Vaikea myöntää – Brexit-riski on oire eikä ongelma

Julkaistu:

Analyysi
Britannian EU-eron mahdollisuus on jo ennen ensi viikon kansanäänestystä lisännyt politiikan ja talouden jännitteitä. Mutta Brexit ei ole varsinainen ongelma, vaan yksi uusi oire moniongelmaisen EU:n kriisissä.
Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista (EU) olisi toistaiseksi raskain takaisku jo vuosikymmenten ajan vaihe vaiheelta yhä tiiviimmäksi pyrkineen unionin yhdentymistaipaleella.

Silti takaiskusta tai sen uhasta on turha syyttää yksin brittejä. Syytä on yhtä paljon tai enemmän kanaalin toisella puolella EU:n pääkaupungissa Brysselissä.

Kutsumanimen Brexit saanut Britannian ero todennäköisesti lisäisi ainakin joksikin aikaa Euroopan talouden ja politiikan jännitteitä ja epävarmuutta, mutta se olisi kuitenkin liian helppo syntipukki kaikille EU:n ongelmille.

Vaikka Brexit ajaisi EU:n poliittiseen ja taloudelliseenkin kriisiin, se ei olisi kriisin varsinainen ja perimmäinen syy. Sen sijaan pelkkä jäsenmaan eron mahdollisuus on oire ja merkki moniongelmaisen EU:n omasta kriisistä.

Brittien erohalut oirehtivat samanlaisesta kansalaisten tyytymättömyydestä EU:n toimiin ja toimielimiin kuin nousi esiin viimekertaisissa eurovaaleissa eli EU:n parlamentin vaaleissa kaksi vuotta sitten.

Vuoden 2014 toukokuun eurovaaleissa parlamenttiin nousi useista EU-maista entistä enemmän erityyppisten protestipuolueiden edustajia, mikä kertoi ja yhä kertoo äänestäjien entistä laajemmasta tyytymättömyydestä EU:n toimiin ja toimielimiin.

Tyytymättömyyttä aiheuttaneet ongelmat eivät kuitenkaan ole tyytymättömien äänestäjien saati protestipuolueiden syytä, vaan protestiäänet ovat varsinaisten ongelmien seurausta.

Sama toistuu paraikaa Britanniassa, jossa eroa vaativat britit oirehtivat EU:n ongelmista eikä päivänvastoin.

Talouskriisi lisäsi tyytymättömyyttä

Kunkin tyytymättömän äänestäjän huolet, pettymykset ja epäluulot voivat olla perusteltuja tai perusteettomia, mutta ne ovat aitoja. Ne vaikuttivat eurovaalien tulokseen pari vuotta sitten ja ne vaikuttavat ensi viikon Brexit-äänestykseen.

Tyytymättömien mielipiteet ja puheenvuorot on helppo leimata populismiksi tai jonkinlaiseksi tietämättömien nurkkapatrioottien "EU-kriittiseksi ideologiaksi", mutta näin torjumalla ongelmat ja oireet menevät herkästi sekaisin.

Kriittiset puheenvuorot ja kriittiset äänestystulokset olisi EU:n kannattajienkin syytä ottaa vakavasti, sillä ne ovat omanlaisensa heijastus EU:n onnistumisista ja epäonnistumisista.

Toki osa tyytymättömyydestä johtuu muista syistä kuin EU:sta ja sen ongelmista, mutta tuskin protestit ovat pelkästään aiheettomia tai kaikki tyytymättömät väärässä saati liittyneet jonkinlaiseen EU:n vastaiseen aatteeseen.

Ilmeisesti yksi keskeisistä syistä protestiäänten ja muunlaisen tyytymättömyyden lisääntymiseen löytyy taloudesta ja ennen kaikkea sen heikkoudesta.

EU ja eritoten euroalue ajautuivat maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä aivan omaan eurokriisiinsä, jota alueen talousviranomaiset eivät ole onnistuneet taltuttamaan nyt jo kahdeksatta vuotta jatkuneiden "pelastustoimien" ja talouden "kurinpalautusten" avulla.

Kriisin voimakkuus ja pitkittyminen on ollut omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta euroalueen ja EU:n kykyyn tarjota vastinetta vakauden ja kasvun talouslupaukselle.

Talouskriisi on itsessään ymmärrettävä syy tyytymättömyyteen, sillä erittäin raskas työttömyys ja muut talouden vastoinkäymiset ankarine vyönkiristyksineen ovat koetelleet EU-kansalaisten toimeentuloa, elintasoa, hyvinvointia ja malttia.

Talouskriisi on epäsuorilla haittavaikutuksillaan pahentanut pakolaiskriisin kaltaisia muitakin koettelemuksia, sillä talousvaikeudet ovat heikentäneet EU:n ja EU-maiden taloudellista ja poliittista voimaa ja kykyä vastata muihinkaan vastoinkäymisiin.

Näin moniongelmainen EU on tyytymättömien kansalaisten silmissä luisunut kriisi kriisiltä epäsuotuisampaan valoon.

Kriisi paljasti suuria virheitä

Tavanomaisen taantumatyytymättömyyden lisäksi EU-kritiikkiä on lisännyt se, että talouskriisi on nostanut esiin EU:n aiemmin tekemiä suuria vikatikkejä. Kriisi on paljastanut esimerkiksi talous- ja rahaliitto EMUn niin sanotut valuviat.

Kriisin luonne, mittakaava ja kesto ovat osoittaneet historiallisen suureksi talousvirheeksi sen, että euromaat siirtyivät yhteiseen rahaan ja keskitettyyn rahapolitiikkaan ilman minkäänlaisia valmiuksia yhteisvaluutan vaikutuksista koituvien ongelmien kohtaamiseen.

Virheen vakavuutta korostaa, että rahaliiton valuviat eivät olleet yllätys, vaan ne olivat EU:n omassakin tiedossa hyvissä ajoin ennen euroon siirtymisen. EU tiesi ainakin 1970-luvulta lähtien, että yhteinen raha edellyttää rinnalleen myös talouspolitiikan ja budjettien keskittämistä.

EU-päättäjät arvelivat 1990-luvulla jäsenmaiden budjettien osittaisenkin keskittämisen ja keskinäiset tulonsiirrot poliittisesti mahdottomiksi, mutta he halusivat ja saivat silti yhteisvaluutan.

Puolivalmiiseen euroon kannusti oletus, että ennen pitkää eteen tuleva kriisi kyllä tarjoaa aikanaan tilaisuuden myös talouspolitiikan keskittämiseen.

Eurokriisi onkin toiminut perusteena lukuisille EU:n talousuudistuksille, joiden vaikutuksesta talouspolitiikan suunnittelu- ja ohjausvaltaa on siirtynyt jäsenmaista EU:n toimielimille.

Kriisitoimien varjolla etenkin euroalue on kehittynyt kuin huomaamatta kohti yhä tiiviimpää ja yhä liittovaltiomaisempaa rakennetta. Tämä on osaltaan voimistanut kriittisen kansanosan tyytymättömyyttä ja epäluuloa. Samaan tapaan pakolaiskriisi on herättänyt epäluuloa EU:n sisärajojen avaamista kohtaan.

Britannia ei ole euromaa eikä rajattoman liikkumisen schengen-maa, mutta EU:n alituiset yhdentymispyrkimykset ovat silti herättäneet briteissäkin kasvavaa epäluuloa. Siksi Brexit on suurelle osalle äänestäjiä aidosti varteen otettava vaihtoehto.

EU-utopiat lisänneet vastarintaa

Tulkinnat EU:n poliittisista ongelmista ja liittovaltiokehitystä ajavan euroeliitin virheistä ja poliittisista riskeistä eivät ole pelkästään "populistien" tai "EU-kriittisen aatteen" vääristelevää panettelua.

Osa EU:n sisäpiiriläisistäkin on varsin hyvin perillä poliittisen ilmapiirin herkkyydestä sekä tyytymättömyyden lisääntymisestä ja sen syistä.

Näitä EU-eliitin tarkkasilmäisiä edustaa ainakin Donald Tusk. Hän on EU:n poliittisesta linjasta vastaavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja yksi unionin ylintä poliittista tai hallinnollista valtaa käyttävästä "viidestä presidentistä".

Tusk kävi viime keskiviikkona Helsingissä, mutta sillä vierailulla hän toisti samaa huolta Brexit-riskeistä kuin muutkin EU-johtajat ovat viime viikkoina toistelleet. Paljon mielenkiintoisemman ja tärkeämmän puheen hän piti muutamaa viikkoa aiemmin Euroopan kansanpuolueen EPP:n juhlakokouksessa.

Juhlapuheessaan Tusk puki sanoiksi suuren osan siitä turhautumisesta, josta kumpuavat viime vuosien mielenosoitusten ja protestivaalien vastalauseet.

Hän tunnusti avoimesti ja kiertelemättä, että "Euroopan nopean ja täydellisen yhdistämisen ihanteesta syntynyt pakkomielle on estänyt meitä huomaamasta, etteivät Euroopan kansalaiset jakaneetkaan meidän eurointoamme."

Tuskin mukaan osa EU:n keskeisistä tavoitteista on osoittautunut todellisuudelle vieraiksi utopioiksi. Näiden haaveiden ja harhojen havittelu ei ole toteuttanut yhdistyneen Euroopan ihannetta, vaan se on päinvastoin herättänyt kritiikkiä ja kielteisyyttä sekä kasvavaa epäluuloa koko yhdistymisen mielekkyydestä.

Tästä epäluulosta kumpuaa suuri osa ensi viikon Brexit-äänistä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Paskalain hakemustulva poltti virkamiesten lomat – tämä voi olla vasta alkua: ”Se on aivan liikaa”

    2. 2

      Savonlinnalainen Harri tietää jätevesilain aiheuttaman piinan: ”Iäkkäät mökinomistajat ovat suorastaan ahdistuneet”

    3. 3

      Näpistelijät luulivat löytäneensä porsaanreiän ruokakaupoista – asiantuntija: toiminta yhä röyhkeämpää

    4. 4

      Kela paljasti: täällä maksetaan eniten asumistukia

    5. 5

      OP:lla ja Nordealla oli häiriöitä pankkipalveluissa

    6. 6

      Nordeassa valmisteltiin pörssitiedotetta, kun yhtäkkiä ikkunan takana leijui drone – Yle vahvistaa kuvanneensa pääkonttoria ilmasta käsin

    7. 7

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    8. 8

      Kysely: Kahden tyyppisten mökkien kysyntä väheni rajusti koko Suomessa – välittäjä pamautti syyn ykskantaan: ”Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään”

    9. 9

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    10. 10

      Yli 10 000 suomalaista paljasti, paljonko tilillä on rahaa – asiantuntija kertoo, millainen saldon tulisi olla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näpistelijät luulivat löytäneensä porsaanreiän ruokakaupoista – asiantuntija: toiminta yhä röyhkeämpää

    2. 2

      Kysely: Kahden tyyppisten mökkien kysyntä väheni rajusti koko Suomessa – välittäjä pamautti syyn ykskantaan: ”Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään”

    3. 3

      Yli 10 000 suomalaista paljasti, paljonko tilillä on rahaa – asiantuntija kertoo, millainen saldon tulisi olla

    4. 4

      Kela paljasti: täällä maksetaan eniten asumistukia

    5. 5

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    6. 6

      Nordeassa valmisteltiin pörssitiedotetta, kun yhtäkkiä ikkunan takana leijui drone – Yle vahvistaa kuvanneensa pääkonttoria ilmasta käsin

    7. 7

      OP:lla ja Nordealla oli häiriöitä pankkipalveluissa

    8. 8

      Paskalain hakemustulva poltti virkamiesten lomat – tämä voi olla vasta alkua: ”Se on aivan liikaa”

    9. 9

      Palkka 3 700 euroa tai 2 900 euroa kuussa – naisen euro yksityisellä sektorilla oli viime vuonna 78 senttiä

    10. 10

      Karu kommentti teki lopun työ­haaveista: ”Tolla naamalla et saa töitä” – tällaista on syrjintä Suomen työ­elämässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    2. 2

      Kansa hämmästyi ministerien veloista: ”On siinä jälkipolvilla ihmettelemistä” – asiantuntija kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      Näpistelijät luulivat löytäneensä porsaanreiän ruokakaupoista – asiantuntija: toiminta yhä röyhkeämpää

    4. 4

      Kysely: Kahden tyyppisten mökkien kysyntä väheni rajusti koko Suomessa – välittäjä pamautti syyn ykskantaan: ”Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään”

    5. 5

      5 vuoden liitto päättyi miehen kuolemaan: leski vaati puolta miehen 108-kertaisesta omaisuudesta – salasi pankkitilinsä tapahtumat

    6. 6

      Yli 10 000 suomalaista paljasti, paljonko tilillä on rahaa – asiantuntija kertoo, millainen saldon tulisi olla

    7. 7

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    8. 8

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    9. 9

      Kela paljasti: täällä maksetaan eniten asumistukia

    10. 10

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    11. Näytä lisää