta epävarmuudesta. Talouden toimijat yrittäjistä ja yrityksistä finanssipelureihin kyllä sopeutuvat mihin tahansa lopputulokseen, mutta epävarmuus on niille myrkkyä.

EU:n ja Britannian talous- ja rahapolitiikan päättäjät edustavat "Lehman-sukupolvea", joten heidän toimistaan lienee mahdollista esittää ainakin yksi veikkaus:

Mitä rajummaksi finanssimarkkinoiden kurssilevottomuus ja -lasku lähipäivinä ja -viikkoina äityy sitä massiivisemmin rahapolitiikan päättäjät keskuspankeissa valavat omanlaistaan öljyä laineille ja sitä tarmokkaammin talous- ja europolitiikan päättäjät pyrkivät vakautta kohentaviin uusiin talous- ja kauppasopimuksiin Britannian ja EU:n välillä.

Ja mitä rajumpi kurssirymistely säestää sopimusneuvotteluita sitä suotuisammiksi ne todennäköisesti päätyvät. Eikä suotuisa välttämättä tarkoita vain Britannialle lempeitä lausekkeita, vaan ehkä sellaisenaan traumaattisen eropäätöksen jälkeen Britannialla ja muilla EU-mailla on yhteinen etu pitää talous- ja kauppasuhteet niin avoimina ja esteettöminä kuin mahdollista.

Kauppasuhteet tärkeät kummallekin

EU on Britannian suurin kauppakumppani mutta EU ei ole maa. Yksittäisistä maista Britannia käy vilkkaampaa kauppaa Yhdysvaltojen kuin yhdenkään EU-maan kanssa. Silti varsinkin rahoituspalveluiden mahdollisimman vapaa vienti uuden EU-rajan yli on Britannialle erittäin tärkeä tavoite. Samaan aikaan Britannia edustaa äärimmäisen tärkeitä vientimarkkinoita EU:n suurimman vientimaan Saksan teollisuudelle.

Saksan talous on täysin riippuvainen vientiteollisuuden hyvinvoinnista, joten Saksan etu vaatii mahdollisimman pikaista paluuta mahdollisimman vakaisiin taloussuhteisiin. Saksan vientivetoinen talousmalli ei kestäisi ilman vakavia vahinkoja sen enempää Britannian sulkemista vapaakauppa-alueen ulkopuolelle kuin epävarmuutta korostavan riitelyn ja syyttelyn jatkumista vuosien mittaiseksi kärvistelyksi.

Jos Britannian poliittinen koneisto panee Brexit-valinnan toteen, on siitä ainakin yksi varmasti myönteinen seuraus. Sen jälkeen Britannialla ja myös EU:lla on yksi suuri huoli vähemmän. Jos ja kun Brexit varmistuu ja toteutuu, ei siitä tarvitse enää kenenkään kantaa huolta.

Mutta Brexit ei poista kaikkia Euroopan ja EU:n huolia. Poliittisia huolia ja taloushuolia riittää kosolti Brexitin jälkeenkin.

Moniongelmainen EU kamppailee paraikaa useiden eri suunnilta päälle kaatuvien ongelmien kanssa, eikä Brexit-riski ollut suinkaan ainoa tai välttämättä edes vaikein.

Tyytymättömyys lisääntyy muuallakin

Vastassa on äänestäjien tyytymättömyyttä ja poliittista protestihenkeä kaikissa muissakin suurissa ja vähän pienemmissäkin EU-maissa eikä vain Britanniassa. Todennäköisesti brittien eroäänten voitto kasvattaa erilaisten poliittisten protestiliikkeiden suosiota muissakin maissa.

Viikko sitten EU:n ja valtaeliitin vastainen protestihenki nousi esiin Italian tärkeissä paikallishallinnon vaaleissa. Niissä uudehko protestipuolue Viiden tähden liike voitti pormestarin pestit Roomassa ja Torinossa ja kasvatti muuallakin kannatustaan.

Ensi sunnuntaina Espanja käy ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin, joista mielipidemittaukset povaavat lisää kannatusta tyytymättömien äänistä syntyneelle protestihenkiselle Podemos-puolueelle. Uudet vaalit ovat tarpeen, sillä viime vaalien heikentämät vakiintuneet valtapuolueet eivät ole kyennet kokoamaan maahan hallitusta.

Protestiäänet kaikuvat kovaa myös Ranskan ensi vuoden presidentinvaaleissa ja vuotta myöhemmin Saksan parlamenttivaaleissa. Nämä ovat EU:n kaksi poliittisesti tärkeintä jäsenmaata, ja kummassakin on jo vuosien ajan kasvanut samanlainen protestihenki kuin Britanniassa.

Ranskan Kansallisen rintaman Marie Le Pen haluaa ensin maan presidentiksi ja seuraavaksi eroon EU:sta. Saksan parlamentista lisää paikkoja hamuava Vaihtoehto Saksalle taas haluaisi purkaa euron ja sulkea rajat pakolaistulvalta. Kumpikin on tyytymätön EU:n nykyiseen toimintaan ja toimielimiin, joskin eri syistä.

Talousanemia ruokkii protesteja

Muhevaa kasvualustaa poliittiselle tyytymättömyydelle ja protestihengelle antaa näiden veroinen tai jopa suurempi EU:n ongelma, joka on talouskasvun heikkous tai suoranainen olemattomuus.

Koko EU:n ja varsinkin euroalueen talous on jo vuosien ajan potenut poikkeuksellisen sitkeää anemiaa. Kasvua ei ole kuulunut eikä näkynyt kuin hetkittäin ja pieninä annoksina, ja työttömyyden kaltaiset vitsaukset koettelevat kansalaisia paikoin raskaammin kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Jo vuosia jatkunut talouskriisi on työllisyyden lisäksi heikentänyt kansalaisten toimeentuloa ja elintasoa.

Talouskriisi on jo itsessään lisännyt tyytymättömien kansalaisten EU:n vastaista protestihenkeä. Eri maissa työpaikkansa menettäneet ja toimeentulostaan tinkineet miljoonat eurokansalaiset voivat helposti tulkita EU:n pettäneen lupauksensa vakaudesta, kasvusta ja tasaisesti unionin joka kolkkaan leviävästä hyvinvoinnista.

Eikä talouskriisi ole vain itsessään ongelma, vaan se on omiaan paisuttamaan toista samaan aikaan EU-maita koettelevaa kriisiä, viime vuosina mammuttimittoihin kasvanutta pakolaiskriisiä. Se nousi yhdeksi Brexit-kampanjoinnin keskeisistä teemoista, mutta pakolaiset tai pakolaiskriisi eivät ole peräisin Britanniasta vaan pääasiassa Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Talouskriisi ja pakolaiskriisi sekä niiden onneton hoitaminen – tai paremminkin hoitamatta jättäminen – on varsin helppo tulkita EU:n suuriksi epäonnistumisiksi. Näin ainakin tekee suuri osa eri EU-maissa hallituksiaan ja EU:ta vastaan kääntyneistä tyytymättömistä äänestäjistä.

Tämän lajin tyytymättömyys olisi tuskin kadonnut, vaikka Britannia olisi jatkanut EU:n jäsenenä, ja eropäätös todennäköisesti rohkaisee protestiääniä entistä kovemmiksi. Tyytymättömiä on eri EU-maissa entistä runsaammin, ja heitä on muuallakin kuin Britanniassa.

Tyytymättömyys voi johtaa mullistuksiin niin kuin Britannian ero osoittaa. Entiseen sitoutuneille ja muutosta vastustaville mullistukset näyttävät yksipuolisen huonoilta enteiltä, mutta tämä ei ole ainoa vaihtoehto. Neuvostoliiton hajoaminen järkytti aikanaan monia sen utopiaan sitoutuneita, mutta sittemmin kävi ilmi, ettei se ollutkaan pelkästään onneton tapahtuma.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    2. 2

      2 500 euron korvausta perhevapaasta on haettu vasta vähän

    3. 3

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    4. 4

      EKP:n pääjohtaja: Euroalueen talouskasvu on vankkaa ja laajaa

    5. 5

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    6. 6

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    7. 7

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    8. 8

      HS: TEAMin hallitus hylkäsi viisi kemianalan neuvottelutulosta

    9. 9

      Joululahjat Kiinasta? Posti: Kohta on kiire – mm. Black Friday, Cyber Monday ja 1212 ruuhkauttavat

    10. 10

      Valinnanvapauslinjaukset lausunnoilla – "Voisi jopa lyödä vetoa, että vaatii korjauksia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    3. 3

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    7. 7

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    8. 8

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    8. 8

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää