Pörssiuutiset

Vaikea myöntää – Brexit-riski on oire eikä ongelma

Julkaistu:

Analyysi
Britannian EU-eron mahdollisuus on jo ennen ensi viikon kansanäänestystä lisännyt politiikan ja talouden jännitteitä. Mutta Brexit ei ole varsinainen ongelma, vaan yksi uusi oire moniongelmaisen EU:n kriisissä.
Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista (EU) olisi toistaiseksi raskain takaisku jo vuosikymmenten ajan vaihe vaiheelta yhä tiiviimmäksi pyrkineen unionin yhdentymistaipaleella.

Silti takaiskusta tai sen uhasta on turha syyttää yksin brittejä. Syytä on yhtä paljon tai enemmän kanaalin toisella puolella EU:n pääkaupungissa Brysselissä.

Kutsumanimen Brexit saanut Britannian ero todennäköisesti lisäisi ainakin joksikin aikaa Euroopan talouden ja politiikan jännitteitä ja epävarmuutta, mutta se olisi kuitenkin liian helppo syntipukki kaikille EU:n ongelmille.

Vaikka Brexit ajaisi EU:n poliittiseen ja taloudelliseenkin kriisiin, se ei olisi kriisin varsinainen ja perimmäinen syy. Sen sijaan pelkkä jäsenmaan eron mahdollisuus on oire ja merkki moniongelmaisen EU:n omasta kriisistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Brittien erohalut oirehtivat samanlaisesta kansalaisten tyytymättömyydestä EU:n toimiin ja toimielimiin kuin nousi esiin viimekertaisissa eurovaaleissa eli EU:n parlamentin vaaleissa kaksi vuotta sitten.

Vuoden 2014 toukokuun eurovaaleissa parlamenttiin nousi useista EU-maista entistä enemmän erityyppisten protestipuolueiden edustajia, mikä kertoi ja yhä kertoo äänestäjien entistä laajemmasta tyytymättömyydestä EU:n toimiin ja toimielimiin.

Tyytymättömyyttä aiheuttaneet ongelmat eivät kuitenkaan ole tyytymättömien äänestäjien saati protestipuolueiden syytä, vaan protestiäänet ovat varsinaisten ongelmien seurausta.

Sama toistuu paraikaa Britanniassa, jossa eroa vaativat britit oirehtivat EU:n ongelmista eikä päivänvastoin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Talouskriisi lisäsi tyytymättömyyttä

Kunkin tyytymättömän äänestäjän huolet, pettymykset ja epäluulot voivat olla perusteltuja tai perusteettomia, mutta ne ovat aitoja. Ne vaikuttivat eurovaalien tulokseen pari vuotta sitten ja ne vaikuttavat ensi viikon Brexit-äänestykseen.

Tyytymättömien mielipiteet ja puheenvuorot on helppo leimata populismiksi tai jonkinlaiseksi tietämättömien nurkkapatrioottien "EU-kriittiseksi ideologiaksi", mutta näin torjumalla ongelmat ja oireet menevät herkästi sekaisin.

Kriittiset puheenvuorot ja kriittiset äänestystulokset olisi EU:n kannattajienkin syytä ottaa vakavasti, sillä ne ovat omanlaisensa heijastus EU:n onnistumisista ja epäonnistumisista.

Toki osa tyytymättömyydestä johtuu muista syistä kuin EU:sta ja sen ongelmista, mutta tuskin protestit ovat pelkästään aiheettomia tai kaikki tyytymättömät väärässä saati liittyneet jonkinlaiseen EU:n vastaiseen aatteeseen.

Ilmeisesti yksi keskeisistä syistä protestiäänten ja muunlaisen tyytymättömyyden lisääntymiseen löytyy taloudesta ja ennen kaikkea sen heikkoudesta.

EU ja eritoten euroalue ajautuivat maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä aivan omaan eurokriisiinsä, jota alueen talousviranomaiset eivät ole onnistuneet taltuttamaan nyt jo kahdeksatta vuotta jatkuneiden "pelastustoimien" ja talouden "kurinpalautusten" avulla.

Kriisin voimakkuus ja pitkittyminen on ollut omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta euroalueen ja EU:n kykyyn tarjota vastinetta vakauden ja kasvun talouslupaukselle.

Talouskriisi on itsessään ymmärrettävä syy tyytymättömyyteen, sillä erittäin raskas työttömyys ja muut talouden vastoinkäymiset ankarine vyönkiristyksineen ovat koetelleet EU-kansalaisten toimeentuloa, elintasoa, hyvinvointia ja malttia.

Talouskriisi on epäsuorilla haittavaikutuksillaan pahentanut pakolaiskriisin kaltaisia muitakin koettelemuksia, sillä talousvaikeudet ovat heikentäneet EU:n ja EU-maiden taloudellista ja poliittista voimaa ja kykyä vastata muihinkaan vastoinkäymisiin.

Näin moniongelmainen EU on tyytymättömien kansalaisten silmissä luisunut kriisi kriisiltä epäsuotuisampaan valoon.

Kriisi paljasti suuria virheitä

Tavanomaisen taantumatyytymättömyyden lisäksi EU-kritiikkiä on lisännyt se, että talouskriisi on nostanut esiin EU:n aiemmin tekemiä suuria vikatikkejä. Kriisi on paljastanut esimerkiksi talous- ja rahaliitto EMUn niin sanotut valuviat.

Kriisin luonne, mittakaava ja kesto ovat osoittaneet historiallisen suureksi talousvirheeksi sen, että euromaat siirtyivät yhteiseen rahaan ja keskitettyyn rahapolitiikkaan ilman minkäänlaisia valmiuksia yhteisvaluutan vaikutuksista koituvien ongelmien kohtaamiseen.

Virheen vakavuutta korostaa, että rahaliiton valuviat eivät olleet yllätys, vaan ne olivat EU:n omassakin tiedossa hyvissä ajoin ennen euroon siirtymisen. EU tiesi ainakin 1970-luvulta lähtien, että yhteinen raha edellyttää rinnalleen myös talouspolitiikan ja budjettien keskittämistä.

EU-päättäjät arvelivat 1990-luvulla jäsenmaiden budjettien osittaisenkin keskittämisen ja keskinäiset tulonsiirrot poliittisesti mahdottomiksi, mutta he halusivat ja saivat silti yhteisvaluutan.

Puolivalmiiseen euroon kannusti oletus, että ennen pitkää eteen tuleva kriisi kyllä tarjoaa aikanaan tilaisuuden myös talouspolitiikan keskittämiseen.

Eurokriisi onkin toiminut perusteena lukuisille EU:n talousuudistuksille, joiden vaikutuksesta talouspolitiikan suunnittelu- ja ohjausvaltaa on siirtynyt jäsenmaista EU:n toimielimille.

Kriisitoimien varjolla etenkin euroalue on kehittynyt kuin huomaamatta kohti yhä tiiviimpää ja yhä liittovaltiomaisempaa rakennetta. Tämä on osaltaan voimistanut kriittisen kansanosan tyytymättömyyttä ja epäluuloa. Samaan tapaan pakolaiskriisi on herättänyt epäluuloa EU:n sisärajojen avaamista kohtaan.

Britannia ei ole euromaa eikä rajattoman liikkumisen schengen-maa, mutta EU:n alituiset yhdentymispyrkimykset ovat silti herättäneet briteissäkin kasvavaa epäluuloa. Siksi Brexit on suurelle osalle äänestäjiä aidosti varteen otettava vaihtoehto.

EU-utopiat lisänneet vastarintaa

Tulkinnat EU:n poliittisista ongelmista ja liittovaltiokehitystä ajavan euroeliitin virheistä ja poliittisista riskeistä eivät ole pelkästään "populistien" tai "EU-kriittisen aatteen" vääristelevää panettelua.

Osa EU:n sisäpiiriläisistäkin on varsin hyvin perillä poliittisen ilmapiirin herkkyydestä sekä tyytymättömyyden lisääntymisestä ja sen syistä.

Näitä EU-eliitin tarkkasilmäisiä edustaa ainakin Donald Tusk. Hän on EU:n poliittisesta linjasta vastaavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja yksi unionin ylintä poliittista tai hallinnollista valtaa käyttävästä "viidestä presidentistä".

Tusk kävi viime keskiviikkona Helsingissä, mutta sillä vierailulla hän toisti samaa huolta Brexit-riskeistä kuin muutkin EU-johtajat ovat viime viikkoina toistelleet. Paljon mielenkiintoisemman ja tärkeämmän puheen hän piti muutamaa viikkoa aiemmin Euroopan kansanpuolueen EPP:n juhlakokouksessa.

Juhlapuheessaan Tusk puki sanoiksi suuren osan siitä turhautumisesta, josta kumpuavat viime vuosien mielenosoitusten ja protestivaalien vastalauseet.

Hän tunnusti avoimesti ja kiertelemättä, että "Euroopan nopean ja täydellisen yhdistämisen ihanteesta syntynyt pakkomielle on estänyt meitä huomaamasta, etteivät Euroopan kansalaiset jakaneetkaan meidän eurointoamme."

Tuskin mukaan osa EU:n keskeisistä tavoitteista on osoittautunut todellisuudelle vieraiksi utopioiksi. Näiden haaveiden ja harhojen havittelu ei ole toteuttanut yhdistyneen Euroopan ihannetta, vaan se on päinvastoin herättänyt kritiikkiä ja kielteisyyttä sekä kasvavaa epäluuloa koko yhdistymisen mielekkyydestä.

Tästä epäluulosta kumpuaa suuri osa ensi viikon Brexit-äänistä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    3. 3

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    4. 4

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    5. 5

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    6. 6

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    7. 7

      Apteekkari-lehti: Veikkauksen markkinointi ja peliautomaatit viranomaisen syyniin

    8. 8

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    3. 3

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    4. 4

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    5. 5

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    6. 6

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    7. 7

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    8. 8

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    3. 3

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    4. 4

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    5. 5

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää