Helsingissä vieraileva Rosengren osallistui tänään Säätytalolla järjestettävään keskuspankkiseminaariin, jossa QE:n vaikutuksia pohtivat hänen lisäkseen Irlannin keskuspankin edellinen johtaja Patrick Honohan ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman.
Korkmanin mukaan yksi määrällisen elvytyksen sivuvaikutuksista on se, että varallisuutta keskittyy entisestään niille, joilla sitä jo on. Kun keskuspankki ostaa arvopapereita, niiden kysyntä ja hinnat nousevat, jolloin arvopapereiden omistajat hyötyvät.
Rosengrenin mukaan "tutkimuskirjallisuus ei tue väitettä" QE:n eriarvoistavasta vaikutuksesta. QE:tä muutama vuosi sitten Yhdysvalloissa vahvasti ajanut Rosengren huomautti, että määrällisen elvytyksen tarkoitus on ajaa korkoja alas.
– Matalat korot ovat hyödyksi velallisille ja haitaksi velkojille. Koska velalliset eivät yleensä ole kaikista hyvätuloisimpia, QE:tä ei pitäisi kritisoida tuloerojen kasvattamisesta, Rosengren totesi.
Myös Sixten Korkmanin mielestä QE:n olisi tullut olla ja tulisi olla euroalueella yhä voimakkaampaa huolimatta sen mahdollisista sivuvaikutuksista.
Samaa mieltä oli Irlannin pankin ex-johtaja Honohan, jonka mukaan EKP:n on toimittava, jotta pankilla olisi mitään mahdollisuuksia saavuttaa inflaatiotavoitettaan.
Honohan nosti esiin myös paljon puhutun helikopterirahan. Korkman huomautti, ettei se ole poliittisista ja käytännön syistä realistinen vaihtoehto ainakaan lyhyellä aikavälillä.
