Vaikea myöntää – Brexit-riski on oire eikä ongelma

Julkaistu:

Analyysi
Britannian EU-eron mahdollisuus on jo ennen ensi viikon kansanäänestystä lisännyt politiikan ja talouden jännitteitä. Mutta Brexit ei ole varsinainen ongelma, vaan yksi uusi oire moniongelmaisen EU:n kriisissä.
Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista (EU) olisi toistaiseksi raskain takaisku jo vuosikymmenten ajan vaihe vaiheelta yhä tiiviimmäksi pyrkineen unionin yhdentymistaipaleella.

Silti takaiskusta tai sen uhasta on turha syyttää yksin brittejä. Syytä on yhtä paljon tai enemmän kanaalin toisella puolella EU:n pääkaupungissa Brysselissä.

Kutsumanimen Brexit saanut Britannian ero todennäköisesti lisäisi ainakin joksikin aikaa Euroopan talouden ja politiikan jännitteitä ja epävarmuutta, mutta se olisi kuitenkin liian helppo syntipukki kaikille EU:n ongelmille.

Vaikka Brexit ajaisi EU:n poliittiseen ja taloudelliseenkin kriisiin, se ei olisi kriisin varsinainen ja perimmäinen syy. Sen sijaan pelkkä jäsenmaan eron mahdollisuus on oire ja merkki moniongelmaisen EU:n omasta kriisistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Brittien erohalut oirehtivat samanlaisesta kansalaisten tyytymättömyydestä EU:n toimiin ja toimielimiin kuin nousi esiin viimekertaisissa eurovaaleissa eli EU:n parlamentin vaaleissa kaksi vuotta sitten.

Vuoden 2014 toukokuun eurovaaleissa parlamenttiin nousi useista EU-maista entistä enemmän erityyppisten protestipuolueiden edustajia, mikä kertoi ja yhä kertoo äänestäjien entistä laajemmasta tyytymättömyydestä EU:n toimiin ja toimielimiin.

Tyytymättömyyttä aiheuttaneet ongelmat eivät kuitenkaan ole tyytymättömien äänestäjien saati protestipuolueiden syytä, vaan protestiäänet ovat varsinaisten ongelmien seurausta.

Sama toistuu paraikaa Britanniassa, jossa eroa vaativat britit oirehtivat EU:n ongelmista eikä päivänvastoin.

Talouskriisi lisäsi tyytymättömyyttä

Kunkin tyytymättömän äänestäjän huolet, pettymykset ja epäluulot voivat olla perusteltuja tai perusteettomia, mutta ne ovat aitoja. Ne vaikuttivat eurovaalien tulokseen pari vuotta sitten ja ne vaikuttavat ensi viikon Brexit-äänestykseen.

Tyytymättömien mielipiteet ja puheenvuorot on helppo leimata populismiksi tai jonkinlaiseksi tietämättömien nurkkapatrioottien "EU-kriittiseksi ideologiaksi", mutta näin torjumalla ongelmat ja oireet menevät herkästi sekaisin.

Kriittiset puheenvuorot ja kriittiset äänestystulokset olisi EU:n kannattajienkin syytä ottaa vakavasti, sillä ne ovat omanlaisensa heijastus EU:n onnistumisista ja epäonnistumisista.

Toki osa tyytymättömyydestä johtuu muista syistä kuin EU:sta ja sen ongelmista, mutta tuskin protestit ovat pelkästään aiheettomia tai kaikki tyytymättömät väärässä saati liittyneet jonkinlaiseen EU:n vastaiseen aatteeseen.

Ilmeisesti yksi keskeisistä syistä protestiäänten ja muunlaisen tyytymättömyyden lisääntymiseen löytyy taloudesta ja ennen kaikkea sen heikkoudesta.

EU ja eritoten euroalue ajautuivat maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä aivan omaan eurokriisiinsä, jota alueen talousviranomaiset eivät ole onnistuneet taltuttamaan nyt jo kahdeksatta vuotta jatkuneiden "pelastustoimien" ja talouden "kurinpalautusten" avulla.

Kriisin voimakkuus ja pitkittyminen on ollut omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta euroalueen ja EU:n kykyyn tarjota vastinetta vakauden ja kasvun talouslupaukselle.

Talouskriisi on itsessään ymmärrettävä syy tyytymättömyyteen, sillä erittäin raskas työttömyys ja muut talouden vastoinkäymiset ankarine vyönkiristyksineen ovat koetelleet EU-kansalaisten toimeentuloa, elintasoa, hyvinvointia ja malttia.

Talouskriisi on epäsuorilla haittavaikutuksillaan pahentanut pakolaiskriisin kaltaisia muitakin koettelemuksia, sillä talousvaikeudet ovat heikentäneet EU:n ja EU-maiden taloudellista ja poliittista voimaa ja kykyä vastata muihinkaan vastoinkäymisiin.

Näin moniongelmainen EU on tyytymättömien kansalaisten silmissä luisunut kriisi kriisiltä epäsuotuisampaan valoon.

Kriisi paljasti suuria virheitä

Tavanomaisen taantumatyytymättömyyden lisäksi EU-kritiikkiä on lisännyt se, että talouskriisi on nostanut esiin EU:n aiemmin tekemiä suuria vikatikkejä. Kriisi on paljastanut esimerkiksi talous- ja rahaliitto EMUn niin sanotut valuviat.

Kriisin luonne, mittakaava ja kesto ovat osoittaneet historiallisen suureksi talousvirheeksi sen, että euromaat siirtyivät yhteiseen rahaan ja keskitettyyn rahapolitiikkaan ilman minkäänlaisia valmiuksia yhteisvaluutan vaikutuksista koituvien ongelmien kohtaamiseen.

Virheen vakavuutta korostaa, että rahaliiton valuviat eivät olleet yllätys, vaan ne olivat EU:n omassakin tiedossa hyvissä ajoin ennen euroon siirtymisen. EU tiesi ainakin 1970-luvulta lähtien, että yhteinen raha edellyttää rinnalleen myös talouspolitiikan ja budjettien keskittämistä.

EU-päättäjät arvelivat 1990-luvulla jäsenmaiden budjettien osittaisenkin keskittämisen ja keskinäiset tulonsiirrot poliittisesti mahdottomiksi, mutta he halusivat ja saivat silti yhteisvaluutan.

Puolivalmiiseen euroon kannusti oletus, että ennen pitkää eteen tuleva kriisi kyllä tarjoaa aikanaan tilaisuuden myös talouspolitiikan keskittämiseen.

Eurokriisi onkin toiminut perusteena lukuisille EU:n talousuudistuksille, joiden vaikutuksesta talouspolitiikan suunnittelu- ja ohjausvaltaa on siirtynyt jäsenmaista EU:n toimielimille.

Kriisitoimien varjolla etenkin euroalue on kehittynyt kuin huomaamatta kohti yhä tiiviimpää ja yhä liittovaltiomaisempaa rakennetta. Tämä on osaltaan voimistanut kriittisen kansanosan tyytymättömyyttä ja epäluuloa. Samaan tapaan pakolaiskriisi on herättänyt epäluuloa EU:n sisärajojen avaamista kohtaan.

Britannia ei ole euromaa eikä rajattoman liikkumisen schengen-maa, mutta EU:n alituiset yhdentymispyrkimykset ovat silti herättäneet briteissäkin kasvavaa epäluuloa. Siksi Brexit on suurelle osalle äänestäjiä aidosti varteen otettava vaihtoehto.

EU-utopiat lisänneet vastarintaa

Tulkinnat EU:n poliittisista ongelmista ja liittovaltiokehitystä ajavan euroeliitin virheistä ja poliittisista riskeistä eivät ole pelkästään "populistien" tai "EU-kriittisen aatteen" vääristelevää panettelua.

Osa EU:n sisäpiiriläisistäkin on varsin hyvin perillä poliittisen ilmapiirin herkkyydestä sekä tyytymättömyyden lisääntymisestä ja sen syistä.

Näitä EU-eliitin tarkkasilmäisiä edustaa ainakin Donald Tusk. Hän on EU:n poliittisesta linjasta vastaavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja yksi unionin ylintä poliittista tai hallinnollista valtaa käyttävästä "viidestä presidentistä".

Tusk kävi viime keskiviikkona Helsingissä, mutta sillä vierailulla hän toisti samaa huolta Brexit-riskeistä kuin muutkin EU-johtajat ovat viime viikkoina toistelleet. Paljon mielenkiintoisemman ja tärkeämmän puheen hän piti muutamaa viikkoa aiemmin Euroopan kansanpuolueen EPP:n juhlakokouksessa.

Juhlapuheessaan Tusk puki sanoiksi suuren osan siitä turhautumisesta, josta kumpuavat viime vuosien mielenosoitusten ja protestivaalien vastalauseet.

Hän tunnusti avoimesti ja kiertelemättä, että "Euroopan nopean ja täydellisen yhdistämisen ihanteesta syntynyt pakkomielle on estänyt meitä huomaamasta, etteivät Euroopan kansalaiset jakaneetkaan meidän eurointoamme."

Tuskin mukaan osa EU:n keskeisistä tavoitteista on osoittautunut todellisuudelle vieraiksi utopioiksi. Näiden haaveiden ja harhojen havittelu ei ole toteuttanut yhdistyneen Euroopan ihannetta, vaan se on päinvastoin herättänyt kritiikkiä ja kielteisyyttä sekä kasvavaa epäluuloa koko yhdistymisen mielekkyydestä.

Tästä epäluulosta kumpuaa suuri osa ensi viikon Brexit-äänistä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    2. 2

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    3. 3

      Koboltti on nyt ennätyksellisen kallista – hinta liki kolminkertaistui kahdessa vuodessa

    4. 4

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    5. 5

      NYT: Kryptorikkaiden uusi uhka ympäri maailmaa – rikolliset kaappaavat ja vaativat virtuaalirahaa

    6. 6

      Hoiva-alalle tulossa kolme lakkoa: työriita iskisi satoihin toimipisteisiin

    7. 7

      Suomen tulli takavarikoinut liki 2 000 bitcoinia – mutta mitä niille tehdään?

    8. 8

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    9. 9

      Osakas häiritsi remonttia – taloyhtiö turvautui äärimmäiseen keinoon: huoneisto haltuun ja riitapukarille 40 000 euron lasku

    10. 10

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    2. 2

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    3. 3

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    4. 4

      Osakas häiritsi remonttia – taloyhtiö turvautui äärimmäiseen keinoon: huoneisto haltuun ja riitapukarille 40 000 euron lasku

    5. 5

      Aktiivimallin ensimmäinen leikkuri lähestyy: 5 tapaa välttää tuen vähennys

    6. 6

      Hoiva-alalle tulossa kolme lakkoa: työriita iskisi satoihin toimipisteisiin

    7. 7

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    8. 8

      Menestynyt hävikkiruokayritys paljastui kopioksi – perustaja tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisesta

    9. 9

      Suomen tulli takavarikoinut liki 2 000 bitcoinia – mutta mitä niille tehdään?

    10. 10

      ”Yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    2. 2

      Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    10. 10

      Hiihtäjät löysivät kahvilan: yrittäjä sai pankilta oudon puhelun Lidlin kassalla – ”Olivat minun rahojani palauttamassa”

    11. Näytä lisää