Johtoryhmän palkitseminen avokätistä pörssiyhtiöissä - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Bonukset nostivat pörssiyhtiöiden johdon ansioita viime vuonna

Julkaistu: 2.6.2016 8:30, Päivitetty 1.6.2016 17:23

Konsulttiyhtiö EY:n mukaan yritykset ovat viime vuosina todennäköisesti päässeet aiempaa paremmin kannattavuustavoitteisiinsa, mikä näkyy johdon ansioissa.

Pörssiryhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot nousivat hieman viime vuonna edellisvuotisesta. Suuryhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkka pysyi edellisvuosien tasolla, jopa laski hieman edellisvuodesta, mutta kannustimet nostivat hieman kokonaispalkkaa.

Suuryhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot nousivat kuusi prosenttia edellisvuotisesta ja keskikokoisia yhtiöitä luotsaavilla toimitusjohtajilla 29 prosenttia.

Suuryhtiöiden johtoryhmä tienasi viime vuonna reippaasti edellisvuotta enemmän. Kokonaisansiot kasvoivat myös hiukan keski- ja pienyhtiöissä.

Johtoryhmien ansiot nousivat keskimäärin 24 prosenttia suuryhtiöissä ja keskikoon yrityksissä 18 prosenttia.

Kokoluokka näkyy selvästi toimitusjohtajien ja johtoryhmän palkkatasossa. Viime vuonna ison pörssiyhtiön toimitusjohtajan mediaaniansiot olivat 1 125 000 euroa. Keskikoon yhtiössä summa oli 643 000 ja pienessä 293 000 euroa. Johtoryhmän edustaja tienasi tyypillisesti 475 000 euroa, pienen yhtiön 153 000.

Tiedot käyvät ilmi konsulttiyhtiö EY:n (entinen Ernst & Young) raportista Executive Remuneration in Finland.

Nousu johtui pääosin palkanlisistä.

– Johtoryhmissä viime vuonna maksettiin aiempaa enemmän bonuksia tai sitten pitkän aikavälin kannustimista tuli enemmän maksuja. Myös toimitusjohtajille maksettiin viime vuonna enemmän bonuksia ja kannustimia, EY:n Suomen palkitsemisen konsultointipalveluista vastaava Hannu Tyyskä sanoo.

Miksi viime vuosi oli erityisen antelias kannustinpalkkioissa, sitä Tyyskä ei osaa tarkkaan sanoa.

– Jos on maksettu noin paljon enemmän, kaipa suurilla yrityksillä on mennyt ihan kohtuullisesti. Kannattavuus on yleisimmin mittari jota kannustimissa käytetään, joten vaikuttaa siltä, että yritykset ovat viime vuosina aiempaa paremmin päässeet kannattavuustavoitteisiinsa.

Tuloksiin voivat vaikuttaa myös toimitusjohtajan vaihdokset, sekä muutokset johtoryhmien kokoonpanoissa.

Vuosien 2012–2015 pidemmässä tarkastelussa kokonaispalkkaus on pysytellyt eniten paikallaan suurten ja pienten yhtiöiden toimitusjohtajilla sekä pienten yhtiöiden johtoryhmissä.

Lyhytnäköisyydestä palkitaan

Tyyskä arvostelee palkitsemisen painotusta lyhytnäköiseksi, mikä on omiaan yllyttämään johtoa liialliseen riskinottoon. Vain 63 prosentissa listayrityksiä on pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä toimitusjohtajalle. Pitkän aikavälin kannustinohjelmien pituuden vaihdellessa on yhdestä kuuteen vuotta valtaosan ollessa kolmen vuoden mittaisia.

– Ei ole ollut hyvä, että katsotaan liikaa lyhyen aikavälin voittoa pitkän aikavälin menestyksen kustannuksella. Kannustaisin kovasti yrityksiä miettimään pitkän aikavälin kannustimiin panostamista.

Tyyskä viittaa kokemuksiin finanssikriisistä sekä yleiseen puheeseen perheyhtiöiden pörssiyhtiöitä paremmasta menestyksestä.

– Syyksihän on arveltu, että perheyhtiöillä on pitempi aikajänne kaikkeen tekemiseen.

Monessa muussa maassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Hollannissa, yleisimmin palkitsemisessa käytetään niin kutsuttua suhteellista osakkeen kokonaistuottoa. Sisäisten, esimerkiksi yhtiön strategisten, tavoitteiden sijaan johdon pärjäämistä arvioidaan suhteessa verrokkeihin. Suomessa malli on käytössä tiettävästi vain Nesteellä ja Tiedossa. Yleensä malli on miellyttänyt sijoittajia.

– Silloin palkkioita maksetaan siksi, että johto on pärjännyt vähintään yhtä hyvin kuin muut tai paremmin. Tai toisaalta jos on todella vaikea markkinatilanne, suhteellinen mittari antaa mahdollisuuden palkita hyvästä työstä vaikeassa tilanteessa.